Vaikeina aikoina juuri yliopistoilla on tärkeä rooli kansakunnan tulevaisuuden rakentajina. Toimimme yhteiskunnallisen muutoksen ajureina, tuotamme uuden tiedon, jolla ongelmia ratkaistaan, ja koulutamme tulevaisuuden asiantuntijat.
Jotta voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta, tarvitsemme johdonmukaista tiede- ja koulutuspolitiikkaa, pitkäjänteistä rahoitusta sekä oppimishaluisia nuoria ihmisiä. Jos jokin näistä puuttuu, emme pääse tavoitteisiimme. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, syntyy sekä laaja-alaista sivistystä että kansainvälisesti houkuttelevia toimintaympäristöjä, jotka vetävät puoleensa niin opiskelijoita, tutkijoita kuin yrityksiä. Samalla löydämme vastauksia ympäristökriisin ja muiden haasteiden ratkomiseen.
Pidetään yhdessä hyvän kehä pyörimässä.
Jotta työmarkkinoille saadaan riittävästi osaavia ihmisiä ja jotta opiskelijat työllistyvät, ainakin puolet nuoristamme tarvitsee tulevaisuudessa korkeakoulutuksen. Tarvitsemme uusia osaajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Samalla on pidettävä kiinni korkeakoulutuksen laadusta. Tätä varten tarvitsemme seuraavalla hallituskaudella suunnitelman siitä, missä koulutusta lisätään ja miten tämä rahoitetaan.
Ehdotamme, että:
Linjataan rahoitussuunnitelmasta, jolla osaamistasoa nostetaan. Laaditaan suunnitelma nuorten ikäluokkien yli 50 % korkeakoulutusasteen saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen merkitsee korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nousua 25 %:lla. Suunnitelmalla linjataan mitä ja missä koulutetaan ja siihen sisältyy rahoitussuunnitelma.
Toteutetaan merkittävä tutkintotavoitteiden ja aloituspaikkojen lisääminen siten, että koulutuksen tasosta ei tarvitse tinkiä. Tämä tarkoittaa koulutuksen laajentamisesta syntyvien uusien velvoitteiden täysimääräistä kompensointia koulutuksen järjestäjille eri tutkintojen kustannukset huomioiden.
Aloitetaan akreditoinnin mahdollistava koulutuksen laatujärjestelmän luominen.
Lisätään koulutusta niillä koulutusaloilla ja alueilla, joilla koulutukselle on kysyntää ja työvoimalle tarvetta. Pyritään vähentämään päällekkäisen (tutkinto)kouluttautumisen määrää.
Lisätään aloituspaikkojen määrää ja kasvatetaan tutkintotavoitteita erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa.
Otetaan huomioon lisääntyvä tarve kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi Suomeen:
Sujuvoitetaan kansainvälisten osaajien oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja muun muassa tunnistautumisen osalta ja sekä asettumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Satsataan myös osaajien työllistymiseen.
Turvataan pysyvä rahoitus kansainvälisille osaajille suunnattujen palveluiden tuottamiseen (kunnat, julkiset toimijat).
Tuetaan yliopistojen tutkittuun tietoon perustuvaa opiskelijavalintojen kehittämistyötä.
Tuetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista yhteistyötä duaalimallin puitteissa.
Vastataan korkeakoulutuksen muutostarpeisiin:
Joustavoitetaan koulutusta: mahdollistetaan eurooppalaiset yhteistutkinnot, puretaan tutkintokoulutuksen putkimaisuutta sekä kevennetään koulutusvastuiden myöntämistä.
Sovitaan jatkuvan oppimisen rahoituspohjasta ja siitä, miten rahoitusvastuu jaetaan työnantajien, yhteiskunnan ja opiskelijan kesken.
Jatketaan Digivisio 2030 -hanketta korkeakoulujen opetustarjonnan avaamiseksi laajemmin yksilön ja yhteiskunnan käyttöön.
Sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on käännettävä kasvu-uralle kohti 4 %:n BKT-tavoitetta. Julkisen T&K-rahoituksen lisäämisellä tuetaan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia uuden tiedon lähteinä ja innovaatiotoiminnan kanavoijina. Suurimpien kaupunkien ja Uudenmaan merkitys TKI-toiminnan sekä kansallisen kilpailukyvyn vetureina tulee tunnistaa.
Ehdotamme, että:
Lisätään Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta ja yliopistojen perusrahoitusta. TKI-järjestelmää tulee kehittää tasapainoisena kokonaisuutena, jonka olennainen osa ja perusta on laadukas tutkimus ja siihen perustuva koulutus.
Kasvatetaan Business Finlandin tutkimusvetoista TKI-rahoitusta (mm. R2B, Co-Innovation, Co-Creation). Tämä mahdollistaa sekä tutkimuspohjaisten innovaatioiden tehokkaamman kaupallistamisen että yliopistojen ja yritysten kumppanuustoiminnan merkittävän kasvun.
Tuetaan kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien syntymistä korkeakoulujen ympärille. Luodaan kunnianhimoinen strategia, jolla tuodaan eri toimijat yhteen vahvasti rahoitettujen selkeiden kärkiteemojen ympärille ja hyödynnetään metropolialueen mahdollisuudet nousta yhdeksi Euroopan kasvavista innovaatiokeskuksista. Muutetaan Business Finlandin toimintaa siten, että se kykenee rahoittamaan innovaatioekosysteemien kehitystä samalla tavoin kuin verrokkimaamme.
Osoitetaan lisärahoitusta yliopistojen omiin kaupallistamis- ja yrityshautomotoimintoihin. Näin vahvistetaan yliopistojen kykyä toimia uusien innovaatioiden ja tutkimuslähtöisen liiketoiminnan vauhdittajina ja synnytetään kaupallistamisen, innovoinnin ja yrittäjyyden osaamista uusille aloille.
Korkeakouluja koskevia päätöksiä tehdessä on tärkeää erottaa koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet toisistaan. Koulutuspolitiikalla taataan korkeakoulutuksen saavutettavuus ja laatu koko maassa. Tiedepolitiikalla sen sijaan tähdätään huipulle – ja se edellyttää tutkimusintensiivisten yliopistojen tukemista, jotta ne pärjäävät kansainvälisessä kisassa. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja autonominen tutkimus tekee Suomesta houkuttelevan toimintaympäristön osaajille kaikkialta maailmasta.
Ehdotamme, että:
Vahvistetaan kansallisen tiede- ja koulutuspolitiikan jo olemassa olevat keskeiset periaatteet: vapaaseen tutkimukseen panostaminen laatuun perustuen, yliopistojen vahvuuksien selkeyttäminen profiloitumalla, osaamisen keskittäminen riittävän suuriin yksiköihin sekä parhaaseen kansainväliseen tutkimuksen tasoon tähtääminen ja sen tukeminen.
Suunnataan tieteen rahoitusta laadun perusteella, kootaan sitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tuetaan tieteellisesti vahvoja yksiköitä niiden kilpailussa kansainvälisillä tiedekentillä. Vahvistetaan yliopistojen autonomiaa myös pääomituksin.
Panostetaan kansainvälisesti huipputasoisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoon ja kehittämiseen nostamalla nykyistä rahoitustasoa merkittävästi.
Suomi tekijän paikalle EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikassa: Suomi osallistuu aktiivisemmin Euroopan unionin tutkimuspolitiikan laadintaan sekä tutkimus- ja koulutusalueiden kehittämiseen. Edistetään eurooppalaisten yliopistoverkostojen yhteistyötä myös kansallisesti.
Tutkimuslainsäädäntöä tulee ajantasaistaa ja uudistaa. Nyt lainsäädännölliset ratkaisumme ja EU-sääntelyn tiukat kansalliset tulkinnat hankaloittavat tutkimuksen tekemistä. Tutkimuslainsäädännön valmistelu vaatii laaja-alaista asiantuntemusta ja yhteistyötä eri sektoreiden välillä.
Tutkimustietoa sekä tieteelle rakentuvaa asiantuntemusta on tärkeää hyödyntää päätöksenteon tukena laajemminkin. Tarvitaan lisää vuorovaikutusta sekä tiedeneuvonantoa tukevia rakenteita.
Ehdotamme, että:
Selvitetään pikaisesti erityisesti toisiolakiin ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät tutkimusta haittaavat tai hidastavat ongelmat ja tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.
Perustetaan toimivan tutkimuslainsäädännön takaamiseksi ja lainsäädännön valmistelua tukemaan toimielin, niin kutsuttu tutkimuslainsäädäntöneuvosto, joka toimii foorumina valtionhallinnon ja tutkimuskentän väliselle asiantuntijakeskustelulle ja esivalmistelulle.
Asetetaan hallituksen päätöksentekoa tukemaan korkean tason tiedepaneeli tai -paneelit. Hyödynnetään eri alojen tutkijoiden asiantuntemusta erityisesti lainsäädännön kehittämisen tukena sekä osana kriisivarautumissuunnitelmia.
Ehdotamme, että:
INDEKSI: Yliopistoindeksi säilytetään.
SUUNNITELMALLINEN OSAAMISTASON NOSTO: Osaamistason nostaminen edellyttää koulutusresurssien vahvistamista ja tätä varten laaditaan rahoitussuunnitelma vuoteen 2035 saakka. Korkeakoulujen uudet tehtävät on kompensoitava joko julkisin varoin tai muilla tavoin, jotta varmistetaan niin koulutuksen laatu kuin henkilökunnan jaksaminenkin.
TKI-RAHOITUS: Hallitus sitoutuu 4 prosentin TKI-tavoitteen saavuttamiseen sekä varmistaa julkisen TKI-rahoituksen pitkäjänteisyyden ja tason noston tarvittavaan euromäärään eli noin 1,3 % BKT:stä.
Vahvistetaan tiedeyhteisömme vetovoimaa panostamalla kansainvälisesti huipputasoisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoon ja kehittämiseen.
Valtio sitoutuu kattamaan EU-ohjelmien kansallisen rahoitusosuuden siten, että merkittävien TKI-toimintaan suunnattujen EU-rahoitusinstrumenttien tehokas hyödyntäminen on mahdollista suomalaisille toimijoille. Kotimainen rahoitusperusta on keskeinen edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen kotouttamiselle.
Varmistetaan yliopistosairaaloiden rahoitus: Yliopistosairaalalisän taso määritetään niin, että myös Uudellamaalla (HUS) voidaan turvata yliopistosairaalan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta jatkossakin.
Yliopistojen rahoitusmallia uudistettaessa varmistetaan, että malli tukee optimaalisesti tiedepolitiikan tavoitteita sekä vastaa korkeakoulutuksen muutostarpeisiin. Malli arvioidaan ennen muutosten valmistelua.
Lisätään tutkimuksen ja yliopistojen autonomiaa sekä perus- ja täydentävän rahoituksen vaikuttavuutta vähentämällä erilaisten hankkeiden määrää sekä rahoituksen sirpaleisuutta.
Yliopistojen yksityiskohtaisen hankeohjauksen tilalle luodaan pitkäkestoisempi yli hallituskausien ulottava vuoropuhelun tapa.
Rahoitusmallin strategisen rahoituksen osuutta perusrahoituksesta vähennetään merkittävästi.
Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta, vaan kaikki on pidettävä mukana. Emme saa unohtaa lisääntyviä mielenterveysongelmia tai koronapandemian aiheuttamaa hyvinvointi- ja oppimisvajetta.
Tuetaan korkeakouluja niiden työssä opiskelijoiden hyväksi takaamalla koulutuksen ja opintojen laatu sekä riittävät neuvonta- ja ohjauspalvelujen resurssit.
Panostetaan ohjauksen tehostamiseen ja opiskelukykyjen kehittämiseen jatkamalla pandemian aikaisia hankerahoituksia.
Varmistetaan opiskelijoille sellaiset olosuhteet (ml. opintososiaaliset edut), jotka mahdollistavat opintoihin keskittymisen, sujuvan valmistumisen ja siirtymisen työelämään.