Helsingin yliopiston pääviestit EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmalla on keskeinen rooli uuden tiedon, teknologian ja innovaatioiden synnyttämisessä, jotka vahvistavat Euroopan kestävyyttä, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Tulevan puiteohjelman kehittämisessä tulee korostua rahoituksen merkittävä lisääminen, laaja-alaisen huippututkimuksen edistäminen, uutta tietoa luova tutkimusyhteistyö sekä avoin kilpailu. Seuraavan puiteohjelman valmistelun edetessä on olennaista korostaa, että 10. puiteohjelman on pysyttävä itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana ohjelmana sen sijaan, että se valjastetaan yksinomaa EU:n kilpailukyvyn välineeksi ja integroidaan kilpailukykyagendaa toteuttavaan suurrahastoon.

Euroopan tulevaisuuskestävyys ja kilpailukyky vaativat vankan osaamispohjan, jonka keskiössä ovat osaajat, oikeat taidot ja monitieteellisen tutkimuksen synnyttämä tieto. Korkealaatuinen tutkimus ja sen hyödyntäminen ovat keskeisiä tuottavuuden parantamisessa ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Näin todetaan muun muassa komission korkean tason T&I-asiantuntijaryhmän, Lettan ja Draghin raporteissa, jotka kehottavat vauhdittamaan kiireellisesti Euroopan unionin kilpailukykyä ja tunnustamaan tutkimuksen ja innovaatioiden keskeisen aseman tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma on keskeinen alusta kansainväliselle, monenväliselle yhteistyölle ja tarjoaa EU:lle ainutlaatuisen kilpailuedun. Puiteohjelma tuottaa merkittävää lisäarvoa yhdistämällä resurssit ja huippuosaamisen yli kansallisten rajojen, mikä mahdollistaa suuremman vaikuttavuuden kuin minkään yksittäisen maan oma ohjelma. Avoin kilpailu ja rahoituksen kohdentaminen korkean laadun T&I-toiminnalle nostaa eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta ja mahdollistaa kilpailun muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa.

Helsingin yliopisto pitää kannatettavina Euroopan komission ja Draghin ehdotuksia puiteohjelman rahoitusinstrumenttien ja hallinnon yksinkertaistamisesta sekä rahoituksen tehokkuuden parantamisesta, joita on tärkeää edistää käyttäjälähtöisesti. 

Tutkijoiden ja innovaattoreiden tulee olla puiteohjelman toteutuksen keskiössä. Luottamus tieteeseen, tutkijoiden osaamiseen ja mahdollisuus uuden luomiselle mahdollistaa rohkeiden ja innovatiivisten ideoiden syntymisen, jota Euroopan kilpailukyky kipeästi tarvitsee. 

Helsingin yliopisto haluaa että: 

1. Puiteohjelma säilytetään itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana ohjelmana
2. Puiteohjelman rahoitusta kasvatetaan merkittävästi ja rahoitus turvataan läpi kehyskauden
3. Puiteohjelman rahoituskriteerit perustuvat korkeaan laatuun, avoimeen kilpailuun ja vastuullisuuteen
4. Puiteohjelma keskittyy kaikissa pilareissaan uutta tietoa luovaan tutkimusyhteistyöhön ja tieteelliseen johtajuuteen
5. Puiteohjelman vaikuttavuutta ja tehokkuutta vahvistetaan entisestään 
6. Puiteohjelman rahoitusinstrumenttivalikoimaa kevennetään ja uudistetaan 
7. Puiteohjelman kansainvälinen yhteistyö säilytetään avoimena
8. Puiteohjelmaa ei avata puolustustutkimukselle
    

Vaikka puiteohjelmalla on tärkeä rooli EU:n kilpailukyvyn edistämisessä, sen ei tulisi olla kilpailukyvyn ohjaama. Euroopan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtajuuden vahvistamiseksi puiteohjelman tulee säilyä itsenäisenä ohjelmana, jota ohjaa tieteellinen huippuosaaminen pikemminkin kuin lyhyen aikavälin kapeat taloudelliset tai poliittiset painopisteet. Tämä lähestymistapa on myös keskeinen kestävän kilpailukyvyn saavuttamisessa.

Helsingin yliopiston suositukset:

• Turvataan tutkimuksen autonomia ja laaja-alaisuus: on olennaista säilyttää tutkimustoiminnan itsenäisyys ja monipuolisuus, jotta voidaan vastata moninaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
• Turvataan Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) autonomia: ERC:n riippumattomuus on keskeistä sen vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta.
• Erotetaan puiteohjelma selkeästi sektorikohtaisista ohjelmista, jotka keskittyvät lyhyen aikavälin tavoitteisiin, jotta puiteohjelman tieteellinen erinomaisuus ja pitkäjänteinen visio säilyvät ohjelman läpi.

Edellisen ohjelmakauden, Horisontti 2020 ohjelman loppuarvioinnin  mukaan puiteohjelma on paitsi vauhdittanut tieteen ja teknologian kehitystä EU:n strategisilla aloilla kuten kaksoissiirtymässä, myös edistänyt merkittävästi talouskasvua: jokainen Horisontti 2020 -ohjelmaan sijoitettu euro tuo noin viiden euron hyödyn kansalaisille vuoteen 2040 mennessä. EU:n BKT kasvaa keskimäärin 15,9 miljardia euroa vuosittain välillä 2014–2040.
Huolimatta laajasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä, EU:n puiteohjelma on edelleen alibudjetoitu. Tämä tarkoittaa, että vain noin 30 prosenttia korkeatasoisiksi arvioiduista hankkeista saa rahoitusta. Merkittävä osa eurooppalaisesta tutkimus- ja innovaatiopotentiaalista jää näin ollen edelleen hyödyntämättä.

Helsingin yliopiston suositukset:

• Kasvatetaan puiteohjelman rahoitusta niin, että jatkossa vähintään 80 % erinomaisiksi arvioiduista hankkeista saa rahoituksen
• Vahvistetaan erityisesti investointeja Euroopan tieteelliseen huippuosaamiseen ja -osaajiin sekä uutta tietoa luovaan tutkimusyhteistyöhön
• Turvataan ohjelman rahoitus koko kehyskauden ajaksi: ohjelmasta ei tule siirtää rahoitusta EU:n uusiin prioriteetteihin
• Rahoitetaan ohjelmasta vain aloitteita, jotka edustavat tutkimus- ja innovaatiotoimintaa

TKI-toiminnan laatu ja vaikuttavuus saavutetaan ainoastaan ohjelmalla, joka perustuu avoimelle kilpailulle, mobilisoi kykyjä ja resursseja, ja edistää parhaiden tutkimusyhteisöjen syntymistä.

Helsingin yliopiston suositukset:

• Kaikkia tulevan puiteohjelman toimia tulee yhdistää korkean tieteellisen laadun kriteeri (excellence)
• Avoimen tieteen edistäminen, tutkimusintegriteetin ja -etiikan kunnioittamisen sekä tieteen vapauden kunnioittamisen tulee säilyä puiteohjelman läpileikkaavina periaatteina
• Rahoitettavien hankkeiden arvioinnin ja toteutuksen on oltava läpinäkyvää ja vastuullista
   

Puiteohjelman tulee tarjota tasapainoinen valikoima huippuosaamiseen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia niin yksilö- ja yhteistyöhankkeille sekä koko TKI-toiminnan arvoketjulle. Kuitenkin tulevan ohjelman vaikuttavuutta voidaan kasvattaa vain, jos pystymme hyödyntämään korkeimpaan tieteelliseen laatuun perustuvaa tutkimusta uusien, radikaalien innovaatioiden luomisessa läpi ohjelman. 

Helsingin yliopiston suositukset:

• Tasapainotetaan tulevan ohjelman TKI-toiminnan arvoketjua ja perustetaan haastelähtöiselle, uutta tietoa luovalle tutkimusyhteistyölle oma instrumenttinsa "Research Action” (RA). Toimella saadaan lisättyä puiteohjelman pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja vahvistettua Euroopan kykyä ymmärtää tulevia haasteita ja niihin varautumista. 
• Tulevan puiteohjelman tulee edistää eurooppalaisia yhteistyöhankkeita tasapuolisesti kaikilla teknologian valmiustasoilla, mukaan lukien matalammat TRL 1–4-tasot.
• Suositaan tieteellisen tutkimuksen monialaisuutta ja avoimuutta, jotta kaikkien tutkimusalojen – mukaan lukien yhteiskunta- ja humanistiset tieteet - potentiaali voidaan hyödyntää. Liian kapea fokus tai rahoituksen rajaus vaarantaa monitieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Keskittymällä yksinomaan isoihin strategisiin avauksiin ja tiettyihin teknologioihin menetetään valmius vastata muihin, ennakoimattomiin haasteisiin, ja siten vaarannetaan tutkimuksen rooli kestävän ja kokonaisvaltaisen kehityksen perustana.

Puiteohjelmalla rahoitettavien hankkeiden luonteen ja tavoitteiden osalta tulee ohjelma eriyttää selkeämmin politiikkatavoitteiden implementointiin tähtäävistä yhteistyöohjelmista, jotta puiteohjelman rooli uuden tiedon ja uutta luovien innovaatioiden synnyttäjänä sekä Euroopan kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistajana voi toteutua tehokkaasti ja vaikuttavasti. 

Puiteohjelmassa on tärkeää pitää huippututkimus, eurooppalainen tutkimusyhteistyö ja innovaatiotoiminta samassa kokonaisuudessa.  Kun tutkimus ja sen soveltajat ovat läheisessä vuorovaikutuksessa, syntyy tehokkaampi ekosysteemi, joka tuottaa ratkaisuja yhdessä yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin.

Puiteohjelman instrumenttivalikoiman yksinkertaistamiseen, käyttäjälähtöisyyteen, tehokkuuteen ja ketteryyteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota Pilari II:n osalta. Puiteohjelman tulee tarjota tasapainoista tukea koko TKI-jatkumolle ja siksi myös yhteistyöhankkeiden jatkuvuus on turvattava tulevassa puiteohjelmassa.

Helsingin yliopiston suositukset:

• Keskitytään parhaan tieteen ja innovaation edistämiseen ja vähennetään lyhyen aikavälin poliittisten tavoitteiden painoarvoa 
• Tuetaan paikallisesti nousevia (bottom-up) aloitteita, jotta voidaan täydentää ohjelman poliittisia ylhäältä alas (top-down) -tavoitteita sekä tukea uusia tieteellisiä kysymyksiä ja innovaatioita
• Lisätään työohjelmien joustavuutta ja vähennetään yksityiskohtaisia vaatimuksia hanketasolla. Vähemmän yksityiskohtaisilla hauilla puiteohjelmasta tehdään tehokkaampi ja ennakoitavampi väline, joka hyödyntää mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa tieteellisessä, teknologisessa ja liiketoimintaympäristössä.
• Muutetaan hankkeille asetetut odotetut tulokset vähemmän määrääviksi, jotta ne stimuloivat vaikuttavuutta ohjauksen sijaan ja mahdollistavat aidot sekä innovatiiviset vaikutukset.
• Lisätään erikokoisten konsortioiden ja hankkeiden tukemista. Tämä voisi tarkoittaa pienempien tutkimushankkeiden erillisiä rahoitushakuja, jotka täydentäisivät suurempia konsortioita ja lisäävät hankkeiden ketteryyttä, dynaamisuutta ja vaikuttavuutta. Tähän tarkoitukseen tarvitaan hakuja, joissa rahoitetaan useampia projekteja. 
• Rahoitetaan vain toimintoja, jotka edustavat T&I-toimintaa 

Tulevassa puiteohjelmassa rahoitusinstrumenttivalikoimaa on kevennettävä, selkiinnytettävä ja uudistettava niin, että ne palvelevat korkeatasoista T&I-toimintaa ja ovat hakijoille helposti hahmotettavissa ja käyttäjälähtöisiä.

HUIPPUTUTKIMUS: ERC JA MSCA-TOIMET

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitus on EU:n puiteohjelman keskeinen osa, joka mahdollistaa merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ja vaikuttaa laajasti teollisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan[1]. ERC-rahoituksella on vuosina 2007–2023 työllistetty yli 100 000 tutkijaa, tuotettu yli 250 000 julkaisua ja yli 2 500 patenttia[2]. ERC tukee myös seuraavan sukupolven huippututkijoiden koulutusta, mikä on olennaista Euroopan kilpailukyvyn ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Lisäksi ERC sekä MSCA-toimet vastaavat 40 %:sta puiteohjelman kansainvälisestä osallistumisesta, tehden niistä ohjelman merkittävimmän kanavan kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja Euroopassa pitämiseksi.

Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus hyötyy vakaasta rakenteesta ja Euroopan tutkimusneuvoston budjetin kasvattamisesta. ERC:n tieteellinen itsenäisyys, alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ja erinomaisuuteen perustuva arviointi ovat eurooppalaisen läpimurtotutkimuksen menestystekijöitä, mutta liian moni korkeatasoinen hanke jää vaille rahoitusta ERC:n koko potentiaalin hyödyntämiseksi. 

Euroopan tutkimusneuvoston yksittäisten hankkeiden budjettien tasoa tulisi nostaa vastaamaan kasvaneita tutkimuskustannuksia. ERC-projektien rahoitustasot ovat säilyneet muuttumattomina ohjelman perustamisesta lähtien, mikä heikentää rahoituksen ostovoimaa erityisesti aloilla, joilla tutkimus on luonteeltaan erittäin kustannusintensiivistä. Projektirahoituksen nykyiset enimmäismäärät eivät enää riitä kattamaan laaja-alaisten ja korkeatasoisten hankkeiden tarpeita, mikä rajoittaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja laatua.

Marie Skłodowska-Curie-toimet (MSCA) tulisi säilyttää osana puiteohjelmaa, jotta voidaan turvata sen asema ohjelmana, joka edistää tieteellistä huippuosaamista ja tukee tutkijoiden yksilöllisiä urapolkuja Euroopassa. MSCA jakaa nämä keskeiset tavoitteet Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) kanssa, mikä tekee siitä olennaisen osan eurooppalaista tutkimus- ja innovaatioekosysteemiä.

Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat edellytys huipputason tutkimukselle. Niiden pitkän aikavälin kestävyys ja kehittäminen on haasteellista, sillä tutkimusinfrastruktuurit vaativat pitkäaikaisia investointeja sekä resursseja ylläpitoon, uudistamiseen ja poistamiseen käytöstä.

Infrastruktuurien kehittämisessä ja EU-tason investoinneissa tulisi tulevaisuudessa keskittyä uusien infrastruktuurien luomisen lisäksi aiempaa enemmän myös seuraaviin haasteisiin: vanhenevan laitekannan ja infrastruktuurien ajan tasalla pitämiseen, nopeasti kasvavan tutkimusdatan määrän hallintaan ja tallentamiseen, mukaan lukien datan pitkäaikainen arkistointi ja sen käytettävyyden turvaaminen, tutkimusdatan saatavuuden varmistamiseen avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti, infrastruktuurien koordinointiin ja pitkäjänteiseen kehittämiseen yhteistyössä sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin ja inhimillisten resurssien ylläpitoon.

Tutkimusinfrastruktuurien investointeja tulee kasvattaa merkittävästi ensi ohjelmakaudella ja niiden käytön kustannuksia katettava laajemmin.  

INNOVAATIOTOIMINTA

Euroopan innovaationeuvoston (EIC) roolia tutkimuslähtöisen innovaatiotoiminnan osalta tulisi vahvistaa ja innovaatiorahoituksen mekanismeja selkeytettävä, jotta tutkimustulosten ja innovaatioiden välinen siirtymä olisi mahdollisimman saumaton. 

Helsingin yliopisto korostaa, että koko puiteohjelman parhaat tutkimus- ja kehitysideat tulisi kanavoida EIC:n käyttöön, ja niiden hyödyntämistä on edistettävä tehokkaammin. Nykyinen EIC Transition -instrumentti on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta ja tulevassa puiteohjelmassa kyseiseen instrumenttiin tulisi panostaa merkittävästi enemmän, jotta innovaatioiden kaupallistamista voidaan tukea entistä tehokkaammin.

EIC Pathfinder on erittäin tärkeä instrumentti monitieteisille ja monitoimijaisille yhteistyöhankkeille. Nykyisessä ohjelmassa Pathfinder-hakujen rahoitus jää kuitenkin muiden EIC-toimien varjoon. Instrumentin vahva temaattinen painotus vähentää rahoitusta avoimille hauille, mikä puolestaan rajoittaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien mahdollisuuksia osallistua instrumentin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja hyödyntää sen potentiaalia monipuolisesti.

Helsingin yliopisto esittää, että puiteohjelmassa luotaisiin yhdenmukainen ja helposti saavutettava ERC PoC- instrumentin kaltainen rahoitusmekanismi, joka olisi käytettävissä kaikkien pilareiden rahoitusinstrumenteille. Tämä mahdollistaisi tutkimustulosten laajemman hyödyntämisen ja parantaisi eurooppalaisen innovaatiotoiminnan kilpailukykyä globaalisti.

Helsingin yliopisto korostaa tarvetta arvioida EIE:n ja EIT:n toiminnan tuloksellisuutta. On tarkasteltava, ovatko ne saavuttaneet asetetut tavoitteensa, ja tarvittaessa uudistettava niiden toimintaa, jotta ne voivat paremmin tukea EIC:n tavoitteita ja laajempaa eurooppalaista innovaatiokenttää.

KUMPPANUUDET

Yksinkertaistetaan eurooppalaista kumppanuuskenttää. Usean erilaisen kumppanuusmallin tarpeellisuutta pitää harkita kriittisesti ja käyttöön otettavien mallien sääntöjen tulee olla nykyistä yhdenmukaisempia ja läpinäkyvämpiä. Erityisesti yhteisrahoitteisten kumppanuuksien sääntelyä pidetään epäselvänä. Nykyisessä puiteohjelmassa kumppanuuksien määrää on vähennetty yhdistämällä teemoja, mikä toimii synergioiden ja yhteistyön vahvistamiseksi, mutta on samalla lisännyt niiden hallinnollista taakkaa.   

Kumppanuuksissa on säilytettävä tutkimuksellinen elementti ja varmistettava, että tutkijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kumppanuuksien agendoihin. 

MISSIOT

Missioiden toteutusta ja niiden roolia on tarkasteltava uudelleen, erityisesti puiteohjelman rahoituksen osalta, joka tulisi kohdentaa yksinomaan missioiden tutkimus- ja innovaatioulottuvuuteen. Helsingin yliopisto painottaa, että missioiden toteutuksessa on varottava vaarantamasta huippuosaamisen tavoitteita alueellisen kattavuuden takaamiseksi. Portfolio-lähestymisessä on varmistettava, että hankkeet tukevat tasapainoisesti sekä koko Euroopan osallistumista että ekselenssiä, jotta missioiden vaikuttavuus säilyy.

Missioiden siirtyessä skaalautumisvaiheeseen on keskeistä ratkaista, miten huipputiede voidaan integroida tähän vaiheeseen tiiviimmin, sillä sen osallistuminen oli jo käynnistysvaiheessa haastavaa. Tämä edellyttää kriittistä arviointia ohjelman suunnittelussa ja vahvempaa panostusta laadukkaiden tutkimus- ja innovaatiotulosten varmistamiseksi.

EU:n on jatkettava kansainvälistä yhteistyötä vastatakseen omiin ja maailman haasteisiin. Tuleva puiteohjelma on pidettävä avoimena globaalille yhteistyölle, ja osallistumista tulee rajoittaa vain erityisen painavista syistä.

Strategisissa kysymyksissä EU:n on etsittävä kumppaneita rajojensa ulkopuolelta. Tutkimuksen turvallisuutta on lisättävä, mutta sen ei saa johtaa ylimääräiseen byrokratiaan kansainvälisessä yhteistyössä.

Helsingin yliopisto suosittelee:

• Tuetaan tutkimusorganisaatioiden due diligence -ja riskienhallintamenettelyjen kehittämistä, jotta saavutetaan yhdenmukaisuuksia suojaustoimissa
• Kehitetään joustavia assosiaatiosopimuksia, jotka mukautuvat erilaisiin yhteistyötasoihin. Joustavuus voisi mahdollistaa EU:lle osallistumisen erilaisiin yhteistyön muotoihin samalla kun se ei vaaranna sen tavoitetta strategisesta autonomiasta

Kaksikäyttötutkimus ei saa alentaa puiteohjelmarahoituksen laatukriteereitä eikä sen tule rajoittaa tarpeettomasti tieteen ja tutkimuksen vapautta tai kansainvälistä yhteistyötä. Kaksikäyttömahdollisuudet on nähtävä pikemminkin seurauksena korkeatasoisesta tutkimuksesta kuin strategisena esivalintana.

Helsingin yliopisto suosittelee:

• vahvistetaan puolustustutkimus- ja kehittämistoimille rahoitusta sille korvamerkityssä ohjelmassa nykyisen Euroopan puolustusrahaston tai sitä vastaavan järjestelyn tapaan.
• vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ja puolustusrahaston synergioita, mutta johtuen siviili- ja puolustustutkimuksen erilaisista tavoitteista, niille tulee olla oma erillinen osuutensa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä.