Logopedian maisterintutkinto oikeuttaa valmistuneet hakemaan laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, puheterapeutin, pätevyyttä. Puheterapeutin tehtävänä on edellä mainittujen häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi ja kuntoutus.
Logopedian koulutus antaa valmiuksia toimia myös muissa opetus- ja asiantuntijatehtävissä sekä mahdollisuuden hakeutua väitöskirjatutkijaksi ja jatkaa tutkijan uralla. Helsingin yliopiston logopedia tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tutkimustyöhön logopedian eri osa-alueilla.
Logopedian osasto toimii lääketieteellisen tiedekunnan Medicum-yksikössä Haartman-instituutissa Meilahden kampuksella.
Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu Humanististen tieteiden kandidaatteja (HuK) ja Filosofian maistereita (FM). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka ei anna pätevyyttä puheterapeutin ammatissa toimimiseen, mutta antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Logopedian kandiohjelman suorittaminen on edellytyksenä logopedian maisteriohjelman suorittamiseksi. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina.
Logopedian kandiohjelmassa suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Logopedian kandiohjelma sisältää viestintä- ja kieliosaamisen, logopedian kliinisten taitojen sekä perus- ja aineopintojen opintoja. Lisäksi pakollisina muun tieteenalan opintoina logopedian opiskelijat suorittavat psykologian, lääketieteen, kielitieteen ja fonetiikan opintoja.
Logopedian maisteriohjelmassa suoritettava filosofian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa. Logopedian maisteriohjelma sisältää logopedian syventäviä opintoja, puheterapeutin syventäviä kliinisiä taitoja ja vapaasti valittavia opintoja.
Logopedian koulutus edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja aktiivista etukäteisvalmistautumista sekä työskentelyä esimerkiksi pienryhmissä.
Logopedian erikoistumiskoulutus tarjoaa laillistetuille puheterapeuteille ammatillistieteellistä jatkokoulutusta aikuisten ja lasten neurologisten ja neurokehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden alalta.
Logopedian väitöskirjatutkijat tekevät tohtoriopintonsa pääasiassa monitieteisessä Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmassa (CLIC) tai lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen käyttäytymisen tohtoriohjelmassa (DpHuB) ja kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (KLTO). Logopedian väitöskirjatutkijat, ohjaajat ja post doctoral-vaiheen tutkijat kokoontuvat kuukausittain logopedian tutkimusseminaariin, jota vetää logopedian professori.
Logopedia on poikkitieteellinen tieteenala, missä tehdään sekä perustutkimusta että kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia. Tutkijat osallistuvat moniammatillisiin ja kansainvälisiin tutkijaverkostoihin.
Early Language Development (ELD) Group (PI Suvi Stolt)
Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmässä tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana alkaen ensimmäisistä elinvuosista esikouluikään saakka. Tutkimuksen kohteena ovat erityyppiset lapsiryhmät, esimerkiksi keskosena syntyneet lapset. ELD-ryhmän tutkimuksen kohteena ovat lisäksi kielenkehityksen arviointiin liittyvien menetelmien kehittäminen ja niiden käytettävyyden arviointi sekä kielenkehityksen interventiot.
Interaction and Intervention Group (PI Minna Laakso)
Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmässä tutkitaan kommunikoinnin häiriöiden vaikutuksia ihmisten välisten vuorovaikutustilanteiden sujumiseen sekä logopedisten interventioiden vaikuttavuutta.
Naming, verbal fluency and reading in school-aged children (NISULUKO) (PI Paula Salmi)
Linguistic skills such as naming and word fluency have been found to be connected to reading skills and contribute to the development of reading and writing skills. It is important to identify language difficulties and reading difficulties early in order to provide the student with adequate and targeted support. More research data on reading difficulties and their underlying linguistic skills and research-based assessment tools are needed. Our specific target is to add knowledge of identification of language disorders and develop research-based language assessment tools for school-aged children.
New word learning in aphasia (PI Leena Tuomiranta)
The project focuses on new word learning ability and cognitive-linguistic skills in post-stroke aphasia at two time points: at max. 3 months and at 12 months post-stroke. The ability to learn is the basis for effective aphasia rehabilitation. New word learning has been studied to some extent in chronic aphasia but not in people with more acute aphasia. The objectives of this project are to explore word acquisition in acute, sub-acute and chronic aphasia with a task resembling natural language learning contexts and study the association between learning ability, the cognitive-linguistic profile as measured with traditional aphasia tests as well as various background factors.
Pragmatic Issues in Alternative Communication (PI Kaisa Launonen)
Puhetta korvaavan viestinnän ryhmän tutkimuksissa tarkastelun kohteena ovat sekä puhumattomat ihmiset että heidän puhuvat kumppaninsa, jotka voivat käyttää avusteisia tai ei-avusteisia viestinnän keinoja moninaisiin viestinnän tehtäviin, esimerkiksi keskustelemiseen ja kertomiseen tai hyvin varhaisten keinojen varassa toimivaan olemuskieliseen vuorovaikutukseen.
Rehabilitation of Aided Interaction (PI Irina Savolainen)
People who cannot express themselves through speech can benefit from various communication aids in their interactions. These aids range from paper-based books to technical communication devices utilizing speech synthesis. The conversations facilitated by such aids are referred to as aided interaction.
This research project assesses the influence of communication rehabilitation on the practices of children, youth, and their families, in engaging in aided interaction. Communication rehabilitation is administered through traditional speech therapy and the Reko (Relaxed Communication) intervention model that is developed in this project.
The research project involves children and youth using communication aids, their families, their speech and language therapists, and school/early childhood education professionals.
Sing with kid – role of singing and prosody for hearing and speech (PI Ritva Torppa)
Understanding how singing can improve language learning. Although singing is used to improve language learning, the detailed knowledge on the effects of singing is still lacking, especially for children with hearing impairments. Therefore, we address the links and effects of singing with children and by children themselves to language learning and underlying aspects, such as perception of pitch, rhythm and speech prosody. Our specific target is to understand the effects of singing for children with cochlear implants and hearing aids.
Aphasia Research Group (PI Anu Klippi)
Afasia -tutkimusryhmä tutkii aikuisten ihmisten kielihäiriöitä, joiden syynä on aivokudoksen vaurioituminen tai toimintahäiriö. Ryhmä tutkii afasian ilmenemismuotoja kielen käytössä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, afasiaterapian käytänteitä ja sen vaikuttavuutta ja afasian seurausvaikutuksia ihmisen elämään.
Dementia and Communication Research Group (PI Seija Pekkala)
Tutkimusryhmässä tutkitaan erilaisiin muistisairauksiin liittyviä puhutun ja viitotun kielen ja kommunikaation muutoksia, erityisesti nimeämis- ja sananlöytämisvaikeuksia ja keskustelupuheen itsekorjauksia, sekä kirjoitetun kielen muutoksia.
Keväällä 2022 Helsingin yliopiston logopedian oppiaineen käynnistämä avoin luentosarja jatkuu kevätkaudella 2024. Avoimen luentosarjan tavoitteena on nostaa esille Helsingin yliopiston logopediassa tehtävää tutkimusta.
Luennot pidetään kerran kuukaudessa, zoomin kautta. Meeting ID: 684 2192 2836; Passcode: logosem
Aika: Kuukausittain, tiistaisin klo. 15–16
Kohderyhmä: Puheterapeutit, psykologit, foniatrit, neurologit, pediatrit, neuvolaterveydenhoitajat, asiasta kiinnostuneet tutkijat ja kliinikot
Yhteyshenkilö: Suvi Stolt, Associate Prof. (suvi.stolt@helsinki.fi)
Julkaistaan pian
Luennoille ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
professori Minna Laakso
minna.laakso@helsinki.fi
apulaisprofessori Suvi Stolt
suvi.stolt@helsinki.fi
PL 21 (Haartmaninkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto
Lääketieteellisen tiedekunnan henkilökunnan yhteystiedot
Helsingin yliopiston yhteinen opiskelijaneuvonta
Meilahden opiskelijapalvelut: meilahti-student@helsinki.fi