Diagnostis-terapeuttinen osasto

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Diagnostis-terapeuttisen osaston muodostavat hallinnollisesti Akuuttilääketieteen, Anestesiologian ja tehohoidon, Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, Liikuntalääketieteen sekä Radiologian yksiköt. Osaston tehtävinä ovat lääketieteen perusopetus, erikoislääkärikoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus, tieteellinen jatkokoulutus ja tieteellisen tutkimuksen edistäminen edustamillaan lääketieteen erikoisaloilla sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
Opiskelu

Diagnostis-terapeuttinen osasto vastaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetuksesta edustamillaan erikoisaloilla. Osaston antama opetus painottuu opintovuosille 3-6. Perusopetuksesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin kunkin yksikön kuvauksen yhteydessä.

Syventävät opinnot ovat osa lääketieteen perusopintoja. Diagnostis-terapeuttisella osastolla on mahdollista suorittaa syventävät opinnot osallistumalla tutkimusprojekteihin. Monelle syventävät opinnot ovat olleet väitöskirjaan johtavien tutkimusten alku.

Diagnostis-terapeuttisen osaston tutkimusaiheita ja -projekteja yhteyshenkilöineen kuvataan osaston oppialojen yhteydessä. Tutkimusprojektiin voi olla mahdollista osallistua jo ennen kyseisen oppialan perusopintojen suorittamista.

Osastolla koulutetaan akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, liikuntalääketieteen sekä radiologian erikoislääkäreitä. Erikoislääkärikoulutuksesta löytyy lisäinformaatiota kunkin yksikön kohdalta sekä tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen sivuilta. Erikoislääkärikoulutuksen jälkeen on mahdollista suorittaa kahden vuoden mittaisia lisäkoulutusohjelmia.

Yksiköt

Akuuttilääketieteen yksikkö vastaa kaikenikäisten akuutisti sairastuneiden potilaiden vammojen ja akuuttien sairauksien vaatiman yhteispäivystyksissä tapahtuvan diagnostiikan ja hoidon perusopetuksesta, akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta sekä tieteellisestä tutkimuksesta. Syventäviä projekteja ja amanuenssuureja on tarjolla.

Perusopetus

Akuuttilääketieteen opetusta annetaan L5-L6 kurssien aikana päivystyksen kertauskurssilla sekä Akuuttilääketieteen perusteet –valinnaiskurssilla.

Opetuksen tavoite on perehdyttää opiskelijat päivystyksen prosesseihin sekä päivystysdiagnostiikan ja –hoidon erityispiirteisiin. Tavoitteena on saavuttaa kyky toimia päivystyspoliklinikan kliinikkona erikoislääkärin ohjauksessa.

Erikoislääkärikoulutus

Koulutuksen kokonaispituus ennen 1.2.2020 koulutukseen hyväksytyille on 6 v ja 1.2.2020 jälkeen hyväksytyille 5 vuotta. Koulutusajasta vähintään 1 v tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Koulutukseen sisältyy 9 kk terveyskeskuksessa. Koulutus sisältää käytännön palvelun lisäksi teoreettista kurssimuotoista koulutusta sekä lähijohtajakoulutuksen. Koulutuksen toteutumista seurataan lokikirjalla ja osaamista arvioidaan kansainvälisin menetelmin (Mini-CEX, simulaatio ym.).

Tutkimus

Akuuttilääketieteen alalla toimii tutkijaryhmiä ja tohtorikoulutettavia seuraavilla painopistealueilla:

  1. Akuutisti sairastuneen hoitoprosessi
  2. Järjestelmä- ja palvelurakennetutkimus
  3. Kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen
  4. Akuutin kivun hoito
  5. Sydämen vajaatoiminta
  6. Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys
  7. Vaativa ensihoito (lääkäriyksikkötasoiset menetelmät)
  8. Akuuttihoitotyön koulutus
  9. Myrkytykset
  10. Lääkkeiden sikiövaikutukset

Anestesiologian ja tehohoidon yksikkö vastaa anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon perusopetuksesta sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärikoulutuksesta ja näihin osa-alueisiin liittyvästä tutkimuksesta. Yksikössä tehdään aktiivisesti pääosin kliinistä tutkimusta erikoisalan kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla.

Anestesiologian ja tehohoidon yksikössä voi suorittaa syventäviä opintoja lähinnä osallistumalla käynnissä oleviin tutkimusprojekteihin. Sopivista tutkimusprojekteista saa tietoa yksikön neljältä professorilta ja kliiniseltä opettajalta.

Perusopetus

Pääosa lääketieteen opiskelijoiden anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon opetuksesta annetaan lukuvuosien 3-4 aikana. Oppiaineen opetus toteutetaan pääasiassa käytännön harjoitteluna tiedekunnan simulaatiokeskuksessa Skillassa. Teoriaopetusta täydentää viikon mittainen käytännön harjoittelujakso HUS-piirin sairaaloiden anestesiayksiköissä (leikkaussaleissa). Kivunhoidon opetus toteutetaan kokonaan integroituna opetuksena. Ensihoidon opetus huipentuu elvytyskuulusteluun opintojen loppuvaiheessa. Tarkempi kuvaus perusopetuksesta löytyy Weboodista. Oppiaine vastaa myös hammaslääketieteen opiskelijoiden hätäensiavun ja ensihoidon opetuksesta lukuvuosina 3 ja 5.

Erikoislääkärikoulutus

Anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvat lääkärit suorittavat ennalta sovitut koulutuspalvelut yliopistollisen sairaalan yksiköissä ja osin sen ulkopuolella. Pääosa erikoistuvista lääkäreistä erikoistuu aikaperustaisen koulutussuunnitelman mukaisesti, mutta erikoislääkärikoulutuksessa on parhaillaan menossa siirtyminen osaamisperustaiseen koulutukseen. Erikoistumiseen liittyvä koulutusjakso yliopistollisessa sairaalassa on yleensä 2,5-3,5 vuoden mittainen. Teoreettista koulutusta on tarjolla kuukausittain pidettävissä nelituntisissa koulutusseminaareissa ja eri koulutusyksiköiden omissa viikoittaisissa koulutuksissa. 

Anestesiologian ja tehohoidon lisäkoulutusohjelmat

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärit voivat hankkia lisäkoulutusta seuraavissa Helsingin yliopiston lisäkoulutusohjelmissa:

  • Ensihoitolääketiede
  • Lastenanestesiologia ja tehohoitolääketiede
  • Neuroanestesiologia ja tehohoito
  • Obstetrinen anestesiologia
  • Sydänanestesia
  • Tehohoitolääketiede
  • Verensiirtolääketiede

Lisätietoja lisäkoulutuksesta.

Tutkimustoiminta anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon alueella

Tutkimustoimintaa on kaikilla erikoisalan osa-alueilla, anestesiologiassa, tehohoidossa, ensihoidossa ja kivunhoidossa. Tutkimusryhmistä kannattaa mainita erityisesti professori Eija Kalson kivun tutkimiseen keskittyvä ryhmä sekä professori Ville Pettilän tehohoidon tutkimusryhmä. Professori Markus Skrifvars johtaa ensihoitolääketieteen tutkimusryhmää. Toimialan lukuisissa perioperatiivisissa tutkimuksissa on tutkittu mm. perioperatiivista kivunhoitoa sekä leikkauksen aikaista nestehoitoa.

HUS-Diagnostiikkakeskukseen kuuluva kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualue vastaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusopetuksesta lääketieteen opiskelijoille, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta sekä isotooppilääketieteen osalta sairaalafyysikoiden erikoistumiskoulutuksesta. Lisäksi kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualue johtaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimustyötä Helsingin yliopistossa.

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede on diagnostinen erikoisala, jossa selvitetään fysiologisin menetelmin muun muassa keuhkojen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöitä ja sairauksia, toimenpidekelpoisuutta ja työkykyä. Isotooppilääketieteen menetelmin on mahdollista kuvantaa mm. aineenvaihduntaa, verenvirtausta ja ventilaatiota. Tutkimuksia tehdään etenkin syöpäsairauksien, sydänsairauksien, muistisairauksien ja keuhkosairauksien diagnostiikassa. Nykyisin tutkimuksiin yhdistetään usein myös TT- ja magneettikuvauksen kuvantamistuloksia (hybridikuvantaminen).

Yksikköjen kuvaukset

HUS-alueen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualue koostuu useasta yksiköstä. Meilahden sairaalan isotooppiyksikössä on mm. laajat SPET- ja PET-kuvantamisen modaliteetit käytettävissä. Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikössä on monipuolinen sydämen ja keuhkojen toiminnan tutkimuksien laitteisto ja osaaminen. Jorvin sairaalan kliinisen fysiologian yksikössä on sekä kliinisen fysiologian että isotooppilääketieteen toimintaa, ja antaa monipuolinen perusnäkemyksen alan toimintaan.  Hyvinkään yksikkö on kliinisen fysiologian edustaja, jossa on erityisesti ultraääniosaaminen hyvin edustettuna. Peijaksen sairaalan klf-osasto on ruokatorven toimintahäiriöiden ja synkopen tutkimuksen osaamisyksikkö tavanomaisempien kliinisen fysiologian tutkimuksien lisäksi.

Perusopetus

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen opetusta annetaan prekliinisessä vaiheessa lyhyesti sydämen ja keuhkojen perustutkimuksien osalta. Kliinisen vaiheen aikana kliinisen fysiologian opetus on integroitu rintakipu, hengenahdistus ja verisuonikirurgia –opintojaksoon (RiHaVe), jossa se käsittää neljä tuntia seminaariopetusta ja kaksi tuntia ryhmäopetusta sekä 6 tuntia klinikkaopetusta. Näissä opetetaan mm. kliinisen rasituskokeen suoritusta ja kuormitusfysiologiaa, hengenahdistuksen mekanismeja, spirometrian tulkintaa ja tutustutaan muutamaan kliinisen fysiologian alan tutkimukseen ja niiden indikaatioihin käytännössä. Isotooppiyksikössä käydään läpi yleisimpiä isotooppitutkimuksia ja niiden läheteindikaatioita keskittyen etenkin sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan.

Erikoislääkärikoulutus

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueella HUS-Diagnostiikkakeskuksessa on 10 erikoistuvan lääkärin koulutusvirkaa. Koulutuksen kokonaiskesto on kuusi vuotta. Koulutus tapahtuu yhdessä Meilahden, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloiden kliinisen fysiologian ja/tai kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksiköiden kanssa, sekä lyhyinä jaksoja eräissä muissa HUS:in yksiköissä.

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen lisäkoulutusohjelmat

  • Molekyyli- ja fuusiokuvantaminen
  • Sydänkuvantamisen erityispätevyys

Tutkimus

Kliinisen fysiologian yksikössä on tutkimustoimintaa erityisesti keuhkosairauksiin, sydämen sähköisiin toimintahäiriöihin sekä aivojen toimintojen muutoksiin liittyen. Monet tutkimusprojektit liittyvät kansainväliseen tai HUS:in yksiköiden väliseen yhteistyöhön. Näistä mainittakoon EpiLung-tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tutkijoiden välillä, yhteistyö kardiologian, keuhkosairauksien, neurologian ja radiologian klinikoiden sekä iho-ja allergiasairaalan kanssa. Tutkimusyhteistyötä on myös Teknillisen korkeakoulun ja radiokemian ja fysiikan yksiköiden kanssa. Isotooppilääketieteen yksikössä tutkimusyhteistyötä on etenkin kardiologian klinikan kanssa sepelvaltimotaudin ja sydänlihassairauksien kuvantamisessa, Syöpä- ja vatsakeskuksen sekä nefrologien kanssa munuaisten ja syöpätautien kuvantamisessa.

Tarjolla on myös lääketieteen opiskelijoiden syventävien tehtävien aiheita. Myös amanuenssipalveluita voi suorittaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueella.

Liikuntalääketieteen yksikkö vastaa liikuntalääketieteen opetuksesta ja yksikössä tehdään alaan liittyvää liikuntafysiologista ja liikuntalääketieteellistä tutkimustoimintaa. Yksikkö toimii Urheilulääketieteen säätiön tarjoamissa toimitiloissa Helsingin Diakonissalaitoksen korttelin sisäpihalla rakennuksessa I (Pihala) kesäkuun 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen 1.8.2021 lähtien Mäkelänrinteeseen rakentuvan Urhea-hallin tiloissa.

Perusopetus

Perusopetuksessa ei ole erillistä liikuntalääketieteen kurssia vaan opetus on toistaiseksi integroitu muiden kliinisten erikoisalojen opetukseen. Yksikössä on mahdollista suorittaa yksikön muuhun  tutkimustoimintaan liittyen syventäviä opintoja. Lisäksi yksikkö pyrkii  tarjoamaan vuosittain vapaavalintaisia kursseja.

Erikoislääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutusta toteutetaan Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaan mukaisesti. 

Tutkimus

Liikuntalääketieteen yksikön tutkimustoiminta on suunnattu sellaisille  liikuntalääketieteen ja liikuntafysiologian keskeisille osa-alueille, jotka koskettavat yleisimpiä kansansairauksia (sydän- ja verisuonisairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet, diabetes), tuki- ja liikuntaelimistön vammoja ja sairauksia, liikunnan harrastamista ja sen vaikutuksia ja väsymystä, palautumista ja ylikuormittumista sekä liikuntafysiologian alalla hypoksian vaikutuksia, suorituskyvyn osatekijöitä ja kuormitusvasteita.  Tutkimuslinjoja tukee aktiivinen omien tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tutkimusta tehdään hyödyntäen sekä yksikön että Urheilulääketieteen säätiön henkilökuntaa ja välineistöä että yhteistyössä Helsingin yliopiston eri laitosten ja tutkimuskeskusten kanssa. Liikuntalääketieteen yksiköllä on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Yksikön tutkimusryhmissä on tohtorikoulutettavia mm. liikuntalääketieteen (LT), liikuntafysiologian (FT) ja ravitsemustieteen aloilta.

Radiologian yksikkö vastaa radiologisten kuvantamismenetelmien diagnostisen käytön ja siihen liittyvän säteilysuojelun perusopetuksesta, radiologian erikoislääkäri- ja täydennyskoulutuksesta ja radiologian alan tieteellisestä tutkimuksesta. Syventäviä projekteja ja amanuessipalvelua on tarjolla.

Perusopetus

Radiologian opetusta annetaan L3k - L4k kurssien aikana thorax-, neuro-, vatsa- ja tuki- ja liikuntaelinradiologiassa integroituna kliinisen opetuksen blokkeihin; thorax- ja vatsablokeissa myös englanniksi kansainväliselle ryhmälle. L5s kurssilla opetetaan lasten radiologiaa ja L6s kurssilla on radiologian seminaarit, jossa kerrataan keskeisiä asioita. 

Opetuksen tavoite on perehdyttää opiskelijat radiologisten kuvantamismenetelmien käyttöön ja tautien diagnostiikkaan, kuvantamisindikaatioihin, kontraindikaatioihin ja lähettävän lääkärin velvollisuuteen huolehtia potilaan säteilyturvallisuudesta.  Tavoitteena on myös saavuttaa kyky tulkita itsenäisesti perusterveydenhuollossa yleisesti käytettyjen thorax-, natiivimaha- ja luuston traumakuvia. Uäänen käyttöön pääsee käytännössä tutustumaan.

L6s aikana pidettävissä seminaareissa perehdytään potilastapausten valossa radiologin työhön ja kerrataan luu- ja thoraxkuvien tulkintaa. Vapaavalintaisia kursseja on tarjolla UÄ- ja päivystysradiologiassa. Taitopajassa tarjotaan murtuma- ja thorax-kuvien tulkintaharjoituksia ja UÄ-opetusta kliinisen opettajan johdolla.

Erikoislääkärikoulutus

Koulutuksen kokonaispituus riippuu koulutusoikeuden saamisen ajankohdasta.  Koulutusajasta osa tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yksityiskohtaisesti radiologian erikoislääkärikoulutuksen suorittamisesta saa tietoa tiedekunnan sivuilta. Koulutus sisältää käytännön palvelun lisäksi teoreettista kurssimuotoista koulutusta sekä lähijohtajakoulutuksen.

Radiologian lisäkoulutusohjelmat

Radiologian erikoislääkärikoulutuksen jälkeen voi suorittaa kaksivuotisen lisäkoulutuksen seuraavilla aloilla:

  • Abdominaaliradiologia
  • Akuuttiradiologia
  • Lasten radiologia
  • Molekyyli- ja fuusiokuvantaminen
  • Neuroradiologia
  • Rintaradiologia
  • Thoraxradiologia
  • Toimenpideradiologia    
  • Tuki- ja liikuntaelinradiologia

Tutkimus

Radiologialla toimii tutkimusryhmiä ja tohtorikoulutettavia mm. neuroradiologian, sydämen kuvantamisen, tuki- ja liikuntaelinradiologian, lastenradiologian ja metabolisen kuvantamisen aloilla. Tutkimusprojekteista voi tiedustella radiologian professoreilta sekä tutkimuskoordinaattori Mia Perältä.

Yhteystiedot

Joh­ta­ja

professori Taina Autti

taina.autti@hus.fi