Globaalin kehitystutkimuksen tieteenala tarkastelee kehitystä, epätasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta erityisesti globaalissa etelässä. Tutkimme yhteiskunnallisia, poliittisia, kulttuurillisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia monitieteisestä näkökulmasta. Globaali kehitystutkimus paneutuu etelän ja pohjoisen välisiin suhteisiin globalisoituvassa maailmassa. Suomessa globaali kehitystutkimus toimii omana tieteenalanaan ainoastaan Helsingin yliopistossa, jossa se on erittäin suosittu ja vakiintunut yhteiskuntatieteellinen ala.
Globaalin kehitystutkimuksen tutkijat yhdistävät työssään monia eri teoreettisia, menetelmällisiä ja analyyttisia näkökulmia. Tutkimme kulttuurin, politiikan, talouden, ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia ymmärtääksemme ja selittääksemme globaalin maailman ilmiöitä. Tarkastelemme ennen kaikkea – mutta ei yksinomaan – Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan historiaa ja nykypäivää. Nämä alueet liitettiin maailmantalouteen kolonialismin kautta ja maailmanjärjestykseen Euroopan siirtomaavaltojen omaisuutena. Globaali kehitystutkimus keskittyy ilmiöiden (kapitalismi, kolonialismi, apu, kauppa jne.) historiallisiin jatkuvuuksiin ja katkoksiin sekä globaaleihin yhteyksiin ja eroihin sekä niihin liittyviin valta-asetelmiin, arvojärjestyksiin ja eriarvoisuuksiin. Globaali kehitystutkimus on kiinnostunut siitä, miten globalisaatio, ympäristömuutokset ja kehityspolitiikka vaikuttavat globaalin etelän asukkaiden mahdollisuuksiin tehdä omaa elämäänsä ja yhteiskuntaansa koskevia päätöksiä.
Globaali kehitystutkimus on moniääninen ja suosittu monitieteinen ja kansainvälisesti suuntautunut tieteenala Helsingin yliopistossa. Sen tämänhetkisiä painopisteitä ovat muun muassa:
Tieteenalan käynnissä olevia tutkimushankkeita on lueteltu alla. Hankkeiden nimet ovat vain englanniksi.
Tieteenalavastaava: professori Markus Kröger
Lisätietoa tutkimuksesta ja apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.
PL 18 (Unioninkatu 35)
00014 Helsingin yliopisto