Helsingin yliopiston uusimman uraseurantakyselyn tulokset ovat erittäin lupaavia: enemmistö vastaajista on tyytyväinen saamaansa koulutukseen työuransa kannalta. Tyytyväisten osuus on noussut lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä ja on nyt korkeimmillaan koko mittaushistorian aikana.
Tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat tällä kertaa lääketieteellisestä, oikeustieteellisestä, eläinlääketieteellisestä, valtiotieteellisestä ja farmasian tiedekunnasta valmistuneet.
Loppuvuodesta 2023 tehty kysely kohdistettiin vuonna 2018 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sekä farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneille sekä vuonna 2020 valmistuneille tohtoreille.
Maisteri- ja tohtorivastaajien työllisyystilanne erittäin hyvä
Maisteritasoisista vastaajista sekä farmaseuteista ja varhaiskasvatuksen opettajista 94 prosenttia oli töissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömänä oli 1,5 %, ja työvoiman ulkopuolella vajaat viisi prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat.
Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys olivat vähentyneet edellisvuoden tuloksiin verrattuna. Samalla vakituisen kokopäivätyön osuus oli hienoisessa kasvussa verrattuna määräaikaisiin kokopäivä- ja osa-aikatöihin.
Maistereista 87 % pystyi hyödyntämään yliopistossa oppimiaan taitoja työssään. Vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että oma työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta.
34 % uraseurantakyselyyn vastanneista työskenteli yrityksissä ja 25 % oli kuntien ja hyvinvointialueiden palkkalistoilla. Myös valtio, yliopistot ja kolmas sektori olivat merkittäviä työllistäjiä. Viidennes vastaajista on valmistumisen jälkeen toiminut yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana.
Vuonna 2020 tohtorintutkinnon suorittaneista 96 prosenttia oli työssä, prosentin verran työttömänä ja kolme prosenttia työvoiman ulkopuolella. Työllisten osuus työvoimasta oli korkea – 98 prosenttia.
Työttömyyttä valmistumisen jälkeen kokeneiden määrä oli laskenut. 78 % ei ole ollut työttömänä lainkaan valmistumisen jälkeen.
Vuonna 2020 valmistuneista tohtoreista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että he pystyvät hyödyntämään yliopistossa oppimiaan taitoja työssään ja 90 prosenttia heistä oli tavoitteidensa mukaisella työuralla.
Tyytyväisiä tohtorintutkintoon työuran kannalta oli 88 %. Vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että oma työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin tohtorin koulutusta.
Yliopistosektori oli kyselyyn vastanneille tohtoreille tärkein työnantajasektori, ja sen jälkeen tulevat yksityiset yritykset ja kuntasektori. Tiedekuntien välillä on suuria eroja.
Yleiset taidot tärkeitä työelämässä
Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi tekijäksi vuonna 2018 valmistuneet maisterivastaajat nimesivät kyvyn kertoa omasta osaamisestaan. Muita merkittäviä tekijöitä olivat esimerkiksi työkokemus, tutkinnon aineyhdistelmä, opintoihin liittyvä harjoittelu sekä kontaktit ja suhdeverkostot. Näiden tekijöiden merkitys arvioinnissa vaihteli kuitenkin suuresti eri tiedekuntien välillä.
Kyselyyn vastanneet arvioivat geneerisiä eli yleisiä taitoja sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat nykyisessä työssä ja miten yliopisto-opinnot kehittivät niitä. Uraseurannasta listan kärkeen nousivat analyyttiset, systemaattisen ajattelut taidot, itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus, kyky oppia ja omaksua uutta, ongelmanratkaisukyky, tiedonhankintataidot ja yhteistyötaidot.
- Tyypillisesti kaikki nämä arvioidaan tärkeäksi työssä, mutta jonkin verran on vaihtelua siinä, miten hyvin opinnot kehittivät niitä tai miten nämä tunnistetaan, suunnittelija Miia Hankonen Helsingin yliopiston opetuksen strategisista palveluista sanoo.
Aiemmin tehtyjen uraseurantakyselyiden tapaan tohtorit kokivat, että ylempi korkeakoulututkinto ja kyky kuvata omaa osaamista ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisessä. Myös tohtorintutkinto, työkokemus ja verkostot olivat tohtoreille tärkeitä.
Oppiminen jatkuu töissä
Alumneilta kysyttiin myös, mitä osaamista aiot itse kehittää seuraavan viiden vuoden aikana? Noin 600 alumnia ilmoitti haluavansa kehittää johtamis- ja esihenkilötaitoja, projektinhallintaa, kieli- ja viestintätaitoja, esiintymisvarmuutta sekä yleisiä taitoja, kuten kriittistä ja systemaattista ajattelua. Lisäksi stressinsietokyvyn, itsesäätelyn ja ajanhallinnan kehittämisen, verkostoitumisen ja muiden yhteistyötaitojen, tekoälyn ja analytiikan osaamisen kehittämiseen halutaan panostaa. Myös alakohtaisten tietojen ja taitojen syventäminen koettiin tärkeäksi.
Uraseurantakyselyn avulla yliopiston opetusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kyselyn vastaukset otetaan huomioon yliopiston rahanjakomallissa. Rahoitukseen vaikuttavat vastaajien määrä ja vastausten laatu. Seuraava uraseurantakysely alkaa 1. lokakuuta 2024, ja vastauksia kerätään vuonna 2019 valmistuneilta maistereilta ja vuonna 2021 valmistuneilta tohtoreilta. Vastaajia lähestytään henkilökohtaisesti.
Tulosten uusi raportointialusta julkaistaan ensi vuoden alussa, jolloin kaikki uraseurantaraportin tulokset ovat nähtävissä. Jos haluat ilmoituksen tulosten julkaisusta, jätä sähköpostiosoitteesi: https://forms.office.com/e/c3d49FV2xm