Logopedian osasto

Logopedia on ihmisäänen, puheen, kielen ja vuorovaikutuksen sekä syömisen ja nielemisen häiriöitä ja perustoimintoja tutkiva tieteenala. Erilaisten kommunikoinnin häiriöiden tunnistamisen, arvioinnin ja kuntoutuksen ohella logopedian opetuksen ja tutkimuksen keskiössä on tyypillisesti etenevä kehitys, häiriöiden ennalta ehkäisy sekä taustatekijöiden vaikutukset. Logopediassa tehdään tutkimusta muun muassa kommunikoinnin häiriöiden ilmenemisestä keskusteluvuorovaikutuksessa.

Logopedian koulutusohjelma tarjoaa opintokokonaisuuden, joka oikeuttaa logopedia pääaineenaan valmistuneet filosofian maisterit hakemaan oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, puheterapeuttina. Maisterin tutkinto antaa valmiuksia toimia myös muissa asiantuntijatehtävissä. Tutkijan urasta kiinnostuneet voivat maisterintutkinnon suoritettuaan hakeutua väitöskirjatutkijoiksi. 

Logopedia kuuluu lääketieteellisen tiedekunnan Medicum-yksikköön ja toimii Haartman-instituutissa Meilahden kampuksella.

Opiskelu

Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu Humanististen tieteiden kandidaatteja (HuK) ja Filosofian maistereita (FM). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka ei anna pätevyyttä puheterapeutin ammatissa toimimiseen, mutta antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Logopedian kandiohjelman suorittaminen on edellytyksenä logopedian maisteriohjelman suorittamiseksi. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina.

Logopedian kandiohjelmassa suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Logopedian kandiohjelma sisältää viestintä- ja kieliosaamisen, logopedian kliinisten taitojen sekä perus- ja aineopintojen opintoja. Lisäksi pakollisina muun tieteenalan opintoina logopedian opiskelijat suorittavat psykologian, lääketieteen, kielitieteen ja fonetiikan opintoja.

Logopedian maisteriohjelmassa suoritettava filosofian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa. Logopedian maisteriohjelma sisältää logopedian syventäviä opintoja, puheterapeutin syventäviä kliinisiä taitoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Logopedian koulutus edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja aktiivista etukäteisvalmistautumista sekä työskentelyä esimerkiksi pienryhmissä.

Logopedian erikoistumiskoulutus tarjoaa laillistetuille puheterapeuteille ammatillistieteellistä jatkokoulutusta aikuisten ja lasten neurologisten ja neurokehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden alalta.

Logopedian väitöskirjatutkijat tekevät tohtoriopintonsa pääasiassa monitieteisessä Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmassa (CLIC) tai lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen käyttäytymisen tohtoriohjelmassa (DpHuB) ja kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (KLTO). Logopedian väitöskirjatutkijat, ohjaajat ja post doctoral-vaiheen tutkijat kokoontuvat kuukausittain logopedian tutkimusseminaariin, jota vetää logopedian professori. 

Logopedia on poikkitieteellinen tieteenala, missä tehdään sekä perustutkimusta että kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia. Tutkijat osallistuvat moniammatillisiin ja kansainvälisiin tutkijaverkostoihin.

Tutkimus

Aphasia Research Group (PI Anu Klippi)
Afasia -tutkimusryhmä tutkii aikuisten ihmisten kielihäiriöitä, joiden syynä on aivokudoksen vaurioituminen tai toimintahäiriö. Ryhmä tutkii afasian ilmenemismuotoja kielen käytössä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, afasiaterapian käytänteitä ja sen vaikuttavuutta ja afasian seurausvaikutuksia ihmisen elämään.

Interaction and Intervention Group (PI Minna Laakso)
Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmässä tutkitaan kommunikoinnin häiriöiden vaikutuksia ihmisten välisten vuorovaikutustilanteiden sujumiseen sekä logopedisten interventioiden vaikuttavuutta.

Dementia and Communication Research Group (PI Seija Pekkala)
Tutkimusryhmässä tutkitaan erilaisiin muistisairauksiin liittyviä puhutun ja viitotun kielen ja kommunikaation muutoksia, erityisesti nimeämis- ja sananlöytämisvaikeuksia ja keskustelupuheen itsekorjauksia, sekä kirjoitetun kielen muutoksia.   

Early Language Development (ELD) Group (PI Suvi Stolt)
Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmässä tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana alkaen ensimmäisistä elinvuosista esikouluikään saakka. Tutkimuksen kohteena ovat erityyppiset lapsiryhmät, esimerkiksi keskosena syntyneet lapset. ELD-ryhmän tutkimuksen kohteena ovat lisäksi kielenkehityksen arviointiin liittyvien menetelmien kehittäminen ja niiden käytettävyyden arviointi sekä kielenkehityksen interventiot.

Pragmatic Issues in Alternative Communication (PI Kaisa Launonen)
Puhetta korvaavan viestinnän ryhmän tutkimuksissa tarkastelun kohteena ovat sekä puhumattomat ihmiset että heidän puhuvat kumppaninsa, jotka voivat käyttää avusteisia tai ei-avusteisia viestinnän keinoja moninaisiin viestinnän tehtäviin, esimerkiksi keskustelemiseen ja kertomiseen tai hyvin varhaisten keinojen varassa toimivaan olemuskieliseen vuorovaikutukseen.

Human communication disorders research unit (DIS-CO)
Kommunikoinnin häiriöiden tutkimuskeskuksessa tehdään tutkimusta, joka kohdistuu kielen, puheen, äänen ja nielemisen perustoimintoihin ja häiriöihin eri ikäisillä ihmisillä elämän eri vaiheissa. Tutkimuskeskuksessa toimii parhaillaan kolme hanketta:  Multimodal Communicative Cues (PI Satu Saalasti), Opi sanoja (PI Leena Tuomiranta) ja Sing with Kid (PI Ritva Torppa).

Tutkimus- ja opetushenkilöstö
  • Professori Minna Laakso  
  • Professori Suvi Stolt
  • Professori (emerita) Anu Klippi
  • Dosentti Kaisa Launonen
  • Yliopisto-opettaja Terhi Evakoski (1.9.2024-31.12.2024)
  • Yliopistonlehtori Sofia Holmqvist-Jämsén
  • Yliopistonlehtori Kirsi Neuvonen (50%, 1.1.-31.12.2024)
  • Yliopisto-opettaja Satu Paavola (25%, 1.1.2024-31.12.2025)
  • Yliopistonlehtori Kati Pajo (25%, 1.1.2024-31.12.2025)
  • Vanhempi yliopistonlehtori Seija Pekkala
  • Yliopistonlehtori Katri Saaristo-Helin (50%)
  • Yliopistonlehtori Inkeri Salmenlinna
  • Yliopistonlehtori Paula Salmi (50%)
  • Yliopistonlehtori Irina Savolainen
  • Yliopistonlehtori Eva Ståhlberg-Forsén (50%, 1.1.-31.12.2024)
  • Yliopistonlehtori Ritva Torppa
  • Yliopistonlehtori Leena Tuomiranta (50%)
  • Yliopisto-opettaja Asta Tuomenoksa (50%, 1.1.2024-31.12.2025)
  • Yliopistotutkija Minnaleena Toivola
  • Väitöskirjatutkija Henna Ahola
  • Väitöskirjatutkija Eveliina Joensuu
  • Väitöskirjatutkija Lotta Keitilä
  • Väitöskirjatutkija Alexandra Kriikkula
  • Väitöskirjatutkija Laura Lehtiniemi
  • Väitöskirjatutkija Anna Markkula
  • Väitöskirjatutkija Riikka Mustonen
  • Väitöskirjatutkija Niina Nylander
  • Väitöskirjatutkija Satu Paavola
  • Väitöskirjatutkija Terhi Rauhamäki
  • Väitöskirjatutkija Anu Saari
  • Väitöskirjatutkija Susanna Surakka
  • Väitöskirjatutkija Minea Tikkanen
  • Projektisuunnitteliija Hanna Markkanen
Logopedian avoin luentosarja

Keväällä 2022 Helsingin yliopiston logopedian oppiaineen käynnistämä avoin luentosarja jatkuu kevätkaudella 2024. Avoimen luentosarjan tavoitteena on nostaa esille Helsingin yliopiston logopediassa tehtävää tutkimusta.

Luennot pidetään kerran kuukaudessa, zoomin kautta. Meeting ID: 684 2192 2836; Passcode: logosem

Aika: Kuukausittain, tiistaisin klo. 15–16

Kohderyhmä: Puheterapeutit, psykologit, foniatrit, neurologit, pediatrit, neuvolaterveydenhoitajat, asiasta kiinnostuneet tutkijat ja kliinikot

YhteyshenkilöSuvi Stolt, Associate Prof. (suvi.stolt@helsinki.fi)

  • 24.9.2024 FT Kati Pajo: Ajoituksen ja kehollisten keinojen esiintyvyys ja merkitys keskustelun korjausjaksoissa
  • 29.10.2024 Pääteema: Keskosena syntyneen lapsen kielitaitoon liittyviä teemoja vauvasta kouluikään
    • Esitys I: Väitöskirjatutkija Anna Markkula (Pikkukeskosen kielipolku -hanke): Keskosena syntyneen lapsen kielenkehityksen tukeminen varhaisvaiheessa – artikkeliesittely
    • Esitys II: Väitöskirjatutkija Eveliina Joensuu (PIPARI-hanke): Hyvin pienenä keskosena syntyneen lapsen lukemisen taidot 11-vuotiaana – väitöskirjatyön artikkeliesittely
  • 26.11.2024 Prof. Minna Laakso: Vertaileva tutkimus korjauskäytänteistä keskusteluissa, joissa osanottajilla on kielellisiä, kognitiivisia, motorisia tai aistien toimintaan liittyviä haasteita: COMPAIR-hankkeen uusia tuloksia

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Linkkejä
  • Logopedian opiskelijoiden opiskelijajärjestö on Foni ry ja sen jäseneksi voivat liittyä kaikki Helsingin yliopistossa logopediaa opiskelevat. Foni tekee yhteistyötä sekä omassa yliopistossa toimivien järjestöjen kanssa että muissa, logopediaa opettavissa yliopistoissa toimivien opiskelijajärjestöjen kanssa. Foniin kuuluu opiskelijoita kaikilta vuosikursseilta heti fukseista alkaen. Foni järjestää jäsenille paitsi virkistystoimintaa myös opiskelua tukevaa toimintaa, kuten asiantuntijaluentoja sekä ekskursioita alamme yrityksiin ja yhdistyksiin.
  • Puheterapeuttiliitto ry on puheterapeuttien sekä puheterapeutiksi opiskelevien valtakunnallinen ammattijärjestö.
  • Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry
Yhteystiedot

Logopedian osaston johtaja

professori Minna Laakso
minna.laakso@helsinki.fi 

Lo­go­pe­dian kou­lu­tus­oh­jel­man joh­ta­ja

apulaisprofessori Suvi Stolt
suvi.stolt@helsinki.fi

Yhteys­tiedot

PL 21 (Haartmaninkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto

Yliopisto- ja opis­ke­li­ja­pal­ve­lut 

Lääketieteellisen tiedekunnan henkilökunnan yhteystiedot
Helsingin yliopiston yhteinen opiskelijaneuvonta
Meilahden opiskelijapalvelut: meilahti-student@helsinki.fi