Isa Stucki on ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelija, joka opiskelee elintarviketalouden ja kulutuksen opintosuunnassa ja maisteriohjelmassa sekä on kiinnostunut avoimista innovaatioista ja innovaatioprosesseista. Isa osallistui 2. ja 3. opiskeluvuotenaan EIT-Less is More -innovaatiokilpailuun. Lue alta Isan kertomus kilpailusta.
EIT-Less is More on EU-rahoitteinen kansainvälinen innovaatiokilpailu, johon osallistuu eurooppalaisia yliopistoja ja yrityksiä mm. Saksasta, Tanskasta ja Hollannista. Kilpailussa vastataan eri koulutusohjelmissa opiskelevien opiskelijoiden kanssa elintarvikkeisiin liittyvään haasteeseen. Siihen annetaan raamit kilpailun alussa. Kilpailun aikana on mahdollisuus saada apua ja tukea mukana olevilta yrityksiltä. Tyypillisesti kurssiin on sisältynyt myös ulkomaan matkoja. Kurssi kestää yhdeksän kuukautta, ja se toteutetaan maaliskuun ja marraskuun välisenä aikana. Viime vuosien tuoteideoihin voi tutustua Youtubessa.
Hain mukaan kilpailuun sähköpostilistan tiedotteen inspiroimana. Kiinnostuin etenkin haasteen kansainvälisyydestä ja toimeksiannon ajankohtaisuudesta. Minua on aina kiinnostanut innovointi, yrittäjyys, kestävyys ja elintarvikkeet ja tässä kilpailussa yhdistyivät nämä kaikki. Kurssille haettiin mukaan motivaatiokirjeen ja CV:n avulla, mutta hakuvaiheessa tärkein oli kuitenkin motivaatiokirje. CV:n avulla eri hakijat yhdistettiin sopiviksi tiimeiksi.
Ryhmämme koostui monipuolisesta osaamisesta aina molekyylibiologian maisteriopiskelijasta elintarviketieteiden tohtoriopiskelijaan. Yksi parhaista asioista olikin tiimimme monialaisuus ja se, että tutkimme samaa haastetta eri näkökulmasta.
Jokaisella oli omat vastuualueensa, mutta kaikilta jäseniltä sai apua oman tehtävänsä suorittamisessa. Olin itse vastuussa markkinoinnista, ja yksi hauskimmista tehtävistäni olikin suunnitella ja rakentaa toisen ryhmäläiseni kanssa tuotteemme pakkaus. Designin luomisessa kontaktoimme designeria, joka suunnitteli pakkauksemme ja logomme toiveidemme mukaisesti.
Tehtävänantomme oli valmistaa vegaaninen tuote, joka sisältäisi runsaasti kuitua ja oli proteiinipitoinen. Päädyimme kehittämään proteiinipitoinen härkäpapuvanukkaan, jonka kannessa tuli mukana herkullista granolaa. Nimesimme vanukkaan sen pääraaka-aineen, härkäpavun (faba bean), mukaan Fabulicioukseksi.
Valmistun ympäristö- ja elintarviketaloudesta elintarviketieteiden kandidaatiksi, mutta opintomme eivät juuri sisällä käytännönläheistä tuotekehitystä. Kilpailun myötä pääsin Viikin laboratorioihin ja sain käytännön kokemusta siitä, miten elintarvikkeiden kehittäminen käytännössä tapahtuu.
Sain myös kokemusta pitkän projektin suorittamisesta ja avoimesta innovoinnista. Ollessani ryhmämme ainoa kandivaiheen opiskelija koin oppivani myös paljon muilta tiimiläisiltäni tuotekehityksestä, aikatauluttamisesta ja tuotteliaasta ryhmätyöskentelystä. Kurssista sai 15 opintopistettä ja sanoisin, että jokaisen pisteen eteen sai paiskia töitä. Pitkän projektin läpivieminen vaati tahtoa ja motivaatiota, sekä hyvää ryhmätyöskentelyä. Kurssi sisälsi jokaisen tuotekehityksen vaiheen ongelman tunnistamisesta kilpailijoiden löytämiseen ja oman tuotteen kehittelyyn. Seuraava vaihe olisikin viedä tuote toteutuksen tasolle, mutta se jää vielä nähtäväksi.
EIT-haaste on järjestetty aikaisempinakin vuosina, ja Helsingin yliopisto on osallistunut siihen ainakin kolmen vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Haasteet vaihtelevat vuodesta toiseen, ja tänä vuonna tarkoituksena oli kehittää tuote vanhemmille ihmisille. Helsingin yliopiston vastuuhenkilönä toimii Anis Arzami. Lue lisää.
Suosittelen EIT-Less is more -haasteetta tai vastaavanlaista tuotekehityskurssia, etenkin, jos innovointi ja tuotekehittely kiinnostavat. Se ei kuitenkaan ole ainoa kurssilta saatava asia, sillä pitkässä projektissa on mahdollista oppia monesta eri vaiheesta ja ryhmän roolista. Se on loistava keino syventää omaa osaamista.
Parasta oli kuitenkin kurssin lopputulos, konkreettinen tuote, jonka olimme yhteistuumin kehittäneet.
Isa Stucki