Tampereen seudun ammattiopisto eli Tredu on kymmenien eri ammattialojen laitos, jossa työskentelee yli 700 opettajaa. Yksi heistä on ravintola- ja cateringalan lehtori Sanna Kattelus. Hänen vastuullaan on opettaa asiakaspalvelun perustutkintoa ja majoitus- ja ravitsemusalan esimiestyön erikoisammattitutkintoa.
Alkuvuodesta Kattelus osallistui 29 opettajakollegansa tavoin Tredun Helsingin yliopistolta tilaamalle DigiKouluttaja-kurssille, jolla pureuduttiin verkko-opettamisen kehittämiseen erityisesti pedagogisesta näkökulmasta.
— Kaipasin ja sain kurssilta paljon uusia ideoita ja ymmärrystä siihen, miten voin rakentaa verkkokurssistani pedagogisesti monipuolisemman, Sanna Kattelus kertoo.
— Hienoa oli se, että koulutuksen harjoituksissa keskityttiin nimenomaan meidän koulutettavien omien konkreettisten verkkokurssien tai muiden verkkototeutusten edelleen kehittämiseen. Uusia ajatuksia pääsi heti testaamaan ja soveltamaan mielekkäästi omaan työhönsä.
DigiKouluttaja-kurssi oli kahdella tapaa erilainen koulutus Tredussa. Se ensinnäkin tarjottiin koko talon väelle, minkä ansiosta pienryhmistä saatiin muodostettua tietoisesti hyvin heterogeenisia.
— Uusien tuttavuuksien kanssa verkostoituminen ja runsaat ajatustenvaihdot menetelmistä ja digityökalujen käytöstä olivat ehdottomasti yksi kurssin parhaita anteja, Kattelus kiittää.
— Pääsimme pohtimaan verkko-opetusta yli tutkintoalarajojen. Siinä sai huomata muun muassa sen, etteivät kaikki työkalut toimi kaikilla aloilla riippuen esimerkiksi siitä, liittyykö alaan työpaja- tai työsalitoimintaa.
Toinen tapa, jolla HY+:n DigiKouluttaja-kurssi poikkesi Tredun aiemmin henkilökunnalleen tarjoamasta koulutuksesta oli se, ettei kurssin sisältöön kuulunut Tredun digitaalisten työvälineiden käytön harjoittelu vaan ensisijaisesti pedagogiikka.
Tredulla on oma digitiimi, joka kouluttaa ja tukee Tredun opettajia yhteisten työvälineiden mielekkäässä opetuskäytössä. DigiKouluttaja-kurssia varten digitiimiläiset keksivät ehdottaa kouluttajan avuksi omaa apuopettajaa, joka vastaisi kurssitettavien ohjelmistojen käyttöön ja Tredun omaan ohjelmistoympäristöön liittyviin kysymyksiin.
Näin kouluttaja pääsisi keskittymään kurssin varsinaiseen pihviin eli pedagogisiin kysymyksiin.
— Tämä järjestely sopi yliopistolle ja kouluttajalle. Pidimme digitiimillä sitten lähes joka viikko yliopiston osuuden jälkeen oman koulutussessiomme kaikille halukkaille niistä laitteista tai ohjelmistoista, joita koulutuksessa oli sivuttu. Uskallan sanoa, että tästä kahden tason systeemistä oli paljon iloa osallistujille, Tredun verkkopedagogi ja koulutuksessa apuopettajana toiminut Ville Palkinen kertoo.
Ennen koronaa Tredussa etenkin kädentaitopainotteisimmilla aloilla suhtauduttiin melko kriittisesti digin hyödyntämiseen opetuksessa, Ville Palkinen kertoo.
— Aiemmin moni ajatteli, että oppilaat yksinkertaisesti on kohdattava livenä jotta opetus on kunnollista.
Kun sitten korona pakotti kaikki kokeilemaan etäopetusta, Palkinen on havainnut puhunnan muutosta. Etäopetusta kokeilleet tuntuvat nykyään hyväksyvän tämän ihan oikeaksi ja kunnolliseksi opetukseksi lähiopetuksen tapaan.
— On huomattu, että etäopetusta voi halutessaan tehdä hyvin laadukkaasti. Ryhmätyöt tai käännetty opetus ovat täysin mahdollisia pedagogisia keinoja myös etänä, historian ja yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden omaava Palkinen näkee.
— Oman näkemykseni mukaan etäopetus ei lopulta vaadi opettajalta kovin erilaista peruslähestymistapaa itse opetukseen. Kaikki palautuu lopulta sen keksimiseen, miten pitää opiskelijoiden oppimismotivaatio yllä. Siihen DigiKouluttaja-kurssi antoi opettajillemme paljon uusia ideoita kokeiltaviksi.
Helsingin yliopistossa on tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi tarjolla kaikille avointa opetusta ja joustavia itseopiskelumahdollisuuksia. Monipuolisen tarjontamme avulla voit täydentää ja syventää osaamistasi, edistää ammatillista kehittymistäsi tai opiskella sinua kiinnostavia asioita.
Teksti: Tapio Ollikainen
Kuva: Marjaana Malkamäki