Kielentutkimuksessa painopistealoja ovat mm.
- (korean) fonetiikka, fonologia, syntaksi ja pragmatiikka
- diskurssintutkimus (esim. koreankielinen kirjallisuus, draama ja elokuva, laki- ja oikeuskieli Japanissa, mediarepresentaatio Japanissa, japani perintökielenä)
- tyylit ja rekisterit, kielellinen kohteliaisuus
- Kiinan vähemmistökielet ja kiinan kielen variaatio
- (Itä-)Aasian kielten kirjoitusjärjestelmät ja niiden omaksuminen
- kielidokumentaatio
- kontrastiivinen kielentutkimus
- kääntäminen (japanista suomeen)
- Aasian kielten opettaminen vieraana kielenä ja kielenoppiminen
- kieltenopettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
- hindin ja urdun kehitys sekä siihen vaikuttavat poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät
- kielten uhanalaisuus ja elvyttäminen
- kielikontaktit ja kieliasenteet
- kieli(koulutus)politiikka
Kielentutkimuksen, kirjallisuuden ja kulttuurin risteyskohdissa tutkimuksen painopistealoina ovat lisäksi
- kieli ja populaarikulttuuri
- kulutuskulttuuri ja media Japanissa
- suufirunous ja rituaalinen konteksti
- kognitiivinen runoudentutkimus (urdu, persia)
- persiankielinen kirjallisuus Intiassa
Aasian kielten opetus ja tutkimus kytkeytyy kiinteästi Itä- ja Etelä-Aasian kulttuurien ja yhteiskuntien ja sekä monikielisyyden tutkimukseen.