Koulutusohjelman laajuus: 68 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa syyskuussa 2025. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 18-24 opiskelijaa.
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan pääasiassa Helsingin yliopiston tiloissa.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 12 390-14 320 euroa riippuen opiskelijamäärästä (18-24). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on strukturoiva, teoreettisesti integratiivinen ja menetelmällisesti joustava psykoterapiasuuntaus. KAT on alunperin kehitetty lyhytkestoiseksi psykoterapiaksi, mutta sitä voidaan toteuttaa myös pidemmässä, aikarajatussa muodossa. Työskentelyn tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen, kokemuksellisen prosessoinnin, vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, aiempaa joustavampien toimintatapojen kehittymisen myötä. KAT:n teoreettisina lähtökohtina ovat psykoanalyyttinen objektisuhdeteoria ja kognitiivinen toiminnan teoria sekä näiden teoreettinen ja käytännöllinen integraatio. Yksilön psykologinen kehitys, minuus ja sosiaalinen identiteetti hahmottuvat KAT:ssa perustaltaan sosiaalisesti rakentuvina, relationaalisina ja merkkivälitteisinä (Leiman, 2024).
Psykoterapia on potilaan ja terapeutin yhteistoimintaa, joka tapahtuu työskentelyä kannattelevassa terapiasuhteessa. Terapeutti ja potilas havainnoivat, kuvaavat ja tutkivat yhdessä potilaan kokemuksia ja oireilua, ja pyrkivät tunnistamaan ongelmien taustalla olevia sisäistyneita vastavuoroisia asetelmia, ongelmallisia toimintatapoja sekä selviytymisen ja suojautumisen keinoja. Tarkoituksena on yhdessä syventää ymmärrystä potilaan tilanteesta ja luoda siitä uudenlainen jäsennys (reformulaatio), joka toimii työvälineenä ja ymmärryksen tukena niin terapian aikana kuin potilaan itsenäisessä käytössä terapian jälkeen. Kuvaukset ja jäsennykset voivat olla kielellisiä tai visuaalisia, ja ne usein muuttavat muotoaan ja täsmentyvät prosessin kuluessa. Osuva yhteinen kuvaus luo pohjaa havainnoivalle tarkastelulle ja avaa mahdollisuuden uudenlaisen suhtautumisen, kokemisen ja toiminnan synnylle. Työskentelyn aikarajallisuus haastaa potilasta löytämään omaa toimijuuttaan ja omia voimavarojaan elämänsä ongelmakysymysten kohtaamisessa. (Brummer et al., 2024; Ryle & Kerr, 2020.)
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapeutin ydinkompetenssit on kuvattu yleisterapeuttisten taitojen lisäksi neljän eri osaamisalueen kautta (Parry, Bennett, Roth & Kellett, 2021). Ensimmäinen osaamisalue on teoreettisen viitekehyksen ja KAT:n perusteiden hallinta, joka pitää sisällään mm. käsitteet, ymmärryksen minuuden kehittymisen relationaalisesta luonteesta sekä KAT:sta integratiivisena niin teoreettisesti kuin menetelmällisesti. Toinen osaamisalue kuvaa kompetensseja, jotka liittyvät terapian alkuvaiheen hallintaan, kuten reformulaation tapoihin, merkitykseen ja jakamiseen. Kolmas osaamisalue painottaa muutoksen edistämisen ja aikarajallisuuden huomioimisen taitoja, kuten menetelmien käyttöä, terapeuttista suhdetyöskentelyä ja lopetusvaiheen hallintaa. Neljäs osaamisalue kuvaa psykoterapeutin metakompetensseja, kuten työskentelyn arviointia, räätälöintiä ja palautteen hyödyntämistä. Kompetenssikuvaukset toimivat ohjenuorana psykoterapeuttina kehittymisessä ja koulutusprosessien laatimisessa. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia on todettu vaikuttavaksi psykoterapiamuodoksi (Hallam et al., 2021; Calvert & Kellett, 2014), ja työskentely potilaiden kokemana hyödyllisenä (Simmons-Buckley et al., 2022; Balmain et al., 2020). KAT on osoittautunut vaikuttavaksi erilaisten psyykkisten häiriöiden kuten masennuksen ja ahdistuksen (Owen et al., 2023; Wakefield et al., 2021), persoonallisuushäiriöiden (Clarke et al., 2013; Chanen et al., 2008) ja psyykkisen trauman (Calvert et al., 2015) hoidossa.
LÄHTEET:
Balmain, N., Melia, Y., Dent, H. & Smith, K. (2020). A systematic review of service user’s experience of cognitive analytic therapy (CAT). Psychology and Psychotherapy; Theory, Research and Practice, 94, 36-63.
Brummer, L., Cavieres, M. & Tan, R. (2024). Oxford Handbook of Cognitive Analytic Therapy. Oxford University Press.
Calvert, R & Kellett, S. (2014). Cognitive analytic therapy: A review of the outcome evidence base for treatment. Psychology and Psychotherapy; Theory, Research and Practice, 87, 253-77.
Calvert, R.. Kellett, S. & Hagan, T. (2015). Group cognitive analytic therapy for female survivors of childhood sexual abuse. British Journal of Clinical Psychology, 54(4), 391-413.
Chanen, A. M., Jackson, H. J., McCutcheon, L. K., Jovev, M., Dudgeon, P., Yuen, H. P., Germano, D., Nistico, H., McDougall, E., Weinstein, C., Clarckson, V. & McGorry, P. D. (2008). Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry, 193, 477–484.
Clarke, S., Thomas, P. & James, K. (2013). Cognitive analytic therapy for personality disorder: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry, 202, 129–134.
Hallam, C., Simmonds-Buckley, M., Kellett, S., Greenhill, B. & Jones, A. (2021). The acceptability, effectiveness, and durability of cognitive analytic therapy: Systematic review and meta-analysis. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 94(S1), 8–35.
Leiman, M. (2024). Semiotic object relations theory (SORT) as the basic CAT theory? Teoksessa L. Brummer, M. Cavieres & R. Tan (toim.), The Oxford Handbook of Cognitive Analytic Therapy (ss. 307- 328). Oxford University Press.
Owen, K., Laphan, A., Gee, B. & Lince, K. (2023) Evaluating cognitive analytic therapy within a primary care psychological therapy service. British Journal of Clinical Psychology, 62(3), 663-673.
Parry, G., Bennett, D., Roth, A. D., Kellett, S. (2021). Developing a competence framework for cognitive analytic therapy. Psychology & Psychotherapy, 94(S1), 151-170.
Ryle, A. & Kerr, I. B. (2020). Introducing Cognitive Analytic Therapy. John Wiley Sons Inc. Simmonds-Buckley, M., Osivwemu, E-O., Kellett, S. & Taylor, C. (2022). The acceptability of cognitive analytic therapy (CAT): Meta-analysis and benchmarking of treatment refusal and treatment dropout rates. Clinical Psychology Review, 96, 1-13.
Wakefield, S., Delgadillo, J., Kellett, S., White, S. & Hepple, J. (2021). The effectiveness of brief cognitive analytic therapy for anxiety and depression: A quasi-experimental case - control study. British Journal of Clinical Psychology, 60, 194-211
Koulutuksen käytyään opiskelija kykenee tavoitteelliseen, ammatilliseen toimintaan psykoterapeuttina ja hahmottaa psykoterapiaa osana terveydenhuoltoa ja potilaan kokonaishoitoa. Opiskelija ymmärtää psykoterapian tavoitteellisena, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävänä ammatillisena toimintana, joka tapahtuu jäsenneltynä vuorovaikutuksellisena prosessina potilaan ja psykoterapeutin välillä. Opiskelija hallitsee sen vakiintuneen ja koetellun psykologisen tietopohjan, johon psykoterapia perustuu. Opiskelija tuntee kognitiivis-analyyttisen terapian kehityshistorian sekä hallitsee sen teorian ja menetelmät. Opiskelija tuntee psykoterapian yleiset, kaikille suuntauksille yhteiset vaikuttavuustekijät ja osaa suhteuttaa kognitiivis-analyyttistä psykoterapiaa myös muihin terapiasuuntauksiin. Opiskelija osaa integroida muiden suuntausten terapeuttisia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti ja tarpeenmukaisesti. Opiskelija tuntee psykoterapiatyötä koskevan lainsäädännön ja harjaantuu tunnistamaan, pohtimaan ja kestävällä tavalla ratkomaan psykoterapiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Koulutuksen käytyään opiskelija osaa arvioida potentiaalisen potilaan soveltuvuutta kognitiivis-analyyttiseen psykoterapiaan ja pystyy toteuttamaan laadukkaasti sekä lyhyitä että pitkiä psykoterapeuttisia hoitoja. Opiskelija ymmärtää hoidon tuloksellisuuden arvioimisen tärkeyden ja hänellä on tähän välineitä. Opiskelija ymmärtää itsen tuntemisen tärkeyden psykoterapeutin ammatissa ja hänellä on keinoja huolehtia omasta jaksamisestaan tässä työssä.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Teoreettiset ja menetelmäopinnot muodostavat suunnitelmallisen, prosessinomaisen ja yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Kognitiivis-analyyttinen näkökulma on koulutuksessa keskeisellä sijalla, mutta sen spesifejä sisältöjä tarkastellaan rinnakkain psykoterapioiden yhteisten vaikuttavuustekijöiden kanssa. Koska KAT on integratiivinen ja integratiivisuudessaan alati kehittyvä suuntaus, myös muiden psykoterapiasuuntausten teoreettiset ja menetelmälliset näkökulmat ovat luontevasti osa koulutusta. Psykoterapiatutkimuksen erilaisiin metodologioihin opiskelija perehtyy yliopiston yhteisen opetuksen lisäksi seminaaripäivässä, joka käsittelee tieteellistä tietoa ja tutkimusta psykoterapeutin työssä. Psykoterapiatutkimuksen näkökulma on niin ikään läpi koulutuksen läsnä lukemistona olevissa tutkimusartikkeleissa, sekä opintojen loppupuolella opinnäytetyön tekemisen ja siihen saatavan ohjauksen kautta. Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat neljästä alla kuvatusta opintokokonaisuudesta.
opintojaksot 1-5, yhteensä 12 seminaaripäivää lähiopetuksena:
1. Opintojakso; Koulutuksen aloittaminen. Psykoterapia hoitomuotona ja prosessina. Johdatus KAT-hahmotustapaan
2. Opintojakso: Psykoterapiasuhde, potilaan kohtaaminen ja psykoterapian aloitusvaihe
3. Opintojakso: Psyykkisen epäjatkuvuuden kehityksellinen ymmärtäminen, kohtaaminen ja jäsentäminen
4. Opintojakso: Keskivaiheen työskentelyn terapeuttiset tehtävät ja menetelmät. Terapiasuhdetyöskentely
5. Opintojakso: Psykoterapian lopetusvaihe. Psykoterapeuttina kehittyminen I: jaksaminen. Opinnäytetyöprosessin esittely.
opintojaksot 6-10, yhteensä 11 seminaaripäivää lähiopetuksena
6. Opintojakso: Kehityspsykologia I: Mielen rakentuminen. Semioottinen näkökulma mielen rakentumiseen
7. Opintojakso: Kehityspsykologia II: psyykkinen kehitys nuoruusiässä
8. Opintojakso: Masennus ja ahdistuneisuus psykoterapiassa. Opinnäytetyöhön orientoituminen.
9. Opintojakso: Kokemukselliset ja tunnekeskeiset menetelmät
10, Opintojakso: Traumatisoituminen ja vakautuminen
opintojaksot 11-15, yhteensä 11 seminaaripäivää lähiopetuksena
11. Opintojakso: Persoonallisuuden häiriöiden ja psykoosin psykoterapeuttinen ymmärtäminen ja hoitaminen
12. Opintojakso: Luovat ja keholliset menetelmät psykoterapiassa. Opinnäytetyöprosessin tukeminen.
13. Opintojakso: Pakonomaisuus, pakko-oireet ja riippuvuudet psykoterapiassa. Syömishäiriöiden psykoterapeuttinen hoito.
14. Opintojakso: Neuropsykiatriset kysymykset ja neurodiversiteetti. Sateenkaareva monimuotoisuus psykoterapiassa.
15. Opintojakso: Psykoterapeuttina kehittyminen II: tieteellinen tieto ja tutkimus psykoterapeutin työssä. Psykoterapeutin etiikka
opintojaksot 16-17, yhteensä 5 seminaaripäivää
16. Opintojakso: Opinnäytetöiden esittelyt ja opponoinnit I
17. Opintojakso: Opinnäytetöiden esittelyt ja opponoinnit II. Koulutuksen päätös
Työnohjausta tulee olla vähintään 120 tuntia (12op). Työnohjaus voi toteutua yksilötyönohjauksena tai 2-3 hengen pienryhmässä toteutuvana työnohjauksena. Työnohjaajina toimivat tämän koulutuksen työnohjaajiksi hyväksytyt kognitiivis-analyyttisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit tai vaativan erityistason psykoterapeutit. Työnohjauksen suositellaan toteutuvan koulutuksen aikana vähintään kahdella eri työnohjaajalla. Työnohjaus toteutuu prosessinomaisesti koulutushoitojen toteutumisen kanssa, suosituksena ollen keskimäärin kahdesta kolmeen terapiakäyntiä/työnohjauskerta.Työnohjaajina toimivat tämän koulutuksen työnohjaajiksi hyväksytyt kognitiivis-analyyttisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit tai vaativan erityistason psykoterapeutit. Työnohjauksen suositellaan toteutuvan koulutuksen aikana vähintään kahdella eri työnohjaajalla. Työnohjaus toteutuu prosessinomaisesti koulutushoitojen toteutumisen kanssa, suosituksena ollen keskimäärin kahdesta kolmeen terapiakäyntiä/työnohjauskerta.
Koulutuksen aikana tulee tehdä vähintään 300 tuntia psykoterapeuttista potilastyötä, sisältäen ainakin neljä lyhyttä (16-24 käyntikertaa) ja yhden pitkän (vähintään 40 käyntikertaa) loppuunsaatettua ja työnohjattua koulutushoitoa. Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin.
Koulutettavan omaa koulutuspsykoterapiaa tulee olla vähintään 80 tuntia (4op). Koulutuspsykoterapia voi olla kognitiivis-analyyttista, integratiivista, kognitiivista, psykodynaamista tai psykoanalyyttista psykoterapiaa. Koulutuspsykoterapiaksi suositellaan ensisijaisesti kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa. Kolme viime mainittua psykoterapiasuuntausta hyväksytään, koska aineksia näistä on integroitu kognitiivis-analyyttiseen psykoterapiasuuntaukseen. Koulutuspsykoterapiaksi hyväksytään 10 vuoden ajalla ennen koulutusta toteutunut pitkä (väh. 80 tuntia) oma terapia, ja tällöin lisäksi edellytetään 24 tunnin KAT-psykoterapia koulutuksen aikana. Koulutettavan omalla psykoterapeutilla tulee olla kyseisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutti- tai VET-psykoterapeuttipätevyys.
Opinnäytetyö on kognitiivis-analyyttisen psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa kirjallinen työ. Opinnäyte voi koostua myös psykoterapiatyötä koskevasta kehittämisprojektista tai kongressiesityksestä, mutta siitä tulee aina laatia kirjallinen, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava raportti tai yhteenveto. Opinnäytetyöhön valmistautuminen aloitetaan 1. opintovuoden lopulla ja työn tekemisen prosessia edistetään vaiheittain itsenäisillä ja ryhmätehtävillä koulutuksen aikana. Kukin opiskelija saa opinnäytetyön tekemiseen henkilökohtaista ohjausta opinnäytetyön ohjaajalta neljä tuntia. Opinnäytetyö esitetään suullisena esityksenä koulutusryhmälle ja opponoidaan oman pienryhmän toimesta seminaaripäivissä (opintojaksot 16-17). Lopputyön tarkastuksesta ja arvioinnista vastaa ohjaaja yhdessä yliopiston nimeämän vastuuhenkilön kanssa.
Opiskelija osoittaa osaamisensa näyttösalkussa. Siihen sisältyvät hyväksytysti laaditut esseet annetusta kirjallisuudesta, hyväksytysti laaditut case-raportit, ohjeiden mukaiset yhteenvedot koulutuspsykoterapiahoidoista, reflektiot oppimispäiväkirjasta sekä näyttökoe, joka suoritetaan 15.seminaarin aikana. Näyttökokeessa opiskelija laatii KAT-jäsennyksen ja hoitosuunnitelman videolla esitetylle potilastapaukselle, ja tekee arvion videolla olevan psykoterapeutin toiminnasta.