Logopedian osasto

Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu Humanististen tieteiden kandidaatteja (HuK) ja Filosofian maistereita (FM). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka ei anna pätevyyttä puheterapeutin ammatissa toimimiseen, mutta antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Logopedian kandiohjelman suorittaminen on edellytyksenä logopedian maisteriohjelman suorittamiseksi. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina.

Logopedian kandiohjelmassa suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Logopedian kandiohjelma sisältää viestintä- ja kieliosaamisen, logopedian kliinisten taitojen sekä perus- ja aineopintojen opintoja. Lisäksi pakollisina muun tieteenalan opintoina logopedian opiskelijat suorittavat psykologian, lääketieteen, kielitieteen ja fonetiikan opintoja.

Logopedian maisteriohjelmassa suoritettava filosofian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa. Logopedian maisteriohjelma sisältää logopedian syventäviä opintoja, puheterapeutin syventäviä kliinisiä taitoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Logopedian koulutus edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja aktiivista etukäteisvalmistautumista sekä työskentelyä esimerkiksi pienryhmissä.

Logopedian erikoistumiskoulutus tarjoaa laillistetuille puheterapeuteille ammatillistieteellistä jatkokoulutusta aikuisten ja lasten neurologisten ja neurokehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden alalta.

Logopedian väitöskirjatutkijat tekevät tohtoriopintonsa pääasiassa monitieteisessä Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmassa (CLIC) tai lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen käyttäytymisen tohtoriohjelmassa (DpHuB) ja kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (KLTO). Logopedian väitöskirjatutkijat, ohjaajat ja post doctoral-vaiheen tutkijat kokoontuvat kuukausittain logopedian tutkimusseminaariin, jota vetää logopedian professori. 

Logopedia on poikkitieteellinen tieteenala, missä tehdään sekä perustutkimusta että kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia. Tutkijat osallistuvat moniammatillisiin ja kansainvälisiin tutkijaverkostoihin.

Interaction and Intervention Group (PI Minna Laakso)
Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmässä tutkitaan kieltä, puhetta ja multimodaalista toimintaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä interventioita, jotka tukevat ihmisiä, joilla on kommunikaatiohaasteita. Käynnissä olevia tutkimushankkeita ovat COMPAIR, MULTILINGUA ja VIRE. COMPAIR vertaa keskustelun korjauskäytänteitä erilaisten kommunikoinnin häiriöiden yhteydessä, MULTILINGUA tutkii 4–9-vuotiaiden monikielisten lasten kielellistä kehitystä ja VIRE tutkii virtuaalitodellisuuspelin soveltuvuutta  6–9-vuotiaiden lasten sosiaalisen kielen ymmärtämisen arviointimenetelmäksi.

Early Language Development (ELD) Group (PI Suvi Stolt)
Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmässä tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana alkaen ensimmäisistä elinvuosista esikouluikään saakka. Tutkimuksen kohteena ovat erityyppiset lapsiryhmät, esimerkiksi keskosena syntyneet lapset. ELD-ryhmän tutkimuksen kohteena ovat lisäksi kielenkehityksen arviointiin liittyvien menetelmien kehittäminen ja niiden käytettävyyden arviointi sekä kielenkehityksen interventiot.

Ääniongelmien taloudellinen taakka (Hankkeesta vastaava tutkija, Sofia Holmqvist-Jämsén)
Tutkimushankkeessa tutkitaan ääniongelmien vaikutusta yksilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä niiden hoidon vaatimaa yhteiskunnallista taloudellista panostusta. Ääni on laajimmin käytetty kommunikointiväline ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja olennainen työkalu monissa ammateissa. Äänihäiriöt voivat johtaa toimintakyvyn rajoittumiseen, osallistumisen vähenemiseen, sekä työpoissaoloihin ja työtehon laskuun. Tämä projekti tutkii ääniongelmien seurauksia, keskittyen erityisesti niiden aiheuttamiin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin, työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Tavoitteena on tunnistaa ääniongelmien ennaltaehkäisystrategioita ja edistää lainsäädännöllisiä muutoksia, esimerkiksi opetukseen ja puheviestintään tarkoitettujen tilojen akustisten vaatimusten tai puheammattilaisille tarjottavien apuvälineiden osalta. 

Tämän tutkimushankkeen tuloksista viestitään eri terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille. Kun ymmärrys äänen terveyden ja toimivuuden merkityksestä ja vaikutuksista sekä kattavien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarpeesta leviää, voimme saada aikaan myönteistä muutosta niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla. 

Afasia tutkimusryhmä  (PI Anu Klippi)
Afasia -tutkimusryhmä tutkii aikuisten ihmisten kielihäiriöitä, joiden syynä on aivokudoksen vaurioituminen tai toimintahäiriö. Ryhmä tutkii afasian ilmenemismuotoja kielen käytössä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, afasiaterapian käytänteitä ja sen vaikuttavuutta ja afasian seurausvaikutuksia ihmisen elämään.

Pragmatic Issues in Alternative Communication (PI Kaisa Launonen)
Puhetta korvaavan viestinnän ryhmän tutkimuksissa tarkastelun kohteena ovat sekä puhumattomat ihmiset että heidän puhuvat kumppaninsa, jotka voivat käyttää avusteisia tai ei-avusteisia viestinnän keinoja moninaisiin viestinnän tehtäviin, esimerkiksi keskustelemiseen ja kertomiseen tai hyvin varhaisten keinojen varassa toimivaan olemuskieliseen vuorovaikutukseen.

Rikoksen tehneiden nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet (PI Seija Pekkala)
Tutkimusryhmässä kehitetään rikosseuraamusalalle puheterapian keinoin uusia ratkaisuja tukea rikoksen tehneiden nuorten, joilla on kielellisiä vaikeuksia (kehityksellinen kielihäiriö), toimijuutta ja osallisuutta. Hankkeessa tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi myös verkkokoulutusohjelma, jonka avulla lisätään rikosseuraamusalan henkilöstön tietoisuutta kehityksellisestä kielihäiriöstä ja tuetaan sen vuorovaikutuksellista osaamista. Lisäksi tehdään selvitys tutkimuslähtöisten sosiaalisten innovaatioiden tunnistamisesta, arvioinnista ja käyttöönotosta liittyen hankkeen teemoihin. 

Nimeämisen, sanasujuvuuden ja lukemisen taidot kouluissa (NISULUKO) (Hankkeesta vastaava tutkija Paula Salmi) 
Kielellisten taitojen, kuten nimeämisen ja sanasujuvuuden, on todettu olevan yhteydessä lukutaitoon ja edesauttavan luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä. On tärkeää tunnistaa kielelliset vaikeudet ja lukivaikeudet mahdollisimman varhain, jotta oppilaille voidaan tarjota tarkoituksenmukaista ja oikein kohdennettua tukea. Suomalaislasten lukivaikeuksista ja niiden taustalla vaikuttavista kielellisistä taidoista tarvitaan lisää tietoa, samoin tutkittuja arviointivälineitä.  Tavoitteemme on lisätä ymmärrystä kielellisten häiriöiden tunnistamisesta ja kehittää tutkimukseen perustuvia arviointivälineitä kouluikäisille lapsille.  

Avusteisen kommunikoinnin kuntoutus (Hankkeesta vastaava tutkija Irina Savolainen)
Hankkeessa tutkitaan kommunikoinnin apuvälinettä käyttävien lasten ja nuorten kommunikoinnin kuntoutusta osana perinteistä puheterapiaa ja osana ryhmämuotoista Reko-ohjausta.

MULAPAPU-hanke: Miten MUsiikki-interventio ja LAulu PArantavat kuulovammaisten lasten PUhekieltä (PI Ritva Torppa) 
Hanke tutkii muodollisen ja ei-muodollisen musiikkitoiminnan ja laulamisen vaikutuksia ja yhteyksiä 0-6 vuotiaiden kuulovammaisten lasten puhuttuun kieleen, sen taustalla vaikuttaviin mekanismeihin ja kuuntelun työläyteen. Projekti sisältää musiikki-intervention (pdf) (LapCI ry:n/STEA:n rahoittama) ja se hyödyntää moderneja menetelmiä, kuten tablettisovellus ja aivojen kuvantaminen valon avulla (fNIRS). Koska puhekommunikaatio ja kuuntelun helppous ovat tärkeitä koulutuksen ja sosiaalisten suhteiden kannalta, tutkimushankkeella voi olla laajoja vaikutuksia kuulovammaisten lasten kuntoutukseen ja elämänlaatuun.  

Opi sanoja -tutkimus (Hankkeesta vastaava tutkija Leena Tuomiranta)
Hankkeessa tutkitaan uusien sanojen oppimiskykyä ja kognitiivis-kielellisiä taitoja aivohalvauksen jälkeisessä afasiassa kahdessa vaiheessa: enintään 3 kuukautta ja uudestaan 12 kuukautta aivohalvauksen jälkeen. Oppimiskyky on tehokkaan afasiakuntoutuksen perusta. Uusien sanojen oppimista on tutkittu jossain määrin kroonisessa afasiassa, mutta ei ihmisillä, joiden afasiaoireet eivät ole vielä kroonistuneet. Tämän projektin tavoitteena on tutkia sanojen oppimista akuutissa, subakuutissa ja kroonisessa afasiassa luonnollisia kieltenoppimiskonteksteja muistuttavalla tehtävällä, ja tutkia oppimiskyvyn, perinteisillä afasiatesteillä mitatun kognitiivis-kielellisen profiilin sekä eri taustatekijöiden välistä yhteyttä. 

Ohjelma kevätlukukaudella 2025

• 4.2.2025: FM Eveliina Joensuu: Pikkukeskosen varhainen kielen kehitys ja lukemisen taidot kouluiässä - pitkittäinen kohorttitutkimus (väitöskirjaesittely)
• 4.3.2025: FM Sanna Lemmetyinen: Puhetta korvaavien eleiden paraneminen vaikeasti apraktis-afaattisilla puhujilla (väitöskirjaesittely)
• 3.4.2025: Associate Prof. Ana Leko Krhen, Zagrebin yliopisto, Kroatia in collaboration with Petra Pinezic: The impact of stuttering on the daily lives of women who stutter (vierailevan tutkijan luento)
• 6.5.2025: PsT, neuropsykologi Kaisa Kanerva: Kielellisen ja visuaalisen työmuistin arviointi 2-3-vuotiailla lapsilla ja mahdolliset yhteydet kehittyvään kielitaitoon (post doctoral -tutkimuksen esittelyä)

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Huom. 3.4.2025 pidettävä logopedian avoimen luentosarjan luento pidetään livenä Meilahdessa (osoitteessa Haartmaninkatu 3, sali 2) klo 14-15, mahdollisuus myös Zoom osallistumiseen.