Valmistuvan psykologin osaamistavoitteet

Suomessa psykologian koulutus on kansainvälisesti korkeatasoinen terveydenhuoltoalan laillistettu tutkinto, joka johtaa laillistetun psykologin ammattinimikkeeseen. Perustutkinto on 5,5- vuotinen sisältäen 330 opintopistettä (ECTS). Perustutkinto muodostuu 180 opintopisteen suuruisesta kandidaatin tutkinnosta ja 150 opintopisteen maisterin tutkinnosta. Tutkintoon sisältyy maisterivaiheessa kliinisiä opintoja ja 5 kuukauden mittainen ohjattu harjoittelu psykologin ammatissa (30 opintopistettä). Tutkinto kokonaisuudessa sisältää opintoja kliinisen psykologian, neuropsykologian, sosiaalipsykologian, persoonallisuuspsykologian ja kehityspsykologian alalta, ammatillisia ja kliinisten taitojen opintoja sekä sivuaineopintoja. 

Psykologin ammattiin valmistunut saa laillistuksen Valviralta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä toimimiseen. Psykologeja koulutetaan seitsemässä suomalaisessa yliopistossa: suomeksi Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen yliopistossa, Oulun yliopistossa sekä ruotsin kielellä Åbo Akademissa. Oulun yliopisto aloitti syksyllä 2021 uutena psykologian alan koulutusvastuuyliopistona.

Opetussuunnitelma määrittelee yliopisto-opetuksen pohjaksi ne tiedot ja taidot, joita kunkin opiskelijan tulisi omalla alallaan omaksua. Osaamistavoitteet ohjaavat, millaisia sisältöjä koulutuksen tulisi pitää sisällään. Kompetensseja määritellessä yleisiä osaamistavoitteita syvennetään yksikohtaisemmin kuvamaan, mitä psykologin tulisi osata ja taitaa. 

Yliopisto-opetuksen pohjana olevat osaamistavoitteet ovat: 

1. Tieteenalakohtaiset tiedot ja taidot 
2. Geneeriset taidot sekä 
3. Asiantuntija-identiteettiin liittyvät tiedot ja taidot

Tässä esitellään erityisesti psykologian alaa koskevat teoreettiset, kliiniset ja yleiset kompetenssit eli taidot, jotka psykologiaa pääaineenaan opiskelleen, laillistetun psykologin tulee opintojensa aikana saavuttaa. Tavoitteet kuvaavat valmistuvan terveydenhuollon ammattiin valmistuvan psykologin osaamista, tietotaitoja ja asiantuntijuutta. 

Psykologian maisterin tutkinnon jälkeen psykologeilla on mahdollisuus kouluttautua ammatillisesti edelleen. Erikoispsykologikoulutus on mahdollisuus suorittaa tällä hetkellä viidellä erikoisalalla (Kliininen mielenterveyspsykologia, Lasten ja nuorten erikoispsykologia, Neuropsykologia, Terveyspsykologia ja Työ- & organisaatiopsykologia). Erikoistuneet psykologit toimivat oman alansa erityistehtävissä, joissa edellytetään tarkempia alakohtaisia kompetensseja.

Euroopan Psykologiliittojen yhteistyöjärjestön EFPA:n johdolla on kehitetty Euroopan ammattipsykologien akateemista ja ammatillista koulutusta koskevaan standardijärjestelmä, EuroPsy-järjestelmä. Näiden standardien tavoite on taata psykologien asiantuntemuksen ja ammattitaidon laatutaso koko EU:n alueella. Näiden standardien yksityiskohtaisia kuvauksia kutsutaan EuroPsy – kompetensseiksi. (EuroPsy. 2021). Yhdysvalloissa ja Kanadassa psykologin toimenkuva, opiskelu ja niitä määrittävä lainsäädäntö on hyvin erilaista. Osaamisvaatimukset ja ammattieettiset periaatteet ovat kuitenkin samankaltaisia, siksi myös mm. Pohjois-Amerikassa tehtyyn vastaavaan dokumenttiin on tutustuttu Suomen kompetenssikuvauksia luotaessa. (ICPC. 2016; Rudolfa, E.& al. 2005). 

Suomen maisteritutkinnon tuottama pätevyys on moneen muuhun maahan verrattuna laajempi, sillä sen suoritettuaan opiskelija voi hakea oikeutta laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Psykologian maisterin tutkinnon tulee taata psykologin monipuoliseen työkenttään riittävä pätevyys ja osaaminen. Suomalaisten psykologiksi valmistuvan kompetensseja ja arvopohjaa määriteltäessä taustana on käytetty yliopisto-opetuksen geneerisiä tietotyötaitoja, EuroPsy- luokittelua sekä Pohjois-Amerikkalaista kompetenssiluokittelua.

Psykologin kompetenssit kuvaavat niitä osaamistavoitteita, joita valmistuvan psykologian maisterin tulisi hallita riittävissä määrin. Kompetenssit kehittyvät läpi työuran, psykologian opintojen aikana saavutettu taso luo kompetenssien jatkuvalle kehittymiselle perustan. 

Valmistuvan psykologin kompetenssit on luokiteltu kaksiportaiseksi perus- ja toimintakompetensseiksi. Peruskompetensseilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, jotka ovat perustana psykologin ammatilliselle osaamiselle. Lisäksi psykologin ammatillisen toiminnan taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet, jotka ovat keskeisiä kaikissa peruskompetensseissa. Peruskompetenssien voidaan ajatella vastaavan kysymykseen, miten psykologi toimii. Toimintakompetensseilla tarkoitetaan psykologin ammatin erityistaitoja, joiden hyvä hallinta on välttämätöntä laillistettuna psykologina toimimiseen terveydenhuollossa. Toimintakompetenssit kuvaavat mitä psykologi tekee. Osaamistavoitteita laadittaessa huomioitiin erityisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän rakenne sekä työelämän tarpeet ja psykologin työn luonne. 

Psykologin työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat laaja-alaisesti läsnä kaikessa psykologin toiminnassa. Ne eivät ole osaamisperustaisesti arvioitavia taitoja, vaan ne omaksutaan vuorovaikutuksellisesti osana psykologiksi kasvamista ja kehittymistä. Psykologin työhön liittyviä arvoja ja asenteita kuvataan myös osana eri peruskompetensseja.

Psykologin ammattitaitoon kuuluu avoin, kiinnostunut ja empaattinen asenne asiakkaan toimintaa, kokemuksia ja haasteita kohtaan. Psykologi suhtautuu avoimesti omasta kokemusmaailmastaan poikkeaviin tapoihin elää ja toimia, olettaen ensi sijassa toisesta hyvää. Psykologi tunnistaa asiakkaan ihmisarvon ja oikeuden hyvään elämään, kunnioittaen niitä. Työskentelyssään psykologi pyrkii kärsivällisyyteen ja antaa vuorovaikutukselle ja asiakastyölle sen tarvitseman ajan. Psykologi tiedostaa työnsä vastuullisuuden ja pyrkii toimimaan sekä tunnollisesti että joustavasti.

• Ymmärtää, miten psykologinen tieto muodostuu ja osaa arvioida tiedon luotettavuutta sekä tiedostaa tiedon yleistettävyyden rajoitteet: mm. tutkimustiedosta ja potilas- tai vuorovaikutustilanteessa saadusta tiedosta (nature of knowledge) 
• Kykenee arvioimaan kriittisesti psykologisia malleja tai teorioita. 
• Osaa reflektoida omaa käsitystä tiedosta ja tiedonmuodostuksesta (nature of knowing). 
• Pystyy muodostamaan oman itsenäisen ja tutkimustietoon perustuvan käsityksensä psykologisista ilmiöistä ja niiden taustalla olevista tekijöistä 
• Osaa viestiä psykologisista ilmiöistä ja psykologisesta tiedosta ymmärrettävästi ja kunnioittavasti toisille psykologian asiantuntijoille, muille ammattiryhmille, asiakkaille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle
• Tulkitsee ja soveltaa tieteellistä tietoa psykologisen työn pohjana ja käyttää sitä ongelmanratkaisun apuna. 
• Osaa tuottaa laadukasta psykologista tietoja ja tunnistaa psykologisen tiedon katvealueita 
• Kykenee luomaan uusia ratkaisumalleja tai näkökulmia aiemman psykologisen tiedon pohjalta.

• Ymmärtää psykologin ammattitaidon ja osaamisen arvon. 
• Tietää ja osaa sanallisesti kuvata ammattitaitoaan ja kompetenssejaan 
• Ymmärtää tarpeen kehittää ammattitaitoaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja ammattitaitoaan kehittäessään toimii eettisesti kestävällä tavalla. 
• Tunnistaa osaamisensa erityispiirteet verrattuna muihin ammattilaisiin ja omaa taidon toimia moniammatillisessa työryhmässä. 
• Ymmärtää, että oma käsitys psykologisesta tiedosta on jatkuvasti kehittyvä prosessi, joka perustuu psykologiseen tietoon ja teorioihin. 
• Tiedostaa tarpeen seurata oman alansa tieteellisen ja ammatillisen tiedon kehitystä. 
• Pyrkii kehittymään psykologisen tiedon soveltajana, jakajana ja tuottajana. 
• Tiedostaa ratkaisevansa usein komplekseja ongelmia, joihin liittyy epävarmuutta eikä välttämättä löydy yksinkertaisia ratkaisuja. 
• Osaa tarkastella käsityksiään ja toimintaansa kriittisesti ja muokata niitä ammatillisen kokemuksen kertyessä. 
• Ymmärtää ammattitaitonsa rajat ja osaa tarvittaessa konsultoida muita psykologeja sekä muita asiantuntijoita. 
• Ylläpitää ammattitaitoaan ja työkykyään työnohjauksessa. 
• Osaa kokemuksen lisääntyessä ohjata toisia psykologeja heidän työssään. 
• Tiedostaa ympäröivän yhteiskunnan erilaisia arvoja, tunnistaa niiden jatkuvan muutoksen

Oman toiminnan arviointi 

• Hallitsee reflektiivisen toiminnan käsitteitä ja teoriapohjaa. 
• Osaa käyttää reflektiota sekä itsenäisesti että dialogisesti ryhmässä. 
• Osaa reflektoida subjektiivista tunnepohjaista ajattelua ja kykenee erottamaan sen tieteellisestä tutkitusta tiedosta. 
• Osaa tiedostaa ja reflektoida omia kognitiivisia vinoumia ja pyrkii aktiivisesti välttämään niitä sekä osaa arvioida niiden merkitystä prosessin ja lopputuloksen kannalta. 
• Osaa kriittisesti arvioida omia arvojen, ideologioiden tai ihmiskäsityksen vaikutusta omaan ajatteluunsa ja työskentelyynsä. 
• Osaa kliinisessä tilanteessa eritellä, tarkastella ja reflektoida eri osatekijöiden (oma toiminta, työryhmän toiminta, asiakkaan toiminta, tilanne, välineet yms.) vaikutusta prosessiin ja lopputulokseen. 
• Osaa käyttää reflektiota niin, että sillä saavutetaan toiminnan tarkastelun lisäksi uusia ja vaihtoehtoisia näkökulmia. 

Itsestä huolehtimisen taito

• Osaa arvioida osaamistaan suhteessa työtehtävään 
• Tunnistaa omat rajansa ja voimavaransa 
• Tunnistaa itsessä viriäviä tunteita ja niiden vaikutusta omaan hyvinvointiin. 
• Tunnistaa ja hyödyntää ammatillisia ja henkilökohtaisia tukiverkostojaan. 
• Ymmärtää, että työhön liittyvän riittämättömyyden tunteen vuoksi työstä palautumisen keinoja tulee tietoisesti etsiä ja käyttää. 
• Tietää ja (aktiivisesti) käyttää keinoja palautuakseen työn aiheuttamasta kuormituksesta.

• Hallitsee asiakastyön edellyttämät perusvuorovaikutustaidot eli osaa kommunikoida selkeästi, vastavuoroisesti ja toista huomioiden. 
• Osaa mukauttaa omaa vuorovaikutustyyliä asiakkaalle sopivaksi ja tilanteisiin sopivaksi 
• Osaa kommunikoida tietonsa asiakkaalle ja yhteistyökumppaneille ymmärrettävästi 
• Osaa kuunnella ja osoittaa empatiaa toisia kohtaan (dialogisuus). 
• Osaa huomioida asiakassuhteen luomiseen liittyvät tilannetekijät (esim. vastaanottotila, aika, tietosuoja, salassapito) 
• Tunnistaa luottamukselliseen yhteistyösuhteeseen liittyviä tekijöitä ja osaa sen luoda. 
• Tunnistaa kielellisen ja ei-kielellisen viestinnän vaikutusta vuorovaikutukseen. 
• Tiedostaa oman asemansa eettiset näkökulmat esim. valtasuhteisiin liittyen 
• Tiedostaa oman tapansa olla vuorovaikutuksessa

• Hallitsee psykologin työtä ja toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja toimii sen mukaisesti 
• Osaa kommunikoida asiakkaalle, miten lainsäädäntö vaikuttaa psykologin toimintaan. 
• Ymmärtää psykologin työtä ohjaavat ammattieettiset periaatteet ja noudattaa niitä työssään (Universal Declaration of Ethical Principles for Psychologists) 
• Kykenee reflektoimaan ja kehittämään omaa toimintaansa suhteessa ajankohtaisiin eettisiin säädöksiin ja lainsäädäntöön 
• Tiedostaa mahdolliset ristiriidat lainsäädännön ja ammattieettisten ohjeiden sekä omien eettisten arvojen välillä 
• Tunnistaa tilanteet, joissa psykologin eettiset säännöt ovat ristiriidassa ympäristön vaatimusten kanssa ja osaa niissä tilanteissa toimia ja etsiä ratkaisuidensa pohjaksi tukea.

• Hyväksyy jokaisen ihmisen omana itsenään ja lähtee toiminnassaan liikkeelle ihmisen oikeudesta itsemäärittelyyn. 
• Osaa ottaa huomioon yksilölliset sekä rooli- ja kulttuurierot, jotka perustuvat asiakkaan toimintakyvyn tasoon, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen ja kansalliseen identiteettiin, ikään, uskontoon, kieleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. 
• Osaa kunnioittaa yksilöä, erilaisuutta ja mukauttaa työskentelyään moninaisuutta huomioiden. 
• Kunnioittaa ihmisen identiteetin eri osa-alueisiin kuuluvia eroja ja käsittelee niitä turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. 
• Tunnistaa erilaiset valtarakenteet, hierarkiat ja niiden vaikutuksen omassa työssä ja toiminnassaan sekä pyrkii tietoisesti purkamaan niitä mahdollistaakseen mahdollisimman tasa-arvoisen vuorovaikutuksen.

• Tietää ajanmukaiset ja tutkimustietoon pohjautuvat psykologiset arviointimenetelmät 
• Hallitsee haastattelun, havainnoinnin ja strukturoidun tiedonkeruun osana psykologista arviointia. 
• Osaa suunnitella ja toteuttaa psykologisen arvioinnin tavoitteen, tutkimuskysymyksen ja tilanteen mukaan. 
• Osaa arvioida tiedonkäsittelytoimintoja, tunne-elämää, käyttäytymistä ja persoonallisuutta yksilön ominaisuuksina ja suhteessa yksilön sosiaaliseen ympäristöön. 
• Osaa käyttää ja tulkita omassa tehtävässään keskeisiä psykologisia arviointimenetelmiä 
• Osaa integroida haastattelun, havainnoinnin ja psykologisten arviointimenetelmien tuottamaa tietoa sekä taustatietoja tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi. 
• Osaa koostaa tiedoista tapausjäsennyksen, joka auttaa ymmärtämään asiakkaan ongelmaa ja ohjaa asiakkaan hoitoa. 
• Osaa koostaa arvioinnin psykologin lausunnoksi ja välittää johtopäätökset ymmärrettävästi asiakkaalle ja yhteistyötahoille. 
• Osaa puntaroida tutkimus- ja arviointimenetelmien luotettavuutta, soveltuvuutta ja kulttuurisidonnaisuutta. 
• Osaa raportoida tekemänsä arvioinnin epävarmuustekijöitä ja luotettavuutta. 
• Ymmärtää psykologisen arvioinnin merkityksen asiakkaan näkökulmasta ja osaa hyödyntää arviointia interventiona.

• Tietää hyvinvoinnin ja resilienssin perustan ja normatiivisen kehityksen kulun ja hyödyntää niitä asiakkaansa hyvinvoinnin tukemisessa 
• Hallitsee lyhyiden supportiivisten ja psykoedukatiivisten toimintatapojen perusteet ja osaa toteuttaa niitä sekä yksilön että yhteisön tasolla 
• Osaa tukea asiakastaan tämän elämäntilanteen kartoittamisessa ja tavoitteiden selkeyttämisessä. 
• Osaa työskennellä asiakaslähtöisesti ja päämääräsuuntautuneesti tukien asiakkaan omia voimavaroja, arvoja ja toimijuutta 
• Osaa motivoida asiakasta muutokseen ja kehittymiseen

• Osaa toimia yhteistyössä ja dialogisessa vuorovaikutuksessa muiden soteammattilaisten kanssa asiakkaan parhaaksi 
• Osaa tuottaa konsultaatiovastauksia eri tarpeisiin erilaisista psykologin asiantuntemuksen alaan liittyvistä asioista 
• Omaa riittävät tiedot psykologista ilmiöstä voidakseen antaa asiantuntemukseensa liittyvä ammatillista konsultaatioita organisaation muiden jäsenten käyttöön ja organisaation kehittämistyössä. 
• Tiedostaa oman roolinsa ja vastuunsa konsulttina, konsultaation erilaiset muodot ja konsultaation kohteet 
• Tiedostaa muiden sote-ammattilaisten roolit ja osaamisen, kunnioittaen niitä 
• Pystyy viestimään ja välittämään tietoja konsultoijalle, huomioiden konsultaation vastaanottajan tietämyksen, kyvyt ja taidot käsitellä tietoa.

• Tietää ja tunnistaa ongelmat, joiden ensisijainen hoitomuoto on psykologinen interventio 
• Osaa arvioida asiakkaan muutoshalukkuutta, motivaatiota ja reflektointikykyä edellytyksenä interventiolle. 
• Tietää psykologisten interventioiden sisällöt ja implementaatio prosessin sekä niiden rajoitteet 
• Osaa soveltaa näyttöön perustuvia spesifisiä psykologisia interventiomenetelmiä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 
• Osaa laatia näyttöön perustuvan hoitosuunnitelman valiten menetelmän, tavoitteet ja intervention intensiivisyyden ja keston
• Osaa toteuttaa interventioita suunnitelman mukaisesti 
• Osaa tarkastella interventioiden onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 
• Osaa arvioida intervention etenemistä ja tehokkuutta, sekä tarvittaessa muokata toimintatapaa tai päättää intervention. 
• Tunnistaa oman osaamisensa ja arvioi omaa kykyään tarjota tehokasta interventiota, ohjaa tarvittaessa asiakasta muualle.

• Tiedostaa ja tunnistaa psykologisen tiedon ja osaamisen merkityksen palvelujen ja toimintamallien kehittämisessä. 
• Osaa hyödyntää psykologista tutkittua tietoa kehittämistyössä. 
• Osaa suunnitella palveluja ja mukauttaa niitä tarpeeseen ja tilanteeseen sopivaksi. 
• Osaa arvioida psykologista tietoa hyödyntävän palvelun käyttökelpoisuutta, reliabiliteettia ja validiteettia. 
• Osaa arvioida palvelun tuloksellisuutta psykologisia menetelmiä ja asiakaspalautetta käyttäen. 
• Osaa kehittää palvelua ja toimintoja tulosten ja saadun palautteen perusteella. 
• Kykenee välittämään psykologista tietoa ja kouluttamaan yhteistyökumppaneita palvelujen kehittämiseksi.