Yliopiston laatukulttuuri tarkoittaa laadukasta toimintaa tukevaa yliopistoyhteisön ilmapiiriä. Laatukulttuuri ilmenee siten, että henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita omaan työhönsä ja opiskeluunsa. He toimivat yhdessä yliopiston arvojen ja tavoitteiden mukaisesti noudattaen yhteisiä toimintatapoja. Hyviä käytänteitä myös levitetään ja tehdään jatkuvaa arviointia. Jokainen yliopistolainen vaikuttaa yliopiston laatuun omalla työllään.
Laadunhallinta on tapa varmistaa tarkoituksenmukainen tapa toimia. Yliopiston toimintatavat ovat perusteltuja ja hallinnassa. Laadunhallinnan avulla tiedämme, olemmeko saavuttamassa työmme tavoitteet, ja voimme tarvittaessa korjata suuntaa. Laadunhallinta takaa, että yhteiskunta voi luottaa yliopistoon ja sen toimintaan. Laadunhallinta on osa kaikkea yliopiston toimintaa.
Yliopiston toimintaa ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet asetetaan strategiassa ja toimeenpanosuunnitelmissa. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan se, että tavoitteet saavutetaan. Järjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle.
Laatupolitiikka on yliopiston linjaus laadukkaan toiminnan tavoitteista, periaatteista ja vastuunjaosta:
Laatutyö tukee Helsingin yliopiston strategiassa määritellyn vision, Tieteen voimalla – maailman parhaaksi, saavuttamista. Jokainen yliopistolainen toimii tavoitteen saavuttamiseksi ja vastaa toiminnan ja tulosten laadusta omassa tehtävässään. Yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä on auttaa yliopistoyhteisöä ja sen jäseniä laadunhallinnan kokonaisuuden rakentamisessa.
Laatujärjestelmän (ks. kuva sivun alussa) avulla ylläpidämme yliopiston toiminnan laatua ja kehitämme sitä. Se on toimenpiteiden ja menetelmien kokonaisuus, jonka avulla varmistamme, että etenemme tavoitteissa ja saavutamme ne. Laatujärjestelmän avulla, toimintaa kuvaamalla ja mittaamalla, huomataan, jos jokin ei toimi, ja reagoidaan kehittämistarpeisiin.
Laatujärjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut ja menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle.
Yliopiston toimintajärjestelmä muodostuu laatujärjestelmästä, johtamisjärjestelmästä ja ohjauksen kokonaisuudesta.
Yliopiston laatujärjestelmä:
Laatujärjestelmän perustana ovat tarkoituksenmukainen organisaatio, johtaminen ja päätöksenteko. Laatujärjestelmä rakentuu strategian, sen pohjalta laaditun yliopiston toimeenpanosuunnitelman ja yksiköiden (tiedekunnat ja erilliset laitokset) toimeenpanosuunnitelmien pohjalle. Laatujärjestelmä tukee strategisia tavoitteita ja auttaa yliopistoa ja sen yksiköitä niiden saavuttamisessa.
Helsingin yliopiston laatu- tai toimintajärjestelmä on dokumentoitu muun muassa
Laatujärjestelmäkuva kertoo, miten yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään.
Flamma, Opiskelijan ohjeet ja Opetustyön ohjeet toimivat yliopiston toimintakäsikirjana ja niistä löytyy kaikki tarvittava tieto siitä, miten yliopistossa toimitaan. Flammaan kirjautumiseen tarvitaan voimassaoleva yliopiston käyttäjätunnus. Yliopistossa ei enää tehdä perinteistä toimintamanuaalia koko yliopiston tasolla tai yksikkötasolla. Toimintaohjeiden kokonaisuus on pyritty kuvaamaan yliopisto- ja yksikkötasolla laatuympyrätyökalun (Plan - Do - Check - Act) avulla. Tiedekuntien ja erillisten laitosten laatuympyrät on kuvattu kunkin yksikön Näin me toimimme -sivulla Flammassa.
Opintoja koskevat yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset ohjeet ja tiedotteet.
Yliopisto- ja koulutusohjelmatasoiset ohjeet opetustyöhön, esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, tutkielmien ohjaukseen ja erityisjärjestelyihin.
Helsingin yliopiston prosessit kuvataan QPR Enterprise Architect/Process Designer –ohjelmalla osana yliopiston kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. Prosessien kuvaaminen auttaa selkeyttämään johtamista, löytämään prosessin ongelmakohdat, keventämään prosessiin kuluvaa työmäärää, vertailemaan toimintaa muiden yksiköiden kanssa, yhtenäistämään toimintaa ja jakamaan hyviä käytäntöjä.
Helsingin yliopiston toimintaa on ohjeistettu erilaisissa johtosäännöissä ja säädöksissä sekä toiminta- tai menettelytapaohjeissa. Ne ovat osa yliopiston laatudokumentaatiota. Laatudokumentaatioon kuuluvat myös toimeenpanosuunnitelmat sekä arviointi- ja riskianalyysiraportit.
Yliopiston hallitus vastaa koko yliopiston laatuperiaatteista ja -linjauksista. Yliopiston johto vastaa toiminnan ja tulosten kokonaislaadusta. Tiedekuntien dekaanit ja erillisten laitosten johtajat sekä yliopistopalveluiden toimialajohtajat vastaavat omien yksikköjensä toiminnan ja tulosten laadusta. Jokainen yliopistolainen vastaa oman työnsä ja sen tulosten laadusta ja kehittämisestä
Yliopiston laadunhallintaa koordinoi laatupäällikkö tukenaan laatuasiantuntijaryhmä. Rehtori on delegoinut vastuun laadunhallinnasta asiasta vastaavalle vararehtorille.
Laatujärjestelmän vastuunjako noudattaa yliopiston johtamisen vastuunjakoa integroituen saumattomasti normaaleihin johtamismenettelyihin. Esimerkiksi dekaani vastaa oman tiedekuntansa ja erillisen laitoksen johtaja oman laitoksensa laatujärjestelmästä. Hallintopäälliköillä on tärkeä rooli yksiköiden johtajien tukena laadunhallinnassa. Tiedekuntaneuvosto ja koulutusohjelmien johtoryhmät ovat tärkeitä toimielimiä laadun varmistamisessa.
Laatuasiantuntijaryhmä ohjaa ja koordinoi yliopiston laadunhallintaa ja arviointeja.
Ryhmän tehtävä on:
Ryhmän toimikausi on 1.1.2024-31.12.2027.
Yliopistolaki velvoittaa yliopistoja arvioimaan koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Lisäksi yliopistojen on yliopistolain mukaan osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Arviointien tulosten tulee olla julkisia.
Arviointeihin liittyy yleensä yliopistoyhteisön tekemä itsearviointi. Itsearvointi antaa hyvän tilaisuuden arvioida omaa toimintaa, sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Varsinaiseen arviointiin osallistuu myös ulkoisia toimijoita, joilta saatava kehittävä palaute toimii hyvänä tarkistuspisteenä ja kannustimena yliopiston toiminnan kehittämisessä yhä laadukkaammaksi.
Laatujärjestelmän auditoinnin tavoitteena on varmistaa, että yliopistolla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä. Auditoinnilla varmistetaan myös, että yliopisto toimii tavoitteiden mukaan ja toiminta on kansainvälisestikin luotettavaa. Auditoinnissa ei oteta kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin sinänsä, vaan siinä arvioidaan niitä prosesseja, joilla hallitaan ja kehitetään toiminnan laatua.
Yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointiryhmän tekemän auditoinnin. Helsingin yliopisto sai Karvin laatuleiman, joka on voimassa 26.1.2028 asti.
Auditointiraportti on julkaistu Karvin auditointialustalla.
Auditointi perustuu Karvin auditointimalliin vuosille 2018 –2024.
Yliopisto arvioi toimintaansa myös opetuksen, tutkimuksen ja tukipalveluiden osalta.
Helsingin yliopiston tutkimus arvioitiin vuosina 2018–2019. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaisnäkemys yliopistossa tehtävän tutkimuksen laadusta ja vaikuttavuudesta, auttaa tulevien tutkimusmahdollisuuksien tunnistamisessa sekä tukea tutkimuksen uudistumista. Loppuraportti (englanniksi): Helsingin yliopiston tutkimuksen arviointi 2018-19 (RAUH) (pdf)
Arvioinnit pyritään järjestämään niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän yliopiston perustoimintaa opetusta ja tutkimusta.
Arviointeja 2020-luvulla:
Laatu – tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, jotta saavutetaan korkeatasoisia tuloksia
Laatupolitiikka – yliopiston linjaus laadukkaan toiminnan tavoitteista, periaatteista ja vastuunjaosta
Laatujärjestelmä – näin yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään
Laadunhallinta – menetelmät, joiden avulla voimme luottaa laadukkaaseen toimintaan
Laatukulttuuri – laadukasta toimintaa tukeva yliopistoyhteisön ilmapiiri
Kokeileva toimintakulttuuri – parhaat ideat käyttöön ketterästi kokeillen
Hyvä käytäntö – hyvä idea, jota toistenkin kannattaa kokeilla
Tutkimusperustaisuus – laadukas opetus lähtee tutkimuksesta
Opiskelijakeskeinen lähestymistapa – yhdessä opiskelijan parhaaksi
Jatkuva oppiminen – meistä kukaan ei ole koskaan valmis
Kehittävä arviointi – tarkistetaan ja parannetaan
Itsearviointi – miten meillä meni (noin omasta mielestä)?
Vertaisoppiminen – yhdessä oikeaan suuntaan