Seismisillä mittalaitteilla pystytään havaitsemaan hyvinkin pieniä räjäytyksiä ja maanjäristyksiä Suomessa ja lähialueilla sekä suurempia maanjäristyksiä ympäri maapalloa. Havaintoja käytetään mm. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmässä (LUOVA) ja ydinkokeiden valvonnassa.
Asemaverkon tehtävänä on rekisteröidä maanjäristysten, räjäytysten ja muiden seismisten tapausten synnyttämiä seismisiä aaltoja tapausten tunnistamista, paikannusta ja koonmääritystä varten. Kattava (kansallinen) asemaverkko on perusedellytys seismologiselle tutkimukselle, havaintotoiminnalle sekä viranomaistehtäville, jotka liittyvät seismisen riskin hallintaan ja ydinkokeiden kieltosopimuksen valvontaan. Erityisiä tutkimuskohteita ovat maan kuoren ja ylävaipan rakenteen tutkimukset sekä mannerten sisäosien seismisyys. Verkon havaintoasemat sijaitsevat 31 paikkakunnalla ympäri Suomea, ja havaintotietokantaa ylläpidetään Seismologian instituutissa Helsingissä. Asemaverkko on osa kansainvälistä seismistä verkkoa. Sen rekisteröintidataa ja havaintotuloksia toimitetaan useille kansainvälisille keskuksille (ORFEUS, ISC, EMSC, IRIS, GEOFON).
Viimeisimmän kattavan kuvauksen Suomen kansallisesta seismisestä asemaverkosta sekä sen aineistosta ja aineiston analysoimisesta, hallinnasta ja työkaluista löydät oheisesta julkaisusta (englanniksi):
Suomen kansallisen seismisen asemaverkon (HE) aineisto on lisensoitu Creative Commonsin BY 4.0 -lisenssillä. Aineistoon voidaan viitata pysyvällä DOI-tunnisteella 10.14470/UR044600, jonka on rekisteröinyt GEOFON.
Osa Pohjois-Suomen seismisistä havaintoasemista kuuluu Pohjois-Suomen seismiseen havaintoverkkoon (FN), jota ylläpitää Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio. Tämän havaintoverkon aineisto on lisensoitu Creative Commonsin BY-NC 4.0-lisenssillä. Aineistoon voidaan viitata pysyvällä DOI-tunnisteella 10.14470/SA879454, jonka on rekisteröinyt GEOFON.
FINES kuuluu Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen valvontajärjestön (CTBTO) ylläpitämään 50 primääriaseman (eng. primary station, PS) verkkoon. FINES sijaitsee Sysmässä ja se koostuu 16 aliasemasta. Rekisteröintidataa käytetään maanalaisten ydinkokeiden havainnointiin, paikantamiseen sekä tunnistamiseen runsaslukuisten maanjäristysten ja tavanomaisten räjäytystöiden joukosta.
Helsingissä toimii vuonna 2019 perustettu kolmen aseman verkko HelsinkiNet, joka täydentää kansallista seismistä verkkoa. Verkko on Helsingin kaupungin omistuksessa ja Seismologian instituutin ylläpitämä. Kaupungin maa- ja kallioperäyksikkö hyödyntää sen tuottamaa tietoa. Asemilta kerätty aineisto on vapaasti käytettävissä. Verkon avulla voidaan havaita pääkaupunkiseudulta pienempiä seismisiä tapauksia ja tapausten paikannustarkkuus on parempi kuin pelkän kansallisen verkon asemien avulla tehdyssä paikannuksessa. Verkon kolme ensimmäistä asemaa sijaitsevat Helsingin ulkorajoilla Kuninkaantammessa (KUNI), Vuosaaressa (VUOS) ja Lauttasaaressa (LAUT) parhaan mahdollisen kattavuuden saavuttamiseksi. Vuonna 2021 verkko täydentyi Ruskeasuon asemalla (RSUO) ja vuonna 2024 Seurasaaren asemalla (HEL1).
Luhta, T., Mäntyniemi, P., Vuorinen, T., Lindblom, P., Seipäjärvi, P. J., Oinonen, K., Kortström, J., & Tiira, T. (2020). Helsingin seisminen asemaverkko ja seismisyys 2019. (Report; No. T-101). Institute of Seismology, University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/313157
Veikkolainen, T., Oinonen, K., Vuorinen, T., Kortström, J., Mäntyniemi, P., Lindblom, P., Uski, M., & Tiira, T. (2021). Helsingin seisminen asemaverkko ja seismisyys 2020. (Report; No. T-103). Institute of Seismology, University of Helsinki. https://hdl.handle.net/10138/326738
Veikkolainen, T., Oinonen, K., Vuorinen, T., Kortström, J., Mäntyniemi, P., Lindblom, P., Luhta, T., Hällsten, J. M. A., & Tiira, T. (2022). Helsingin seisminen asemaverkko ja seismisyys 2021. (Report; No. T-106). Institute of Seismology, University of Helsinki. https://hdl.handle.net/10138/341390
Veikkolainen, T., Oinonen, K., Vuorinen, T., Kortström, J., Mäntyniemi, P., Lindblom, P., Seipäjärvi, P. J., Hällsten, J. M. A., & Tiira, T. (2022). Helsingin seisminen asemaverkko ja seismisyys 2022. (Report; No. T-109). Institute of Seismology, University of Helsinki. https://hdl.handle.net/10138/355739
Veikkolainen, T., Oinonen, K., Vuorinen, T., Kortström, J., Mäntyniemi, P., Seipäjärvi, P. J., Hällsten, J. M. A., & Tiira, T., (2024). Helsingin seisminen asemaverkko ja seismisyys 2023. (Report; No. T-110). Institute of Seismology, University of Helsinki. https://hdl.handle.net/10138/574590
Kuusamon seismisyysalueella on toiminut vuodesta 2003 lähtien Seismologian instituutin ylläpitämä 3-6 aseman verkko. Tällä hetkellä verkkoon kuuluvat asemat Kurvisessa (KU1), Taivalkoskella (KU2) ja Riekissä (KU6). Täydentäviä tuloksia saadaan Maanselässä (MSF) ja Oulangassa (OLKF) sijaitsevilta Sodankylän geofysiikan observatorion asemilta. Hankkeen tavoitteena on kerätä kattavaa havaintoaineistoa paikallisiin tutkimuksiin, jotka tähtäävät järistysten lähdemekanismien sekä maankuoren nopeusmallin, jännityskentän ja aktiivisten siirrosten selvittämiseen erityisesti Kuusamo-Kantalahti-seismisyysvyöhykkeen länsiosassa.
Pyhäjoen valvontaverkkoon kuuluivat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat asemat OBF0-OBF8 sekä OUF. Verkon tehtäviä olivat mannerten sisäosien seismisyyden tutkimus, maan kuoren rakennetutkimus, ydinturvallisuuteen liittyvä seuranta sekä menetelmäkehitys. Verkko täydensi instituutin pysyvää seismistä verkkoa ja siten tarkensi seismisen analyysin tuloksia erityisesti Perämeren alueella.
Verkon asemista osa purettiin loppuvuonna 2022. Jäljelle jääneet asemat OBF0, OBF3, OBF8 ja OUF jatkavat valtakunnallisen seismisen verkon asemina. Pyhäjoen verkon datalla on edelleen käyttöä, kun tutkitaan ja kartoitetaan alueen mahdollisesti aktiivisia siirroksia.
Seisminen laajakaista-asema ABOA on toiminut vuodesta 2007 lähtien Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla (73°03'S, 13°25'W) Kuningatar Maudin maalla. Aboa sijaitsee noin 130 kilometrin päässä rannikolta Vestfjellan vuoristossa Basen nimisellä nunatakilla eli jäätiköstä esiin työntyvällä vuoren huipulla. Rekisteröintidataa käytetään kryoseismologisiin ja Etelämantereen seismisyyden tutkimuksiin. Kryoseismologia liittyy tutkimuksiin jääpeitteen prosesseista, joiden tiedetään tai epäillään olevan yhteydessä ilmastonmuutokseen. Rekisteröintidataa käytetään myös maan kuoren ja ylävaipan rakenteen tutkimuksissa.
Liikuteltavia asemia käytetään litosfäärin rakenteen selvittämiseen, mantereen sisäosien seismisyyden tutkimuksiin erityisesti postglasiaalisilla siirroksilla ja maanjäristyssarjojen syiden selvittämiseen. Lisäksi niiden avulla tutkitaan mineraaliesiintymien sijaintia ja syntyä maan kuoressa ja litosfäärissä, syvällä kallioperässä suoritettavien hydraulisten stimulaatiokokeiden aiheuttamia indusoituja maanjäristyksiä sekä menetelmiä seismisen riskin arviointiin ja minimointiin alueilla, joilla sijaitsee tärinälle herkkiä laitteita.
Kartalle on merkitty Suomen seismisen asemaverkon asemien sijainnit. Sinisellä merkityt asemat ovat Pohjois-Suomen seismisen havaintoverkkon asemia, joita ylläpitää Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio.