Ydinkokeiden seisminen valvonta ja siihen liittyvä tutkimus ovat olleet tärkeällä sijalla seismologian instituutin toiminnassa sen perustamisesta saakka. Seismiset menetelmät ovat tehokkaimpia tapoja havaita ja paikantaa mahdollisia maanalaisia ydinkokeita. Tästä syystä instituutin perustehtäviä on huolehtia niin kansallisesta seismisestä valvonnasta kuin Suomen osallistumisesta kansainväliseen ydinkoekieltosopimuksen seismiseen valvontatoimintaan. Tämä on tapahtunut pääosin Ulkoministeriön rahoituksen turvin.
Seismologian instituutin tutkijat ovat vuodesta 1976 lähtien osallistuneet tieteellisinä asiantuntijoina ydinaseriisuntaneuvottelujen asiantuntijatyöryhmän toimintaan. Neuvottelujen tuloksena kattava ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Test Ban Treaty) allekirjoitettiin vuonna 1996.
Sopimuksen noudattamista varten on suunniteltu kansainvälinen valvontajärjestelmä (International Monitoring System=IMS), jonka merkittävänä osana on 50 seismistä primääriasemaa ja 120 täydentävää asemaa ympäri maapalloa. Sysmässä sijaitseva monipisteasema FINES on määritelty osaksi sopimukseen kuuluvaa valvontaverkkoa. Se valmistui vuonna 1985 ja oli verkon ensimmäisiä sertifioituja primääriasemia. Kaikilta valvontajärjestelmän asemilta rekisteröintitieto välitetään suoraan satelliittiyhteyden kautta Wienissä sijaitsevaan kansainväliseen tietokeskukseen, joka toimii CTBT-organisaation valmistelevan komission puitteissa.
Ydinkokeiden erottamiseen maanjäristyksistä on useita menetelmiä. Video maanjäristysten erottamiseksi ydinkokeista.
Ydinaseaikakauden merkittäviä vuosilukuja
1945
Ensimmäinen ydinkoe ”Trinity” (20 kilotonnia) tehtiin Yhdysvalloissa, Uuden Meksikon autiomaassa 16. heinäkuuta. Vajaan kuukauden kuluttua pudotettiin atomipommi Hiroshimaan (”Little Boy”, 15 kt, 6. elokuuta) ja Nagasakiin (”Fat Man”, 21 kt, 9. elokuuta). Hiroshimassa kuoli välittömästi 66 000 ja Nagasakissa 39 000 ihmistä.
1949
Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe ”Joe 1” (22 kt) Kasakstanissa 29. elokuuta
1952
Ison-Britannian ensimmäinen ydinkoe ”Hurricane” (25 kt) Monte Bello saarilla Australiassa 3. lokakuuta
Ensimmäinen lämpöydinkoe ”Ivy Mike” (10,4 megatonnia) 1. marraskuuta. Yhdysvallat räjäytti sen Enewetok-atollilla, Tyynellä valtamerellä.
1960
Ranskan ensimmäinen ydinkoe ”Gerboise Bleue” (70 kt) Algeriassa 13. helmikuuta
1961
Neuvostoliitto suoritti tähän mennessä suurimman, 50 megatonnin ydinkokeen ”Tsar Bomban” Novaya Zemlyan yläpuolella 31. lokakuuta
1963
Osittainen ydinkoekieltosopimus, Partial Test Ban Treaty, PTBT
1964
Kiinan ensimmäinen ydinkoe ”596” (22 kt) 16. lokakuuta
1970
Ydinsulkusopimus, Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT
1974
Intian ensimmäinen ydinkoe ”Smiling Buddha” (12 kt) 18. toukokuuta
1976
Kynnyskoekieltosopimus, Threshold Test Ban Treaty, TTBT
Sopimus rauhanomaisista ydinkokoeista, Peaceful Nuclear Explosions Treaty, PNET
1990
Neuvostoliiton viimeinen ydinkoe
1992
Yhdysvaltojen viimeinen ydinkoe
1996
Ranskan ja Kiinan viimeiset ydinkokeet
Täydellinen ydinkoekieltosopimus, Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT
1998
Intian viimeinen ydinkoe, Pakistanin ensimmäinen ydinkoe ”Chagai-I” (9-12 kt) 28. toukokuuta
2006
Pohjois-Korean ensimmäinen ydinkoe ”Hwadae-ri” 9. lokakuuta
2009
Pohjois-Korea ilmoittaa tehneensä uuden ydinkokeen 25.5.2009
2013
Pohjois-Korean ydinkoe 12.2.2013
2016
Pohjois-Korean ydinkokeet 6.1.2016 ja 9.9.2016
2017
Pohjois-Korean ydinkoe 3.9.2017, noin 200 kilotonnia