- Caroline Heckman tiimeineen testaa yritysten kehittämiä lääkkeitä potilaiden omilla syöpäsoluilla.
- Ideana on tunnistaa lupaavimmat hoidot ja potilaat, jotka hyötyisivät niistä.
- HiLIFE-instituutin tutkimuslaitteet ja yhteistyö lääkäreiden kanssa luovat hyvät lähtökohdat innovaatioille.
Miten voimme tuoda toivoa potilaille, joita tavanomaiset hoidot eivät auta? Tämä kysymys kannustaa eteenpäin Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutin tutkimusjohtajaa Caroline Heckmania. Verisyöpäpotilaan huono hoitovaste voi johtua monista seikoista, kuten lääkeresistenssistä tai perimästä. Täsmälääketiede saattaa kuitenkin tarjota ongelmaan ratkaisuja, ja siksi Heckman on yhdistänyt voimansa kansainvälisten lääkeyhtiöiden kanssa.
– Ajattelen, että työskentelemällä yhdessä voimme viedä lääkekehitystä nopeammin eteenpäin.
Heckmanin tutkimusryhmä on vuodesta 2010 lähtien perehtynyt kahteen verisairauteen. Ensimmäinen niistä on akuutti myelooinen leukemia (AML), joka on aikuisilla ja lapsilla esiintyvä aggressiivinen verisyöpä. Toinen taas on parantumaton syöpä nimeltä multippelimyelooma, johon sairastuvat pääasiassa iäkkäät ihmiset.
Kun aloitimme työmme yli 10 vuotta sitten, ei ollut tavanomaista ottaa potilaan syöpäsoluja ja testata niitä sadoilla eri lääkkeillä tehokkaimpien löytämiseksi.
Tiimi ja heidän yhteistyökumppaninsa ovat tarttuneet ensimmäisten joukossa uraauurtavaan menetelmään. He ovat testanneet satoja lääkkeitä syöpäsoluilla, jotka on poimittu potilaiden veri- ja luuydinnäytteistä, ja lisäksi kartoittaneet solujen geneettisiä mutaatioita. Yhdistämällä nämä tiedot pystytään ennustamaan, miten eri potilaat reagoivat hoitoihin.
– Kun aloitimme projektin, tämä lähestymistapa oli hyvin edistyksellinen. Saimme paljon huomiota lääkeyrityksiltä, jotka kamppailevat usein kliinisissä tutkimuksissaan heikkojen lääkevasteiden kanssa, Heckman kertoo.
Heckman on väitellyt tohtoriksi Texasissa yhdessä maailman suurimmista syöpätutkimuksen keskuksista ja jatkanut uraansa Stanfordin yliopistossa. HiLIFEen kuuluvan Suomen molekyylilääketieteen instituutin riveihin hän liittyi vuonna 2010.
Pian sen jälkeen hän löysi ensimmäisen merkittävän yrityskumppaninsa – yhdysvaltalaisen Celgenen, joka oli kehittämässä lääkkeitä multippelimyeloomaan. Yritys tahtoi selvittää, mitkä niistä kannattaisi viedä kliinisiin kokeisiin ja minkälaisia potilaita ne voisivat auttaa.
Heckman kollegoineen ryhtyi selvittämään asiaa. He analysoivat potilasnäytteitä, jotka he saivat professori Kimmo Porkan tiimiltä HUSista, hyödyntäen uuden sukupolven sekvensointia ja tehoseulontaa. Edistyneiden tutkimusmenetelmien käyttö oli mahdollista yritysrahoituksen ansiosta.
– Pystyimme tekemään työtä, joka oli uskomattoman kallista tuohon aikaan, Heckman muistelee.
Myöhemmin Heckmanin ja Celgenen yhteistyö laajeni muihinkin sairauksiin ja jatkui vuoteen 2019 asti. Projekteista ponnistaneita lääkkeitä kehitetään yhä eteenpäin, ja niitä on testattu potilailla kliinisissä kokeissa HUSin syöpäkeskuksessa.
Heckman ajattelee, että hänen tiiminsä auttoi aikanaan yritystä tunnistamaan lupaavimmat lääkkeet nopeasti ja siten säästämään rahaa. Todennäköisesti näin vältettiin myös hyödyttömien hoitojen antaminen.
– Yritys pystyi seulomaan potilaat ja ennustamaan, ketkä heistä reagoisivat lääkkeeseen hyvin.
Heckman on jatkanut uusien verisyöpähoitojen etsimistä. Viime vuosina hän on yhdistänyt voimansa sveitsiläis-, ruotsalais- ja yhdysvaltalaisyritysten kanssa. Heckman uskoo, että lääketeollisuuden mielenkiinto on helpointa herättää tekemällä työnsä näkyväksi.
– Täytyy olla aktiivinen ja osallistua kansainvälisiin konferensseihin solmiakseen yhteyksiä.
Yrityskumppanit pääsevät hyötymään HiLIFEn verkostoista: yhteistyö HUSin kanssa mahdollistaa hoitojen testaukset potilaiden syöpäsoluilla, ja Helsingin yliopiston luotsaama syöpätutkimuksen lippulaiva iCAN avaa näkymän yksilöllisen lääketieteen uusimpiin saavutuksiin. HiLIFEn tasokkailla tutkimuslaitteilla taas pystytään kartoittamaan esimerkiksi syöpäpotilaiden herkkyyttä eri lääkkeille.
– Instituutti ja siellä työskentelevät kollegani ovat tarjonneet erinomaista tukea projektien toteutuksessa, Heckman kehuu.
Hänet palkittiin menestyksekkäästä yritysyhteistyöstään jo vuonna 2017. Parhaillaankin Heckmanin tiimillä ja HUSin kollegoilla on tuoreita tutkimustuloksia, joiden hän toivoo herättävän lääkeyhtiöiden kiinnostuksen. Niiden pohjalta voitaisiin yrittää tuoda uusia hoitoja AML-potilaille, joilla on tietyn geneettisen muutoksen vuoksi iso riski syövän uusiutumiseen tai siihen, että lääkkeet eivät tehoa.
– Tahtoisimme löytää yrityksiä, jotka olisivat kiinnostuneita kehittämään tällaisia hoitoja yhteistyössä, Heckman vinkkaa.
Ota yhteyttä, niin suunnittelemme projektin yksilöllisten tarpeidesi mukaan: business@helsinki.fi