Helsingin yliopiston politiikkasuositukset

Luonnon virkistyskäyttö on samaan aikaan kasvussa ja muutoksessa. Sen tietopohjainen johtaminen edellyttää tietoa kävijävirroista ja kävijäryhmistä. Digitaaliset jalanjäljet voivat tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja luonnon virkistyskäytön systemaattiseen seurantaan.

Tällä hetkellä aineistojen hyödyntämistä kuitenkin rajoittavat saatavuuden ja käytettävyyden haasteet. Vastaukseksi esitämme suosituksia, jotka tukevat Euroopan datastrategian tavoitetta rakentaa vastuullista, yhteentoimivaa ja kansalaisten luottamusta herättävää datataloutta, sekä Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitetta tietopohjaisesta päätöksenteosta. Tavoitteena on myös tukea kansalaisten hyvinvointia ja luontosuhdetta.

Julkaistu 7.11.2025

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuonna 2013. Suojelun keskeinen kohde on esittävä taide: musiikki, teatteri, tanssi, sirkus ja esitystaide. Suojelutyö edellyttää tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijakoulutusta teatteritieteessä, musiikkitieteessä ja estetiikassa.

Nämä uhan alla olevat tieteenalat on turvattava Helsingin yliopistossa, jotta Suomi täyttää sitoumuksensa Unescon yleissopimukseen.

Helsingin yliopiston politiikkasuositus -julkaisusarjan osa 4/2025 on julkaistu 19.5.2025.

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Vision arvolähtökohdat ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti vietäessä opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä käytännön toimintaan. Vision tavoitteena on, että opettajille rakentuu tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen aikana vahva asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen visio on julkaistu suomeksi, ruostiksi ja englanniksi. Tutustu visioon alla:

Suomeksi:

På svenska:

In English:
 

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Perusopetus on kuitenkin subjektiivinen oikeus, josta säädetään lailla ja jonka tulee toteutua yhdenvertaisesti. Paikallisten olosuhteiden eriytymisestä seuraa väistämättä tarve herättää julkista keskustelua mahdollisista tavoista, joilla perusopetusta jatkossa järjestetään. Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Julkaistu 9/2025

Nuoria kohtaavien ammattilaisten, kuten lääkärien, psykologien, terveydenhoitajien, sairaanhoitajien sekä opettajien perusopintoihin ja täydennyskoulutuksiin tulee lisätä koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.

Yhdenvertaiset toimintatavat takaavat, että sateenkaarilapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa mielenterveyden tuen. Lisäksi riittävä tuki tuo taloudellisia säästöjä ja tukee sote-organisaatioita lain määräämien velvoitteiden toteuttamisessa.

Julkaistu 25.11.2025

Politiikkasuositus suosittelee seuraavia toimenpiteisitä

• Räätälöidään ympäristötukia vastaamaan kansallisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita.
• Lisätään rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää suometsien ilmastonmuutoksen hillintä- ja ennallistamispotentiaalia.
• Osallistetaan metsänomistajat, paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat merkityksellisemmin mukaan luonnon ennallistamiseen jakamalla tietoa ja mahdollistamalla suora osallistuminen päätöksentekoon.
• Asetetaan etusijalle oikeudenmukainen hyödynjako luonnonvarojen kulutusta säätelevässä linjauksessaglobaalissa pohjoisessa tiukan kompensaation ja kestävien arvoketjujen avulla.
• Edistetään ennallistamista siellä, missä heikkenemistä on tapahtunut, ja vältetään hankkeiden ulkoistamista tai kompensointia muihin maihin.

Lue koko suositus: (pdf)

Forest restoration for just, resilient, and sustainable futures: A call to action

This policy brief recommends the following actions:

• Tailor environmental subsidies to national climate and biodiversity targets.
• Boost funding for R&D activities to better understand the climate change mitigation and restoration potential of peatland forests.
• Engage forest owners, local communities, and Indigenous peoples more meaningfully in nature restoration efforts, through information sharing and direct participation in decision-making processes.
• Prioritize equitable benefit sharing in policies governing the consumption of natural resources in the Global North through strict compensation and sustainable value chains.
• Promote restoration in locations where degradation has occurred, avoiding outsourcing or offsetting projects to other countries.

Read the policy brief: (PDF)

Julkaistu 20.8.2025

Julkaistu 3/2025

Julkaistu 18.2.2025

Tutkimusten mukaan medialuottamus on ollut laskussa ja toisaalta sosiaalisen median kulutus uutismediana selvässä kasvussa. Samoin on yleistynyt ilmiö, jossa yksilöiden tunteet ja asenteet omaa poliittista puoluettaan tai ryhmäänsä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi, samalla kun heidän tunteensa vastapuoluetta tai -ryhmää kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Syntyy erilaisia yhteisöjä, joilla on erilliset tietolähteet ja ymmärrys maailmasta. Kansallisen ja EU:n laajuisen turvallisuuden vahvistaja ja luottamuksen murenemisen vastalääke on Media- ja informaatiolukutaito (MIL), jonka vahvistamiseksi tarvitaan seuraavia toimia:

• On tärkeää kartoittaa ja ymmärtää, että Suomessa eri ryhmillä on erilaisia viestinnällisiä ja tiedollisia tarpeita.
• Lisäksi tulee vahvistaa eri yhteisöjen ymmärrystä toisistaan.
• Ylläkuvatut periaatteet tulee ottaa huomioon opetus- ja
  kulttuuripolitiikassa.
• Eri yhteisöt huomioiva media- ja informaatiolukutaito (MIL) tulee ottaa osaksi kokonaisturvallisuutta ja tammikuussa 2025 hyväksyttyä kansallista Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa.
• Tämä tarkoittaa niin julkishallinnon kuin opettajien resurssien ja kyvykkyyksien kasvattamista.
• Samoin eri tahojen tulee koordinoida uusien opetusmateriaalien tuottamista, jotta niissä huomioidaan erilaisten yhteisöjen tarpeet kaikilla koulutusasteilla sekä aikuiskasvatuksessa.
• Kansallinen media on keskeisessä asemassa MIL-työssä, johon sisältyy eri ryhmien huomioiminen ja toistensa näkemysten ymmärtäminen.

Lue koko politiikkasuositus: (pdf). 

Mediekunnighet som beaktar olika grupper stöder den nationella informationssäkerheten

Forskning visar att förtroendet för medier har minskat och att nyhetskonsumtion via sociala medier har ökat märkbart. Samtidigt har individers känslor och attityder gentemot det egna politiska partiet eller den egna gruppen blivit mer positiva, medan känslor gentemot motstående partier
eller grupper blivit mer negativa. Det här leder till uppkomsten av olika grupper med separata informationskällor och världsbilder.

Medie- och informationskunnighet (MIK) är ett centralt verktyg för att stärka säkerheten på både nationell nivå och EU-nivå och för att motverka försvagandet av tillit. För att främja MIK är följande åtgärder nödvändiga:

• Det är viktigt att kartlägga och förstå att olika grupper i Finland har olika kommunikations- och informationsbehov.
• Samtidigt bör förståelsen mellan olika samhällsgrupper stärkas.
• Dessa principer bör integreras i utbildnings- och kulturpolitiken.
• Medie- och informationskunnighet (MIK) som beaktar olika grupper bör införlivas i den övergripande säkerheten och i den nationella säkerhetsstrategin för samhället som godkändes i januari 2025.
• Detta innebär att den offentliga förvaltningens och lärares resurser och kompetens bör stärkas.
• Olika aktörer bör samordna produktionen av nytt undervisningsmaterial för att säkerställa att olika gruppers behov beaktas på alla utbildningsnivåer samt inom vuxenutbildningen.
• Nationella medier spelar en nyckelroll i MIK-arbetet, som inkluderar hänsyn till olika grupper och ömsesidig förståelse.

Läs hela policysrekommendationen: (pdf) 

Media literacy that acknowledges different groups as a pillar of national information resilience

Research indicates that trust in the media has declined, while social media consumption as a news source is increasing rapidly. There is also a growing phenomenon where individuals’ feelings and attitudes toward their political party or group become more positive while attitudes toward opposing parties or groups grow increasingly hostile. This leads to different communities
with distinct sources of information and worldviews.
 

Media and information literacy (MIL) is a key tool to strengthen national and EU-wide security and counteract the erosion of trust. The following actions are needed to enhance MIL:

• It is essential to recognize and understand that different groups in Finland have different communication and informational needs.
• Understanding between different communities must also be strengthened.
• These principles should be integrated into education and cultural policy.
• Media and information literacy (MIL) that accounts for diverse communities should be incorporated into comprehensive national security and the Security Strategy for Society of January 2025.
• This includes increasing the resources and capabilities of public administration and educators.
• Various actors should coordinate the production of new teaching materials that reflect the needs of different communities at all education levels and in adult education.
• National media plays a central role in MIL efforts, including considering diverse groups and promoting mutual understanding of different perspectives.

Read the full policy brief: (pdf)

Julkaistu 14.2.2025

Eurooppalainen medianvapausasetus (EMFA) astuu voimaan 8. elokuuta 2025. Vaikka Suomi suoriutuu hyvin monilla EMFA:an liittyvillä alueilla, on tärkeää huomioida EMFA:a täydentävässä lainsäädännössä seuraavat seikat:

• Mediakentän keskittyminen on Suomessa tutkitusti riski, joka edellyttää muutoksia kilpailulakiin mutta myös sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annettuun lakiin.
• Mediakentän keskittymisen arviointi on EMFA:n kannalta keskeinen tehtävä, johon tulee kehittää kaikkia sidosryhmiä hyödyntävä järjestelmällinen malli ja toteutussuunnitelma.
• Julkisen palvelun median riippumattomuus tulee taata selkeyttämällä Yleisradion tehtävää, rahoitusta, hallintoa, sääntelyä ja sääntelyn valvontaa.
• Media- ja viestintäpoliittisen kokonaiskuvan kartoitus nousee keskeiseksi tarpeeksi eurooppalaisen lainsäädännön jalkauttamisen myötä. 

Julkaistu 21.10.2024