Slaavilaista kielihistoriaa on tutkittu Helsingissä pitkälti yli sata vuotta, mutta esimerkiksi kuvaa slaavilaisten kielten ja niitten puhujien alkuperästä voidaan meidän aikanamme yhä tarkentaa uusin menetelmin yhteistyössä eri tieteenalojen edustajien kanssa.
Viime vuosikymmeninä helsinkiläiset slavistit ovat tutkineet erityisesti kielikontakteja (esimerkiksi Balkanin alueella) sekä kieliä yhteiskunnallisessa yhteydessään – esimerkiksi kirjakielten historiaa, kielinationalismia, kielipolitiikka ja sosio-onomastiikkaa eli nimien yhteiskunnallista roolia. Tutkimustoiminnan painopiste on ollut Kaakkois-Euroopan slaavilaisissa kielissä, mutta merkittäviä tuloksia on saavutettu myös esimerkiksi tšekin afasiologiassa (kielellisten häiriöiden tutkimuksessa).