Sosiaalipsykologian tieteenala perustettiin valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1962 (ks. sosiaalipsykologian digiarkisto). Tieteenalan kantaviksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio, moraali, sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. Seuraavien vuosikymmenten aikana tutkimuskohteet laajenivat tiedon sosiaalipsykologiaan ja yrittäjyystutkimukseen. Sittemmin myös johtajuus ja organisaatiot, digitaalisen vuorovaikutuksen ja nationalismin tutkimus ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteina.
Sosiaalipsykologian tutkimuksen nykyiset painoalat ovat ryhmien väliset suhteet, kulttuurinen ja sosiaalinen moninaisuus, identiteetti, arkiajattelu ja argumentointi, organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia, toimijuuden ja työelämän muutoksen sosiaalipsykologia sekä terveyden sosiaalipsykologia.
Kansainväliset konfliktit ja sodat, kasvava maahanmuutto ja pakolaisuus sekä sosiaalisen moninaisuuden ja eriarvoisuuden lisääntyminen yleisesti yhteiskunnassa luo monenlaisia ryhmien välisiä jännitteitä ja uusia identiteettejä ja koettelee siten yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Niin tekee myös salaliittoteorioiden, ääriajattelun ja vihapuheen lisääntyminen, erityisesti yhteiskunnallisten kriisien aikana. Tämä lisää tarvetta huolehtia hyvistä väestöryhmien välisistä suhteista ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tällaiset aiheet ovat tieteenalalla tehtävän ryhmien välisiä suhteita koskevan tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksen kohteena on sekä ryhmien välisten suhteiden dynamiikka ja seuraukset sekä yhteiskunnassa vallitsevat ryhmienvälisiä suhteita koskevat diskurssit ja ideologiat. Tärkeässä osassa ovat myös ennakkoluulojen työstämiseen sopivien ja yhdenvertaisuutta lisäävien interventioiden kehittäminen.
Tutustu lisää ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen vierailemalla Etnisten suhteiden sosiaalipsykologit tutkimusryhmän (ESSO) sivuilla tutkimusportaalissa tai ESSO-tutkimusryhmän omalla nettisivulla (englanniksi).
Se miten ihminen jäsentää maailmaa luo puitteet hänen havainnoilleen, käsityksilleen, asenteilleen ja toiminnalleen. Arkiymmärryksen muodostamisessa myös mielikuvilla on keskeinen asema. Ajattelemalla ja argumentoimalla luomme uusia käsityksiä ja ylläpidämme vanhoja. Olemme tutkineet ja tutkimme argumentointia ja arkiymmärryksen muodostumista niin historiasta, nationalismista, kansallisuudesta, Euroopan integraatiosta, tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, feminismistä, väkivallasta, turvallisuusuhista, luottamuksesta, ruuasta, huumeista kuin onnellisuudesta. Tutkimuskohteita ovat yhä enenevässä määrin olleet myös diskursiivisen ja visuaalisen ilmaisun prosessit.
Lue lisää Arkiajattelu ja argumentointi -tutkimusryhmän verkkosivuilta. Sivu on suurimmaksi osaksi englanniksi.
Sosiaalipsykologia tutkii monia sellaisia ilmiöitä, joihin törmäämme päivittäin esim. työpaikoilla: johtaminen, ryhmien sisäinen vuorovaikutus, päätöksenteko ja toisiin vaikuttaminen. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt erityisesti työhyvinvointiin, koettuun oikeudenmukaisuuteen, luottamukseen, sitoutumiseen ja samastumiseen. Näitä teemoja tutkitaan eri menetelmin, kuten esimerkiksi erilaisten organisaatiomuutosten kuten fuusioiden yhteydessä seuraamalla työtekijöiden kokemuksissa ja identiteeteissä tapahtuvia muutoksia pitkittäistutkimusten avulla. Tarkoituksena on saada aiempaa parempi käsitys niistä tekijöistä, jotka edistävät ja ehkäisevät työntekijöiden sopeutumista erilaisiin muutoksiin sekä lähiesihenkilöiden ja ylimmän johdon roolista asiassa.
Yksilön toimijuus, vastuu ja mahdollisuudet ovat usein esillä työelämän muutoksista puhuttaessa. Esimerkiksi yritystoiminnasta puhutaan paitsi työelämän rakenteellisten muutosten voimana, myös uravaihtoehtona, mahdollisuutena menestyä ja edistää itselle tärkeitä asioita. Niin koulutuksessa kuin yhteiskuntapolitiikassa käytetään puhetapoja, joissa yritystoiminnan rinnalla puhutaan yksilön omaa toimijuutta korostavasta ja tyypillisesti positiivisesti arvotetusta “yrittäjämäisyydestä”. Sosiaalipsykologisen tarkastelun keskiössä on yksilökeskeisten näkemysten sekä suhteita, vuorovaikutusta ja keskinäisriippuvuuksia korostavien näkemysten välinen jännite. Tätä jännitettä on tarkasteltu useissa työelämän muutoksen konteksteissa kuten moninaistuvissa työelämäsiirtymissä, työllistyvyyden edistämisessä, maanviljelijöiden yrittäjämäisyydessä, yrittäjyyden edistämispolitiikassa, pienyrittäjien sidossuhteissa sekä palkkatyön organisaatioissa.
Lue lisää Toimijuuden ja työelämän muutoksen sosiaalipsykologia -tutkimusryhmän verkkosivuilta.
Ihmisten käyttäytyminen on avainasemassa useissa ihmisten ja maapallon hyvinvointiin vaikuttavissa yhteiskunnallisissa ongelmissa: ilmastonmuutos, monet krooniset sairaudet tai pandemiat. Ratkaisuja löytyy siis käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisen tutkimus kuuluu sosiaalipsykologian klassisiin tutkimusaiheisiin. Tieteenalalla tehtävä terveyden sosiaalipsykologian tutkimus pyrkii ymmärtämään, kuinka erilaiset psykologiset (ml. tunteet ja niiden säätely) ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat käyttäytymiseen ja sen muutokseen eri väestöryhmissä. Keskeinen tutkimuskohde on myös käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden vaikutukset sekä muutoksen taustalla vaikuttavat dynaamiset prosessit. Interventioita kehitettäessä osallistetaan kohderyhmiä ja integroidaan erilaisia teoreettisia lähestymistapoja. Tällä hetkellä tutkimuksen alla ovat mm. kestävän ja terveellisen syömisen edistäminen, genomitiedon kommunikointi ja sen vaikutus terveyskäyttäytymiseen sekä onnistuneen elintapamuutoksen mekanismit.
Osalla hankkeista on vain englanninkieliset nimet.
Sosiaalipsykologian tieteenala on maan vanhin sosiaalipsykologian koulutusta tarjoava yksikkö. Sosiaalipsykologin koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin työelämän eri aloille: tutkijoiksi, kouluttajiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, valtion, kuntien ja järjestöjen hallintotehtäviin sekä yksityisellä sektorilla niin itsenäisiksi yrittäjiksi kuin yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Viimeisin sosiaalipsykologien työhön sijoittumisselvitys löytyy alapuolelta.
Sosiaalipsykologiassa on aina korostettu opiskelijakeskeistä oppimista ja kokeiltu uusia aktiivisen oppimisen menetelmiä. Sosiaalipsykologian laitos palkittiin 1999–2000 yhtenä valtakunnallisista opetuksen huippuyksiköistä. Helsingin yliopisto myönsi sosiaalipsykologian laitokselle opetuksen laatupalkinnon vuonna 2006 ja valitsi sen opetuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2007–2009. Vuosina 2015–2016 sosiaalipsykologian oppiaine toimi Helsingin yliopiston Opettajien akatemian yhtenä kehittämisen kotiyksikkönä.
Sosiaalipsykologian tutkijat ovat vahvasti kansainvälisesti verkottuneita. Tutkimusta tehdään yhä useammin kansainvälissä vertailevissa asetelmissa.
Koska sosiaalipsykologit tutkivat ihmisten vuorovaikutusta ja ihmisiä heidän sosiaalisissa ympäristöissään, yhteiskunnalliset muutokset (esim. maahanmuutto, ikääntyminen, ilmastonmuutos, pandemiat, uudet teknologiat, genomiikan mahdollistamat terveystiedot, organisaatioiden, tuotannon ja työelämän muutokset) kietoutuvat erottamattomasti oppiaineessa tehtävään tutkimukseen.
Tutkijoiden yhteiskunnallinen vuorovaikutus tapahtuu ensisijassa julkisen sektorin (kansallinen, paikallinen) toimijoiden kanssa.
Tieteenalavastaava: VTT, professori Inga Jasinskaja-Lahti
Sosiaalitieteiden maisteriohjelman johtaja: vanhempi yliopistonlehtori Jukka Lipponen
Lisätietoa opetus- ja tutkimushenkilökunnasta sekä apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.
PL 54 (Unioninkatu 37)
00014 Helsingin yliopisto