Psykologian osasto

Psykologian koulutusohjelmassa opiskellaan psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnot. Psykologian kandiohjelmaan valitut opiskelijat voivat jatkaa suoraan psykologian maisterin koulutusohjelmaan. Psykologian maisteriohjelmaan voi myös hakea, jos on suorittanut vaadittavat edeltävät opinnot muualla. Kuvaukset kandi- ja maisteritutkinnoista löytyvät opintopolulta.

Soveltavan psykologian koulutusohjelmassa voi opiskella psykologin kandidaatin tutkinnon. Organisaatiopsykologian maisteriohjelmassa (alkaa 2026) opiskellaan filosofian maisterin tutkinto. Soveltavan psykologian kandiohjelmaan valitut voivat jatkaa suoraan organisaatiopsykologian maisteriohjelmaan. Organisaatiopsykologian maisteriohjelmaan voi myös hakea, jos on suorittanut vaadittavat edeltävät opinnot muualla. 

Psykologian koulutusohjelmassa rakennetaan tiedollisia ja taidollisia perusteita psykologin ammattia varten. Koulutusohjelma on suomenkielinen, mutta osa opetuksesta annetaan englanniksi. Psykologian koulutusohjelman opinnoissa on kosketuspintaa esimerkiksi lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Opiskelijoille tarjotaan myös yhteistä opetusta lääketieteellisen tiedekunnan muiden koulutusohjelmien kanssa.  Opiskelijat integroituvat psykologian tutkimusryhmiin viimeistään maisterintutkielmia tehdessään.

Psykologian koulutusohjelman maisterivaiheessa harjaannutaan käyttämään psykologin kliinisiä taitoja, jotka liittyvät lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyteen ja neuropsykologisiin kysymyksiin. Maisteriohjelmassa suoritetaan myös viiden kuukauden mittainen kliininen harjoittelujakso. Valmistuttuaan maisteriohjelmasta opiskelija voi hakea laillistusta terveydenhuollon ammattihenkilöksi (psykologiksi). 

Soveltavan psykologian kandiohjelma ja organisaatiopsykologian maisteriohjelma antavat yhdessä valmiudet laaja-alaisiin psykologian asiantuntijatehtäviin, mutta niistä ei saa pätevyyttä terveydenhuollon ammattihenkilönä toimivan psykologin tehtäviin.

Eri­koisp­sy­ko­lo­gi­kou­lu­tus

Erikoispsykologikoulutus on maisterin tutkinnon jälkeistä yliopistollista erikoistumiskoulutusta, joka järjestetään yliopistojen verkostoyhteistyönä. Tarkempi kuvaus koulutuksen eri muodoista löytyy Ammatillisen jatkokoulutuksen ja Psykonetin sivuilta.

Erikoispsykologikoulutuksia järjestetään viidellä eri erikoisalalla seuraavasti (suluissa koulutuksesta vastaava yliopisto):

• Kliininen terveyspsykologia (Itä-Suomen yliopisto)
• Lapset ja nuoret (Turun yliopisto ja Åbo Akademi)
• Neuropsykologia (Helsingin yliopisto)
• Kliininen mielenterveyspsykologia (Helsingin yliopisto)
• Psykoterapia (Jyväskylän yliopisto)
• Työ- ja organisaatiopsykologia (Tampereen yliopisto)

Helsingin yliopiston vastuulla oleva neuropsykologian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden kliinisen neuropsykologin tehtäviin terveydenhuollossa.

Psykonet on psykologian koulutusalalla toimiva yliopistoverkosto, jonka muodostavat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin psykologian laitokset, osastot tai oppiaineryhmät. Verkosto on toiminut koulutusalan katto-organisaationa vuodesta 1989.

Psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tus

Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta  ja edellyttää hakijalta mielenterveys- tai sitä vastaavan alan työkokemusta sekä soveltuvaa terveys- tai sosiaalialan taustakoulutusta. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti saa opiskelija oikeuden hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikettä.

Tarkempaa tietoa hausta ja koulutuksen sisällöstä löytyy psykoterapeuttikoulutuksen sivuilta.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa psykologian tohtorin tutkinnon voi suorittaa pääaineena psykologia, mikäli on suorittanut psykologian maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot sekä harjoittelun ja suorittanut ylemmän yliopistollisen korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa (tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa). Pääaineena psykologiaa opiskelevan on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin tutkinto, niissä tapauksissa, jolloin kliinistä harjoittelua ei suoriteta tai jos henkilö on valmistunut organisaatiopsykologian maisteriohjelmasta. Suurin osa psykologian tohtoriopiskelijoista suorittaa tutkintoaan Terveyden tutkimuksen tohtoriohjelmissa.

Attentional Multimodal Networks
Tutkimme miten behavioraaliset kontekstit ja kognitiiviset toiminnot kuten tarkkaavaisuus näkyvät ihmisen hermoverkostoissa. Käytämme luonnollisia koeasetelmia sekä kuvantamismenetelmiä kuten fMRI:tä ja EEG:tä.

Clinical Neuropsychology Network
Kliinisen neuropsykologian ryhmässä tutkitaan sekä hankittuja että kehityksellisiä kognitiivisia häiriöitä lapsilla ja aikuisilla, kognition kehittymistä lapsuudesta aikuisuuteen, kognition neuropsykologisia arviointimenetelmiä ja poikkitieteellisiä moniammatillisia kuntoutusmenetelmiä.

Clinical psychology and mental health interventions (CLIPI)
Keskitymme tutkimuksessamme mielenterveyden ongelmien ja kognitiivisten kykyjen taustatekijöihin sekä keinoihin tukea mielenterveyttä. Olemme erityisen kiinnostuneita ympäristön ja biologisten tekijöiden vuorovaikutuksesta mielenterveyden muokkaajana. Tutkimme lisäksi lyhyiden mielenterveysinterventioiden ja psykoterapioiden vaikuttavuutta. Visiomme on, että ymmärtämällä mielenterveyden ongelmien biologisia mekanismeja voimme parantaa psykososiaalisten interventioiden vaikuttavuutta.

Cognitive Brain Research Unit (CBRU) / Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
CBRU tutkii ihmisen havainto- ja kognitiivisia prosesseja, niiden kehitystä, häiriöitä ja muotoutuvuutta erityisesti kielellisissä ja musiikkiin liittyvissä toiminnoissa.

Developmental Psychology Research Group (DEPSY)
Kehityspsykologian ryhmä tutkii ihmisen psyykkiseen kehitykseen liittyviä teemoja läpi elämänkaaren. Meitä kiinnostaa mm. sikiöaikainen ohjelmoituminen, raskausajan hyvinvointi, mielenterveys, neurokognitiivisten taitojen kehittyminen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, uni ja ikääntyminen. Työskentelemme useiden eri seuranta-aineistojen parissa, teemme laajaa yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla, ja käytämme hyväksemme monia erilaisia menetelmiä selvittääksemme, miten ihmismieli kehittyy.

Developmental psychopathology and intervention studies
Tutkimme perheympäristöön liittyviä varhaisia kehityksellisiä riskitekijöitä sekä lapsiin ja perheisiin kohdistuvia interventioita.

Emotional Interaction and eHealth (EIeH) Research Group
Ryhmä tutkii emootioita, terveyttä ja hyvinvointia virtuaalitodellisuuden ja digitaalisten terveyssovellusten aikakaudella. Ryhmän tutkimuksessa yhdistyy sosiaalipsykologia, ihminen-tietokone vuorovaikutus ja kognitiivinen neurotiede.

Higher Cognition
Tutkimuksemme keskittyy ajattelun ja päättelyn kognitiiviseen perustaan. Ajankohtaiset tutkimuksemme keskittyvät epämuodolliseen päättelyyn, erityisesti argumenttien arvioimisen kykyihin, sekä erilaisiin ajattelutyyleihin.

Interaction Analysis Lab
Tutkimme fysiologisia ja behavioraalisia taustaprosesseja, jotka mahdollistavat yhteisymmärryksen ja tehokkaan viestinnän kasvokkain tapahtuvassa ja teknologian välittämässä vuorovaikutuksessa.

Mind and Brain in the Sys­temic Con­text
Olemme kiinnostuneita siitä, miten psyykkiset ilmiöt ja ihmiskehon fysiologia ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja etsimme uusia tapoja muokata havaittuja vuorovaikutussuhteita. Tavoitteenamme on tunnistaa yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, systeemiset mekanismit ja hyödyntää tuotettua tietoa uusien hoitosovellusten kehittämiseksi tai optimoimiseksi. Pyrimme saavuttamaan tavoitteemme työskentelemällä erilaisten väestöryhmien kanssa terveistä vapaaehtoisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviin henkilöihin.

Music, Ageing and Rehabilitation Team
Ryhmämme tutkii ikääntymisen ja aivosairauksien vaikutusta musiikin ja puheen käsittelyyn aivoissa, musiikki-interventioiden käyttöä terveen ikääntymisen ja neurologisen kuntoutuksen tukena sekä musiikin vaikuttavuuden taustalla olevia aivomekanismeja.

Neurogenomics laboratory
Ryhmämme tutkii syitä miksi toiset ovat alttiimpia sairastumaan psykiatrisiin sairauksiin kuin toiset. Tutkimme ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä ja neurobiologista taustaa sekä ihmisillä että kokeellisissa malleissa.

O’BRAIN Lab
Monialainen tutkimusryhmämme tutkii modernin ravintoympäristön ja aivojen vuorovaikutusta, tarkastellen ympäristötekijöiden, käyttäytymisen, aivotoiminnan ja syömiskäyttäytymiseen sekä obesiteettiin liittyvien perintötekijöiden keskinäistä yhteyttä. Keskitymme erityisesti neuroplastisuuden rooliin oppimisessa ja päätöksenteossa.

Perception, Action and Cognition (PAC)
Tutkimme havaitsemista ja aistitiedon käsittelyä liittyen muistiin, oppimiseen, päätöksentekoon ja motoriseen toimintaan. Tutkimusaiheita ovat mm. värien havaitseminen, puheen havaitseminen, tunnistaminen näön ja tunnon avulla, havainto-oppiminen ja työmuisti. Menetelminä käytämme erityisesti psykofysiikkaa, aivokuvantamista ja laskennallista mallintamista.

Population Mental Health

Psychological treatment, etiology, and mental health (PsyTEAM) 
Ryhmä tutkii psykoterapioita, psykososiaalisia hoitoja, mielenterveyttä sekä psykopatologian epidemiologiaa ja etiologiaa. Ryhmä käyttää monenlaisia menetelmiä, kuten rekisteripohjaista tutkimusta, tilastollista mallintamista, koneoppimista ja teoreettista mallintamista, sekä satunnaistettuja koeasetelmia.

The Psychosocial Factors & Health Research Group
Ryhmä tutkii psyykkisen ja fyysisen terveyden taustalla vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, käyttäytymiseen liittyvät ja biologisia prosesseja, joita voivat liittyä esimerkiksi varhaiseen lapsuuden ympäristöön, työelämään, vanhuuden sosiaalisiin suhteisiin tai useamman sukupolven yli välittyviin tekijöihin. 

Sleep & Mind Research Group
Sleep & Mind -tutkimusryhmä tutkii unen merkitystä tunteille ja kognitiolle kokeellisen unitutkimuksen menetelmin. Tutkimusta tehdään unilaboratoriossa. Tutkimuksessa keskitytään unen aikaiseen aivoaktiivisuuteen ja sen merkitykseen sille, miten esimerksi muisti ja tunteet muokkaantuvat, miten ahdistus kehittyy tai unettomuus vaikuttaa aivojen toimintaan.  Tutkimusryhmämme osallistuu myös erilaisten potilasryhmien tutkimukseen unitutkimuskysymyksien osalta.

Visual Cognition Research Group
Tutkimusryhmä tutkii visuaalista kognitiota perustutkimuksen ja teknologiatutkimuksen näkökulmista.