Vihreää siirtymää vauhdittavia keksintöjä, ihmisten arkea helpottavia sosiaalisia innovaatioita ja uraauurtavia toimintatapoja – tätä kaikkea voi syntyä, kun elinkeinoelämä ja yliopistot yhdistävät voimansa. Tiivistyvä yhteistyö siivittää myös Suomea menestykseen kansainvälisillä areenoilla.
– Ehkä kaikkein suurin mahdollisuus on globaalissa kilpailussa pärjääminen ja vientiteollisuuden tukeminen. Niillä taas on positiivisia vaikutuksia kansantalouteen ja suomalaisten hyvinvointiin, kuvailee Helsingin yliopiston innovaatioista, infrastruktuurista ja tila-asioista vastaava vararehtori Jouni Hirvonen.
Helsingin yliopisto onkin nyt lanseerannut uuden tutkimusyhteistyön kiihdyttämö -palvelun. Kiihdyttämössä yritykset ja tutkijat voivat tunnistaa yhteistyöaihioita ja polkaista yhteiset projektit käyntiin 1–2 kuukaudessa. Taustalla on halu saada T&K-lain tuomasta julkisesta lisärahoituksesta parhaat tehot irti tulevina vuosina.
– Onhan tämä valtavan iso mahdollisuus, Hirvonen kiteyttää.
Helsingin yliopisto pystyy tukemaan yrityksiä paitsi huipputasokkaalla tutkimuksellaan myös tarjoamalla useita, toisiaan täydentäviä näkökulmia eri tieteenaloilta. Liiketoiminnan haasteita voidaan tarkastella niin humanistisen kuin luonnontieteellisenkin tutkimuksen vinkkelistä.
– Meiltä löytyy lähes koko tieteenalakirjo mitä voi kuvitella.
Yritysten ja tutkijoiden yhteistyö on tärkeää siksikin, että aikamme isojen ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kaikki liikenevät voimavarat, ajattelee EK:n innovaatioista ja osaamisesta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo. Suomella on myös käsissään houkutteleva mahdollisuus.
Jos rakennamme valovoimaisia osaamisen majakoita, joissa yhteistyö toimii, niin ne näkyvät maailmalle ja nostavat Suomen painoarvoa.
Hän suhtautuukin elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteisiin näkymiin toiveikkaasti. Vaikka yhteistyön rattaisiin on kertynyt vuosien varrella jonkin verran hiekkaa, se on sieltä poistettavissa. Tärkeintä on asenne, että asiaan tartutaan yhdessä – edellyttipä se sitten juridisten solmujen avaamista tai IPR-asioiden pohdintaa.
– Tohtoripilotin kuulumisista päättelisin, että enemmän löytyy tahtoa hakea ratkaisut kuin pysähtyä esteisiin, Heikinheimo arvioi.
Heikinheimon mukaan resepti hedelmälliseen yhteistyöhön on yksinkertainen: määritellään tavoitteet, työskennellään tasavertaisina kumppaneina ja varmistetaan, että projekteissa on kummallekin voitettavaa. Yritykselle se voi tarkoittaa esimerkiksi keinoja liikevaihdon kasvattamiseen, tutkijalle vaikkapa uusia ideoita.
– Siitä saattaa syntyä kokonaan uudenlainen akateeminen tutkimushaara tai tutkimuskysymys.
Heikinheimon mielestä kunnianhimoisten projektien käynnistäminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä julkista TKI-rahoitusta. Sen turvin tutkijat voivat keskittyä työhönsä ja yritykset uskaltavat ryhtyä rakentamaan esimerkiksi veturiekosysteemejä.
– Ennustettavuus on todella tärkeää puolin ja toisin.
Tutkimusyhteistyön hyödyt on havaittu hissiyhtiö KONEella. Yhtiön digitaalisista innovaatioista vastaava johtaja Juha-Matti Kuusinen kertoo, että yliopistojen kanssa on helppo testata uusien ideoiden toimivuutta jo varhaisessa vaiheessa.
Yhteistyö tekee tuotekehityksestä riskittömämpää. Silloin siihen uskalletaan ryhtyä, ja myös innovaatioiden määrä pitkällä aikavälillä kasvaa.
Helsingin yliopiston tutkijoilta KONE saa tietoa tuoreimmista teknologioista ja trendeistä. Tämä auttaa hahmottamaan sovellusmahdollisuuksia ja visioimaan tulevaisuuden tuotteita. Tutkijoilta löytyy myös vinkkejä siihen, miten asioita voitaisiin tehdä entistä paremmin.
– Meillä voi olla alustava idea jonkin tuotteen toiminnallisuudesta, mutta ei riittävää ymmärrystä siitä, miten se voitaisiin toteuttaa. Tässä tutkijat voivat usein auttaa meitä, Kuusinen sanoo.
Parhaillaan KONE edistää Helsingin yliopiston kanssa esimerkiksi kestävää kaupungistumista. Ideana on luoda innovatiivisia digipalveluja, joilla voidaan ennakoida ihmisvirtojen liikkeitä ja tehostaa näin rakennusten käyttöä sekä välttää ruuhkia.
Kuusinen pitää elinkeinoelämän ja tutkijoiden yhteisiä projekteja tärkeinä siksi, että ne auttavat synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Samalla ne lisäävät Suomen vetovoimaa huippuosaajien ja sijoittajien silmissä – mutta ei siinä kaikki.
– Yhteistyö on tärkeää myös siksi, että se innostaa sekä tutkijoita että yritysten työntekijöitä.