Ainutlaatuinen FinnGen-aineisto tekee Suomesta houkuttelevan kumppanin kansainvälisille lääkeyrityksille

Helsingin yliopiston johtama 150 miljoonan euron jättihanke on nostanut kotimaisen geenitutkimuksen maailmankartalle – ja voi tehdä Suomesta jatkossa otollisen paikan myös kliinisiin lääketutkimuksiin.
Tästä on kyse
  • FinnGen yhdistää 500 000 suomalaisen geeniperimää ja terveyttä koskevat tiedot uraauurtavalla tavalla.
  • Tähtäimessä ovat läpimurrot kansantautien ehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoitokeinoissa.
  • Hanketta rahoittaa 13 kansainvälistä lääkeyhtiötä, ja mukana on 15 akateemista kumppania.
Maailmassa vain kourallinen vastaavia projekteja

Helsingin yliopiston johtama FinnGen-hanke on noussut nopeasti geenitutkimuksen kiinnostavimpien avausten joukkoon. Vastaavia, samankokoisia projekteja on maailmassa vain viitisen kappaletta, arvioi FinnGenin tieteellinen johtaja Aarno Palotie. Suomella onkin nyt tuhannen taalan paikka hyödyntää uutta tutkimusinfraa maan vetovoiman kasvattamisessa yritysten silmissä.

– Meillä on nyt kansainvälisesti aivan poikkeuksellinen näkyvyys, Palotie toteaa.

Vuonna 2017 alkaneessa projektissa yliopisto on yhdistänyt voimansa globaalien lääkeyhtiöiden, ja kotimaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja biopankkien kanssa. Ideana on kartuttaa ymmärrystä geenien rooleista sairauksissa ja tehostaa näin lääkekehitystä – eikä tämä onnistu aivan pienillä ponnistuksilla.

– Tarvitaan hyvin suuria näyteaineistoja, Palotie toteaa.

FinnGen onkin yhdistänyt toisiinsa 500 000 suomalaisen geeniperimää ja terveyshistoriaa koskevat tiedot. Näin on syntynyt ainutlaatuinen datapankki tiedeyhteisön käyttöön. Tutkijat ovat tunnistaneet sen avulla jo yli 1 000 geenimuotoa, jotka lisäävät sairastumisen riskiä tai suojaavat taudeilta.

Suomella on käsissään kolme valttikorttia

Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Elämäntieteiden instituutti HiLIFE. FinnGenin tarina sai alkunsa, kun lääkeyhtiöiden omiin genetiikan yksiköihin päätyi töihin Palotien ja muiden tutkijoiden kollegoja. Syntyi keskusteluyhteys ja idea yhteisestä projektista.

– Ihan helppoahan se ei tietenkään ollut vakuuttaa amerikkalaisille yhtiöille, miksi niiden pitäisi investoida syrjäiseen paikkaan Euroopan itärajalla, Palotie muistelee.

Oli kuitenkin kolme syytä, miksi juuri Suomi olisi otollinen paikka geenitiedon kartuttamiseen. Eristyksissä eläneeseen väestöön on kertynyt harvinaisia geenivariantteja, joiden avulla sairauksien mekanismeja on helpompi selvittää. Toinen valtti olivat Pohjoismaille tyypilliset terveysrekisterit, joihin karttuu tietoja ihmisten sairauksista koko elämän ajalta. Lisäksi Suomessa on vahva epidemiologisen tutkimuksen perinne, joka on poikinut terveystietojen laajan käytön mahdollistavan biopankkilain.

Tämä on suomalaiselle väestölle ainutlaatuinen tietokokonaisuus, josta on hyvä rakentaa kohdennettuja jatkotutkimuksia. Seuraava askel on, että tulosaineistoja yhdistetään maailmanlaajuisesti.

Alan tutkimusta ovat aikaisemmin viitoittaneet UK Biobank ja islantilainen deCODE. Vastaavia hankkeita on myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Lääkekehityksen näkökulmasta mikään yksittäinen projekti ei ole käänteentekevä, vaan oleellista on globaalin tietomäärän kasvu.

– Pitää saada aikaiseksi kansainvälinen tutkimuksen aalto, Palotie toteaa.

Lääkeyhtiöille tietoa päätöksenteon tueksi

FinnGen voi auttaa tuomaan potilaille uusia hoitoja muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä autoimmuunisairauksiin. Siitä on hyötyä myös lääkekehityksen priorisoinnissa: jos geenitiedon valossa tiettyyn lääkehoitoon liittyisi iso sivuvaikutusten riski, sitä ei kannata lähteä edistämään.

– Tästä on tullut yrityksille luotettava tietovaranto.

Lisäksi FinnGen kartuttaa ymmärrystä nimenomaan suomalaisten omista geenivarianteista, joita ei voida tutkia muissa maissa. Osa hankkeeseen osallistuneista kansalaisista on myös saanut jatkotutkimusten kautta tärkeää tietoa terveydestään – esimerkiksi siitä, jos heillä on havaittu kohonnut rintasyöpäriski.

FinnGen saikin hiljattain 52 miljoonan euron jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Sen avulla tutkijat aikovat selvittää, mikä rooli geeneillä on sairauksien etenemisessä. Aiheesta on vielä niukasti tietoa.

– Emme tiedä, minkä tyyppiset biologiset tekijät vaikuttavat sairauden nopeaan pahenemiseen.

Kohti globaalia geenitiedon runsaudensarvea

Palotien mukaan FinnGen on jo lisännyt kiinnostusta Suomea kohtaan. Yhteydenottoja ulkomailta tulee päivittäin, ja HiLIFEen on viime vuosina hakeutunut enemmän nuoria, kansainvälisiä tutkijoita.

– Suunta on positiivinen. Nyt pitää huolehtia, että se ei lässähdä.

Seuraava askel on yhdistää FinnGenin ja vastaavien hankkeiden aineistoja maailmanlaajuisesti. Uudesta infrasta on myös pidettävä huolta, jotta Suomi säilyy kiinnostavana investointikohteena yrityksille. Palotien mukaan Suomessa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kliinisiä jatkotutkimuksia, joihin osallistujat kutsuttaisiin geneettisin perustein, kunhan koneisto tätä varten öljytään kuntoon.

– Niihin meillä pitäisi olla poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet.

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Helsingin yliopiston kanssa?

Ota yhteyttä, niin suunnittelemme projektin yksilöllisten tarpeidesi mukaan: business@helsinki.fi

Yhteistyö pähkinänkuoressa

Helsingin yliopiston johtama FinnGen-hanke yhdistää 500 000 suomalaisen geeniperimää ja terveyttä koskevat tiedot. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä sairauksien mekanismeista ja tehostaa lääkekehitystä. Hanke on kerännyt 150 miljoona euron rahoituksen. Siihen osallistuvat lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Genentech, GSK, Janssen, Maze Therapeutics, MSD, Novartis, Pfizer ja Sanofi. Hanketta tukee myös Business Finland, ja mukana on yhteensä 15 akateemista kumppania. Lue lisää FinnGenin omilta sivuilta.

 

Lisätietoja yhteistyöstä
 

Aarno Palotie, FinnGen-hankkeen tieteellinen johtaja, Elämäntieteiden instituutti HiLIFE