Koulutusohjelman laajuus: 76 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2025. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 6-12 opiskelijaa. Koulutusohjelma alkaa mikäli siihen on valittavissa vähintään 6 opiskelijaa.
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Nuorisopsykoterapia-säätiön talossa osoittessa Leankatu 5, 00240 Helsinki
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 13 900 -14 660 euroa riippuen opiskelijamäärästä (6-12). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Nuorisopsykoterapia-säätiön nuorisopsykoterapeuttikoulutus pohjautuu psykodynaamiseen teoriaan, ja tämän teorian näkökulmiin nuoruusiän kehityksen lainalaisuuksista ja erityispiirteistä. Psykodynaaminen psykoterapia toimii tarjoamalla uudenlaisen vuorovaikutussuhteen, jonka piirissä aiemmin ahdistukseen kytkeytyneet tunnetilat muodostuvat siedettäviksi, ja oireita aiheuttavien suojautumisen tapojen käyttö tulee tarpeettomaksi. Mikäli lapsuusiän vuorovaikutus ei ole tukenut mielen kehitystä tarpeeksi, on tarpeen kehittää ensin esimerkiksi mentalisaatiokykyä ja tapoja sietää ahdistusta turvautumatta omassa elämässä ongelmia aiheuttavaan toimintaan. Teoriapohjaltaan psykodynaaminen koulutus ottaa erityisesti huomioon hoitosuhteisiin liittyvät erilaiset nuorisopsykoterapeutin funktiot. Näitä funktioita ovat esimerkiksi psykoterapeutin joutuminen edustamaan nuorelle potilaalle transferenssiobjektia, self-objektia, reaaliobjektia tai kehitysobjektia riippuen terapiaprosessin kustakin vaiheesta. Nuoruuteen liittyvä kehityspsykologia luo pohjaa terapiaprosessin kunkin hetken ymmärtämiseen joko kehityksellisenä saavutuksena tai juuttumisena.
Näyttöä tuloksellisuudesta:
Zhang Q, Yi P, Song G, etc. (2022). The efficacy of psychodynamic therapy for social anxiety disorderA comprehensive meta-analysis. Psychiatry Res. 2022 Mar;309:114403.
Caselli I, Ielmini M, Bellini A, etc. (2023). Efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy (STPP) in depressive disorders: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord. 2023 Mar 15;325:169- 176.
Briggs, S., Netuveli, G., Gould, N. etc. (2019). The effectiveness of psychoanalytic/psychodynamic psychotherapy for reducing suicide attempts and self-harm: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry: 214 (6) : 320-328.
Helsingin Psykoterapiaprojekti (tutkimuslaitokset yhteistyöprojektissa KELA, Biomedicum, HUS, THL ja Kuntoutussäätiö) Runsaasti julkaisuja, löytyy otsakkeella Helsinki Psychotherapy Study. mm. Knekt, P., Lindfors, O. etc. (2008) Randomized trial on effectiveness of long-term and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up.term. Psychological Medicine: 38: 689-703.
Midgley, N. & Kennedy. E (2011). Psychodynamic therapy for children and adolescents. A critical review of the evidence base. Journal of Child Psychotherapy, 37 (3): 232-260.
Abbass, A.A., Rabung, S., Leichsenring F., etc. (2013). Psychodynamic psychotherapy for children and adolescents: A meta-analysis of short term psychodynamic models. Journal of the American Academy of Children and Adolescent Psychiatry: 52 (8): 863-875.
Goodyer I.M., etc. (2017). Cognitive behavioural therapy and short-term psychoanalytical psychotherapy versus a brief psychosocial intervention in adolescents with unipolar major depressive disorder (IMPACT): a multicentre, pragmatic, observer-blind, randomised controlled superiority trial. Lancet Psychiatry 4: 109–19
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia ja selvityksiä (www.yths.fi)
N:o 25 (1987) Niemi, T.: Korkeakouluopiskelijoiden onnistuneiden psykoterapioiden ennustettavuus. Prospektiivinen selvitys opiskelijoiden yksilöpsykoterapiasta N:o 2.
N:o 26 (1988) Niemi, T.: Viisi vuotta jälkeen psykoterapian alun. Prospektiivinen selvitys opiskelijoiden yksilöpsykoterapiasta
N:o 3. N:o 28 (1989) Niemi, T.: Hoitosuhde opiskelijoiden psykoterapiassa. Prospektiivinen selvitys opiskelijoiden yksilöpsykoterapiasta N:o 4.
Edellä mainituissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu psykodynaamisen psykoterapian sekä lyhyenä että pitkänä psykoterapiana olevan vaikuttavaa, sekä koko väestölle, että spesifisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Vaikuttavuustutkimuksen tulokset ovat yhtenevät myös siinä suhteessa, että erityisesti psykodynaamisen psykoterapian tulos on käynnistynyt sisäinen prosessi, joka johtaa siihen, että tervehtyminen jatkuu myös hoidon päättymisen jälkeen. Hoidolla ei siis saavuteta pelkästään staattista lopputilaa.
Koulutuksen suoritettuaan opiskelijalla tulee olla hyvä teoreettinen ymmärrys lapsuus- sekä nuoruusiän psyykkisestä kehityksestä, ja siitä kuinka psyykkiset ongelmat rakentuvat osaltaan kiintymyssuhteen vuorovaikutuksellisten haasteiden myötä, kuten myös erilaisten kriisien vaikutuksista kehityksen ja mielenterveyden yhteyteen. Opiskelijalle tulee olla psykodynaamisen viitekehyksen mukaisen hoitomenetelmän perusta tuttuna ja valmius itsenäiseen kliiniseen työhön työnohjattuna. Opiskelijan tulee kyetä arvioimaan, milloin hoidon aloittamiselle tai jatkamiselle on riittävät edellytykset, ja milloin näin ei ole, sekä pystyä joustavasti soveltamaan osaamistaan hyvinkin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joita nuorisoikäisten kanssa tulee vastaan. Opiskelijan tulee olla riittävästi tietoinen oman menetelmän eroista ja rajoitteista suhteessa muihin psykoterapiamenetelmiin, ja ymmärtää jatkuvan oppimisen tarve psykoterapeutin ammatissa.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja (kontaktiopetusta) on 332 tuntia, muuta teoria- ja menetelmäopiskelua 667 tuntia. Seminaariopetusta järjestetään vuodessa 18 kertaa (8 kertaa syksyllä ja 10 kertaa keväällä) = 16 tuntia syksyllä ja 20 tuntia keväällä /seminaari. Seminaariopetus on kokonaan lähiopetusta, poikkeuksia tähän sallitaan vain erityistilanteissa.
Teoria- ja menetelmäseminaarit (7 kpl) käyvät läpi aihealueittain keskeisiä psykoanalyyttisen teorian käsitteitä, joiden ymmärtäminen ja asteittainen sisäistäminen toimii psykodynaamisen hoitosuhteen ytimenä. Kokonaisuudessa käsitellään psykodynaamisen suhteen menetelmällisiä perusteita, hoitosuhteen rakennusaineita, kliinistä käytäntöä nuoruusiän kriisien käsittelyn osalta, tapausjäsennystä, aikarajattua / intensiivityöskentelyä sekä erilaisia teoreettisia erityiskysymyksiä liittyen mm. virtuaalimaailmaan ja seksuaalisuuden moninaisuuteen sekä nuorten vanhempien kanssa työskentelyyn. Vaikka näiden seminaarien sisällöt eivät kaikki suoraan viittaa nuoruusikään, käsitellään jokaisella opetuskerralla ilmiöitä myös nuoruusiän näkökulmasta, jolloin opiskelija pystyy soveltamaan psykodynaamista teoriaa nimenomaan nuorten hoidossa.
Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot:
VUOSI 1 (10 op)
TEORIA ja MENETELMÄ I (Psykodynaamisen psykoterapian perusteet ja käytännön soveltaminen), syksy 2 op
TEORIA ja MENETELMÄ II (Psykodynaamisen psykoterapian hoitosuhde), kevät 3 op
VUOSI 2 (10 op)
TEORIA JA MENETELMÄ III (Nuoruusiän kriisit), syksy 2 op
TEORIA JA MENETELMÄ IV (Psykodynaaminen lyhytpsykoterapeuttinen työote), kevät 3 op
VUOSI 3 (10 op)
TEORIA JA MENETELMÄ V (Psykodynaaminen tapausjäsennys), syksy 2 op
TEORIA JA MENETELMÄ VI (Teoreettiset erityiskysymykset), kevät 3 op
VUOSI 4 (4 op)
TEORIAN JA MENETELMÄN KOONTI (Integroiva teorian ja menetelmien seminaari), syksy 2 op
Kehitysseminaarijatkumolla (7 kpl) käydään ensin läpi mielen rakentumisen perusteita, ja vuorovaikutuskyvyn rakennuspaloja lapsuusiän kehityksen kautta nuoruusikään. Ensimmäinen kokonaisuus on vuoden mittainen syventyminen juuri näihin perusteisiin, jonka kautta on mahdollista ymmärtää myös myöhempää kehitystä. Ennen siirtymistä varsinaisen nuoruusiän kehitysvaiheiden- ja variaatioiden käsittelyä ihmissuhteineen käydään läpi vielä kehitystä itsekokemuksen (tai itseyden) kehittymisen näkökulmasta. Nuorten tapauksessa keskeistä on ymmärtää nuoren kehityksellistä tilannetta, sitä missä asioissa nuori on pysynyt kehityksen kyydissä, ja missä toisaalta on ylivoimaisia vaikeuksia (kompetenssin tunne opiskeluun liittyen, vertaisryhmään liittyminen, suhde omaan muuttuvaan kehoon ja seksuaalisuuteen, suhde omiin vanhempiin ja perhetaustaan). Kehitysjatkumo kattaa ikävaihekehityksen lisäksi nuorten kehitykseen liittyviä erityisteemoja, joiden edellytyksissä voi olla puutteita jo nuoruusikää aiemmilta vaiheilta ja toisaalta osa vaikeuksista nousee esiin vasta nuoruusiässä, mutta jotka häiriintyessään toimivat huomattavina laukaisevina tekijöinä nuoruudessa ja myös myöhemmin aikuisuudessa esiintyvään psyykkiseen oireiluun.
Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot:
VUOSI 1 (10 op)
KEHITYS I (Lapsen psyykkinen kehitys nuoruusikään), syksy 2 op
KEHITYS II (Lapsen psyykkinen kehitys nuoruusikään jatkuu), kevät 3 op
VUOSI 2 (10 op)
KEHITYS III (Itsekokemuksen kehitys ja vakavat itsetunnon ongelmat), syksy 2 op
KEHITYS IV (Nuoruusiän psyykkinen kehitys), kevät 3 op
VUOSI 3 (10 op)
KEHITYS V (Psykoterapeuttisen muutoksen ymmärtämisestä), syksy 2 op
KEHITYS PSYKOTERAPEUTTINA I (Tekniset ja terapeuttiin liittyvät erityiskysymykset), kevät 3 op
VUOSI 4 (4 op)
KEHITYS PSYKOTERAPEUTTINA II (Integroiva kliininen seminaari), syksy 2 op
Nämä koulutuspäivät toteutuvat kerran puolessa vuodessa koko koulutusjakson ajan.
Kaksi kertaa vuodessa toteutettavat myös laajemmalle psykoterapeuttiyleisölle avoimet koulutuspäivät palvelevat sisältönsä lisäksi tuomalla opiskelijoita lähemmäksi psykoterapeuttiyhteisöä, siellä käytävää keskustelua ja tapaustyöskentelyä.
Koulutusohjelmaan kuuluu pienryhmissä (2 – 4 henkilöä) tapahtuvaa psykoterapian työnohjausta (3 vuotta, 18 kaksoistuntitapaamista vuodessa = 3 x 18 x 2 = 108t) ja yksilötyönohjauksena eri työnohjaajalla lisäksi vähintään 32 t. Työnohjaajina toimivat säätiön opettajat (VET-psykoterapeutit).
Pienryhmätyönohjauksessa toteutuu sekä mahdollisuus käsitellä omaa epävarmuutta ja rakentaa vähitellen luottamusta omaan työskentelyyn psykoterapeuttina, ja samalla saada tuntumaa hoidon menetelmien vaihteluun ja joustavuuteen kuullessaan hoitojen tilanteista toisten ryhmäläisten työssä. Yksilötyönohjaus toimii täydentäen ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjausprosessissa on opiskelijalla aikaa keskittyä vielä tarkemmin siihen, kuinka juuri itse toimii psykoterapeuttina, ja kuinka on ymmärtänyt teorian soveltamistavan oman koulutuspotilaan kohdalla.
Opiskelijan tulee hoitaa työnohjattuna hoitotiheydellä 2 x viikossa:
Kumpaakin hoitoa käsitellään eri työnohjauksissa. Näiden lisäksi työnohjauksissa käsitellään myös lyhyempiä hoitoja, ohjataan lopputyötä sekä keskustellaan muiden viitekehysten hoitomalleista. Mikäli yllä mainituista hoidoista ei muodostu yhteensä 300 hoitotuntia, on jäljelle jäävä määrä tehtävä jokatapauksessa työnohjattuna. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin.
Koulutuspsykoterapia toteutetaan koulutusohjelmassa psykodynaamisena yksilöpsykoterapiana tai psykoanalyysina. Koulutuspsykoterapian tulee toteutua tiheydeltään vähintään 2 x viikossa ja käyntejä tulee olla vähintään 200. Koulutuspsykoterapian tulee tapahtua psykodynaamisella VET-psykoterapeutilla tai koulutuspsykoterapian aikana VET-psykoterapeutiksi valmistuvalla psykoterapeutilla. Koulutuspsykoterapia voi olla tapahtunut ennen koulutusta, alkanut ennen koulutusta tai tapahtua koulutuksen aikana. Mikäli hoito on päättynyt yli 10 vuotta sitten koulutukseen hakeutumisesta, edellytetään uusi hoitojakso. Hoito voi jatkua myös seminaarien jälkeen, mikäli vaadittava minimituntimäärä ei jostain syystä ole toteutunut (raskaus tms. syy), tai mikäli loppuarvioinnissa päädytään siihen, että koulutuspsykoterapia ei ole vielä riittävän pitkällä. Mikäli koulutuspsykoterapia on tapahtunut ennen seminaarien alkua, tulee soveltuvuushaastattelijoiden arvioida psykoterapian riittävyys.
Opinnäytetyö muodostuu kirjallisesta työstä (12-18 sivua). Opinnäytetyö voi olla teoreettinen kliinisin esimerkein, tai pääosin kliininen kuvaus, jossa kliinistä työtä tutkitaan jostain teoreettisesta näkökulmasta. Opinnäytetyö voi olla myös puhtaasti teoreettinen. Opinnäytetyön tulisi osoittaa teoreettisten näkemysten syvällistä sisäistämistä ja mikäli siinä on kliininen osuus, myös teorian soveltamiskykyä kliiniseen työhön.
Yksilötyönohjaaja toimii tavallisimmin lopputyön ohjaajana, jolloin itse valitun näkökulman kautta on mahdollista tarkastella lopputyön aiheeksi valittua ilmiötä usein sekä teoreettisen että käytännöllisen näkökulman yhdistelmänä henkilökohtaisessa ohjauksessa.
Oppimisen seuranta perustuu koulutusohjelmassa näyttöön, joka muodostuu kolmesta osa-alueesta:
Seminaareihin osalllistuminen, niihin liittyvät välitehtävät, ja työnohjattujen koulutushoitojen lyhyet kirjalliset yhteenvedot.
Näytön osoitus tapahtuu kehityksen jatkuvan seurannan periaatteella. Nuorisopsykoterapia-säätiön tarjoama opetus on ensisijaisesti pienryhmässä tapahtuvaa seminaariopetusta, joka pohjautuu paitsi käsiteltävään tekstiin, myös ryhmässä syntyvään vastavuoroiseen keskusteluun kokeneen opettajan kanssa. Jokainen opiskelija osallistuu kehityskeskusteluun opintojensa puolivälissä, jossa on hyvä tilaisuus arvioida oppimista puolin ja toisin. Opiskelujen valmistumisvaiheessa opiskelijat osallistuvat myös loppuhaastatteluun, jossa haastattelutilanteessa arvioidaan opiskelijan kehitystä ja valmiutta psykoterapeutin työhön. Loppuhaastattelija on toinen alkuhaastattelijoista.