Yliopistoportfolio voi olla rakenteeltaan seuraavanlainen
Henkilö- ja yhteystiedot
Koulutus ja tutkinnot
Muut tarvittavat taustatiedot.
Kokemus tutkimustyössä ja tieteellisessä toiminnassa
Tutkimusfilosofia ja -etiikka, tutkimustoiminnan päälinjat
Julkaisut - katso malli julkaisuluettelon laatimiseen
Arviot ja palkinnot tutkimustoiminnasta
Toiminta akateemisessa yhteisössä
Visiot ja omat kehityssuunnitelmat
Muut tieteellisen toiminnan ansiot.
Opetus- ja ohjauskokemus perus- ja jatkokoulutuksessa
Pedagoginen ajattelu ja oma koulutus
Oppimateriaalituotanto ja opetusteknologian hyödyntäminen
Oman opetuksen kehittäminen ja opetuspalkinnot
Osallistuminen opetuksen arviointiin ja kehittämiseen
Oman opetustoiminnan vahvuudet, kehittämishaasteet ja visiot
Muut opetukselliset ansiot.
Hallinto- ja johtamistehtävät
Oman alan tehtävät yliopiston ulkopuolella
Yhteiskunnalliset tehtävät ja luottamustoimet
Julkaisut, esitelmät ja muu tieteestä tiedottaminen
Muut merkittävät ansiot ja tehtävät.
Yliopistoportfolion suositeltava laajuus on 4–7 sivua + liitteet. Tiedekunnilla ja yksiköillä voi olla omia ohjeita ja suosituksia yliopistoportfolion rakenteesta, laajuudesta sekä vaadituista liitteistä. Hakiessasi opetus- tai tutkimustehtäviä yliopistolta varmista ensin, onko tiedekunta tai yksikkö antanut erilliset ohjeet yliopistoportfolion laatimiseksi. Portfolio on myös oman toiminnan ja osaamisen kehittämisen väline.
Tavoitteena on kirjata ja tuoda esiin dokumentoidusti akateemisen työntekijän osaaminen, vahvuudet ja näkemys omasta kehityksestään. Käyttötarkoituksella on vaikutusta portfolion sisältöön; haettaessa tehtäviä yliopistolta ansiot on esiteltävä haettavan tehtävän kannalta.
Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, jolla hänen on annettava opetusta.
Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Linjaus kielitaidon vaatimuksesta koskettaa kaikkia ruotsinkielisiä tehtäviä.
Kun tehtävän opetuskieli on ruotsi, tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi suositeltava ruotsin kielen taito vastaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaista tasoa C2. Tiedekunnan harkinnan mukaan voidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso C1 hyväksyä ruotsin kielen taidon vähimmäistasoksi.
Kielitaito osoitetaan hakuprosessin aikana asiakirjoilla, haastattelussa ja opetusnäytteessä, tarvittaessa hakijoilta voidaan pyytää kielitaidosta lisäselvitystä.
Ruotsin kielen taidon osoittamisessa voidaan apuna käyttää todistusta valtionhallinnon kielitutkinnosta, yleisestä kielitutkinnosta tai opinnoissa osoitetusta ruotsin kielen taidosta seuraavasti:
Ruotsin kielen taito voidaan osoittaa todistuksen sijasta tai ohessa myös muulla tavalla. Hakijoiden arvioinnissa kielitaito otetaan huomioon sekä arvioitaessa hakijan edellytyksiä tulla valituksi kyseiseen tehtävään että arvioitaessa hakijoiden keskinäistä paremmuusjärjestystä.
Käytännössä opetus- ja tutkimustehtävissä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.
Opetustaito voidaan arvioida täytettäessä apulaisproffessorin/professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää (yliopisto-opettaja, kliininen opettaja, yliopistonlehtori). Lisäksi se voidaan arvioida tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle.
Tiedekunnassa on opetustaidon arvioimista varten opetustaitotoimikunta, jonka dekaani asettaa. Opetustaitotoimikunta antaa tarvittaessa lausunnon hakijoiden opetustaidosta. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus.
Opetusnäyte on osa tiedekunnan opetustaitotoimikunnan suorittamaa opetustaidon arviointia.
Opetusnäytteen tarkoitus on todentaa hakijan opetustaito käytännössä. Opetusnäytteen antaminen tulee nähdä oppimistilanteena ja opetusnäytteessä hakija opettaa kuten aidossa opetustilanteessa. Opetusnäyte ei ole tieteellinen esitelmä. Opetusnäytettä arvioitaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota siihen, miten hakija kykenee opetusnäytteellä ohjaamaan ja edistämään opetusnäytetilaisuuteen osallistuvien oppimista. Opetusnäytteessä arvioidaan esim. sisällön ja otsikon vastaavuutta, opetusmateriaalia, vuorovaikutteisuutta, esiintymistä ja ajankäyttöä. Arvioinnissa käytetään erityistä arviointimatriisia, jotta arviointi on kaikille yhdenmukaista. Opetusnäyte on haettavan tehtävän tai dosentuurin alaan kuuluva julkinen opetustapahtuma, joka on keskeinen osa opetustaidon kokonaisarviointia.
Opetustaitotoimikunta laatii perustellun kokonaisarvion hakijan opetusansioista. Opetusnäytteen lisäksi muut arvioitavat osa-alueet määritellään opetustaitomatriisissa.
Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) on kooste henkilön opiskelu- ja työurasta sekä akateemisista ja muista ansioista. Tutkijan ansioluettelomalli on tarkoitettu ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa siten, että hänen ansionsa tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina.
Helsingin yliopisto suosittelee käyttämään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ansioluettelomallia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut luokituksen julkaisutyypeistä.
Sitä voi hyödyntää tai sen käyttöä voidaan edellyttää Helsingin yliopiston rekrytoinneissa.