- Professorit Satu ja Matias Palva ryhmineen ovat saaneet Business Finlandilta 720 000 euron rahoituksen.
- Suomalaisyritysten kanssa he aikovat nyt selvittää, miten magneettistimulaation ja muiden masennushoitojen tehoa pystyttäisiin ennustamaan paremmin.
- Projekti ponnistaa HiLIFEn innovatiivisesta aivotutkimuksesta. Instituutin neurotieteilijät ovat olleet mukana Meliora-pelin kehityksessä ja kunnianhimoisessa Wellcome Leap -yhteistyössä.
Yksilölliset hoidot mielenterveyden sairauksiin ovat psykiatrian tulevaisuutta. Niitä kehittävät myös Helsingin yliopiston
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että jokaisella hoitokokeilulla masennushoidosta hyötyy merkittävästi vain noin yksi kolmasosa potilaista.
Masennushoitojen vaikuttavuudessa on eri henkilöiden välillä suuria eroja, ja parasta vaihtoehtoa joudutaan joskus etsimään yrityksen ja erehdyksen kautta. Tästä koituu paitsi inhimillistä kärsimystä myös isoja kuluja. Masennuksen ja ahdistuksen globaalien kustannusten on arvioitu nousevan pian jopa
– Uusien menetelmien kehittäminen hoitojen kohdentamiseen voisi nopeuttaa avun saamista ja tuottaa myös yhteiskunnalle säästöjä, Satu Palva sanoo.
Pitkään yhdessä työskennellyt tutkijapariskunta onkin tarttunut haasteeseen suomalaisyritysten kanssa. Palvat ovat saaneet vuosille 2024–2026 Business Finlandin rahoituksen, jolla he aikovat edistää masennuksen alatyyppien tunnistamista biomarkkerien avulla. Näin kullekin potilaalle voitaisiin laatia entistä tarkempi yksilöllinen aivotoiminnan ”sormenjälki” ja ennustaa sen pohjalta, miten eri hoidot tehoaisivat juuri hänelle.
Parhaassa tapauksessa tutkimuksesta aukeaa kotimaisille terveysteknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Projektia ovatkin jo seuraamassa MEGIN, Peili Vision, Nexstim, ja Sooma Medical.
– Kehitettävissä menetelmissä piilee suuri kaupallinen potentiaali. Terveysteknologia on yksi eniten kasvavista markkinoista, ja siellä on vielä toistaiseksi vähän toimijoita, Satu Palva arvioi.
Projekti luo tieteellistä perustaa, jonka pohjalta on tarkoitus rakentaa lääkäreiden käyttöön erilaisia tekoälyä hyödyntäviä hoitosuositusjärjestelmiä. Ne auttaisivat valitsemaan kullekin potilaalle sopivan masennushoidon.
Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Helsingin yliopisto, Matias Palvan toinen kotiorganisaatio
Hoitoennusteiden laatimista testataan lääkitystä ja terapiaa saavilla henkilöillä – mutta myös potilailla, joita hoidetaan magneettistimulaatiolla. Sen yksilöllistä tehoa olisi tärkeää pystyä ennakoimaan paremmin.
– Kyseistä hoitoa suositellaan ihmisille, joiden oloa lääkkeet eivät helpota, Matias Palva selvittää.
Uusien innovaatioiden siemenet versovat HiLIFE-instituutin pitkästä masennustutkimuksen perinteestä. Viime vuosina Palvat ja heidän kollegansa, professori Eero Castrén ovat olleet mukana kunnianhimoisessa,
– Se on ollut todella mieletön projekti, kiteyttää Helsingin-tiimin työtä johtanut Satu Palva.
Hankkeen ansiosta hän on kollegoineen saanut kerättyä masennuspotilailta paljon arvokasta aivokuvantamisdataa. Sitä on nyt tarkoitus hyödyntää sairauden eri alatyyppien tunnistamisessa.
Biomarkkereiden etsinnässä auttaa myös ihmisten käyttäytymistä koskeva tieto, jota on karttunut Matias Palvan johtamassa
– Digitaaliset terapiat yleistyvät nopeasti, ja niillä on erinomainen potentiaali täyttää nykyisen hoitoportfolion aukkoja, Matias Palva sanoo.
Yritysten on lupa odottaa HiLIFE-instituuttiin kuuluvasta Neurotieteen tutkimuskeskuksesta uusia ideoita muidenkin sairauksien hoitoon. Instituutissa tehdään monitieteistä prekliinistä tutkimusta useiden aivosairauksien mekanismeista.
Palvat uskovat, että elinkeinoelämän ja akateemisen maailman rajapinnassa syntyy kumpaakin osapuolta hyödyttäviä oivalluksia.
– Esimerkiksi laskennalliset aivosairausmallit voivat olla kiinnostavia sekä neuroteknologian että terveydenhuollon yrityksille. Kun mallit integroidaan teknologiasovelluksiin, potilaille pystytään tarjoamaan yksilöllisempiä hoitopolkuja, Satu Palva havainnollistaa.
Ota yhteyttä, niin suunnittelemme projektin yksilöllisten tarpeidesi mukaan: