Oletko miettinyt miten koulutusohjelmaan voi vaikuttaa? Lue alta Isan ja Villen kertomukset opiskelijaedustajana toimimisesta.
Koulutusohjelmassa on mahdollisuus vaikuttaa ottamalla yhteys ainejärjestöjen opintovastaaviin tai koulutusohjelman johtoryhmän (jory) hallopedeihin. Hallopedi (hallinnon opiskelijaedustaja) on HYY:n (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) valitsema opiskelija, joka työskentelee suoraan yliopiston hallintorakenteissa, suoraan opiskelijoiden ja HYY:n hallinnon välissä.
Hallopedit osallistuvat koulutusohjelman johtoryhmien kokouksiin, jossa keskustellaan professorien ja opiskelijoiden kanssa tasavertaisesti oppiaineemme tulevaisuudesta ja nykyisyydestä. Opiskelijajäsenenä on tarkoitus saada opiskelijoiden ääni kuuluvaksi hallintoelimessä.
Ainejärjestön opintovastaava on usein myös hallopedi. Opintovastaava on ainejärjestöstä valittu henkilö, joka edistää ainejärjestöön kuuluvien opiskelijoiden opintoihin liittyviä asioita. Hallopedin ei tarvitse olla ainejärjestön opintovastaava tai toisin päin, mutta tehtävät tukevat toisiaan. Hallopediksi haetaan syksyllä tai täydennyshaussa keväällä ja toimi alkaa vuoden ensimmäisenä päivänä tai keväällä valintapäätöksen astuttua voimaan. Hauista tiedotetaan sähköpostilla tai HYY:n sivuilla. Edustajia haetaan kahdeksi vuodeksi. Jokaiseen johtoryhmään valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Alkukeväästä hallopedit koulutetaan Helsingin yliopiston hallinnossa, viestinnässä ja hallopedinä toimimisessa. Tämän lisäksi kuulutaan ryhmiin ja sähköpostilistoihin, joissa jaetaan tietoa Helsingin yliopiston nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Hallopedi pääsee siis jatkuvasti käsiksi uusimpaan opintoihin liittyvään olemassa olevaan tietoon. Jokaisessa koulutusohjelmassa kokousten määrä vaihtelee tarpeen ja siinä työskentelevien ihmisten mukaan. Hallopeditoiminnasta voi tehdä myös kurssisuorituksen.
“Eräs mieleenpainuvin kokemus hallopedina toimimisesta oli kevään oppiainetapaaminen. Järjestin sen kahden muun opiskelijaedustajan kanssa. Ennen tapaamista opiskelijoilta kerättiin palautetta Presemossa ja sitä käytiin läpi kahden tunnin mittaisessa oppiainetapaamisessa. Opiskelijoita ja yliopistolehtoreita oli parhaimmillaan yhteensä 50, ja he vaihtoivat tapaamisessa ajatuksiaan rakentavasti, paikoittain kiivaasti ja vuorovaikutteisesti keskenään. Oma roolini oli toimia kokouksen puheenjohtajana ja katsoa, että kaikki aiheet käytiin läpi annetun aikataulun puitteissa. Kokouksen jälkeen keräsimme tapahtumassa keskustelluista asioista muistiinpanot, jotka välitimme sekä johtoryhmälle että opiskelijoille. Toivomme tietenkin, että palautteeseen reagoidaan hallinnon tasolla ja että ongelmiin löydetään ratkaisuja. Järjestämme tapaamisen kahdesti vuodessa, eli uusi tapaaminen on tiedossa syksyllä. Johtoryhmien omien tapaamisten määrä vaihtelee. EKM-johtoryhmässä kokouksia on noin joka toinen kuukausi, kun taas esimerkiksi YET-jory kokoustaa noin kerran kuukaudessa.
Olen saanut paremman kokonaiskuvan maisteriohjelmastani. Siirtymävaihe kandiopintojen ja maisteriopintojen välillä on ollut otollinen aika EKM-maisteriohjelman opiskelijaedustajan tehtävälle. Voin vielä vaikuttaa siihen, mitä tulen opiskelemaan tulevaisuudessa ja näen, miten opiskelijoilta saatuun palautteeseen reagoidaan. Opiskelijoiden ei tarvitse ottaa annettuna valmiiksi tehtyä opintokokonaisuutta ja harmitella, jos oma ala ei tunnu antavan oikeita valmiuksia tulevaisuuteen. Jos johonkin asiaan halutaan muutosta, tulee olla muutoksessa mukana ja hallopedina toimiminen onkin matalan kynnyksen tapa vaikuttaa.” – Isa Stucki, elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriopiskelija
“Istuin kaksi vuotta maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden kandiohjelman johtoryhmässä. Sieltä tie vei saman pituiselle toimikaudelle MMTDK:n tiedekuntaneuvostoon. Opiskelijajäsenet osallistuvat kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmiin sekä tiedekuntaneuvoston kokouksiin täysivaltaisina ja äänioikeutettuina jäseninä. Johtoryhmiin opiskelijaedustajia valitaan toimikautta kohden kaksi varajäsenineen. Tiedekuntaneuvostossa kattaus on laajempi, jotta eri alojen opiskelijat saavat äänensä kuuluviin.
Maanläheisessä tiedekunnassa hallopedin pesti on mielenkiintoinen ja vaikuttava. Opettajakunnasta koostuvat joryjen muut jäsenet ovat usein jo kursseilta entuudestaan tuttuja, mikä madaltaa kynnystä osallistua aktiivisesti keskusteluun. Opiskelijoiden mielipiteitä myös kuunnellaan herkällä korvalla heihin liittyvissä ja muissakin asioissa. Omakohtainen kokemus on, että mielipidettä penätään, vaikkei puheenvuoroa itse osaisikaan pyytää. Opiskelijaedustajana pääsee siis aidosti kehittämään opintojen tulevaisuutta vuoropuhelussa henkilökunnan kanssa.
Johtoryhmät kokoontuvat noin kuukausittain. Käsiteltävät aiheet vaihtelevat runsaasti vuosikellon sanelemien ajankohtaisaiheiden tahtiin, mutta mahtuu pöydälle myös pidempikestoisia uudistus ja suunnittelutöitä kuten tutkintovaatimusten uudistamista, kurssien kehittämistä ja uusien suunnittelua. Aina esityslistaan ovat mahtuneet myös opiskelijoilta tulevat ajankohtaisasiat risuineen ja ruusuineen.” – Ville Lukkarila, maataloustieteiden opiskelija