Hyvä tieteellinen käytäntö

Helsingin yliopistossa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä sekä eettisestä ennakkoarvioinnista ihmistieteissä.

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle ja jokaiselle tutkijalle.

Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohtia ovat:

• tiedeyhteisön tunnustamat toimintatavat eli rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa
• muiden tutkijoiden työn ja saavutuksien asianmukainen huomioon ottamien ja viittaaminen
• tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan
• tutkimuslupien hankkiminen ja eettisen ennakkoarvioinnin tekeminen (tieteenala- ja tutkimusasetelmakohtaisia)
• tutkimusryhmän jäsenten aseman, oikeuksien, vastuiden ja velvollisuuksien sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevien kysymysten määrittely ja kirjaaminen
• rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen tutkimukseen osallistuville ja raportoiminen tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
• eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus ja vastuullisuus julkaisemisessa
• hyvän henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen sekä esteellisyyssäädösten ja tietosuojan huomioiminen.

Tutkimusetiikan tukihenkilötoiminta tähtää hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen, tutkimusvilpin tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyn parantamiseen. Se pyrkii madaltamaan kynnystä hyvän tieteellisen käytännön loukkausilmoituksen tekemiseksi vakavissa vilppiepäilyissä.

Tukihenkilöt tarjoavat yliopistoyhteisössä keskusteluapua. He antavat matalan kynnyksen luottamuksellista neuvontaa siitä, miten edetä tutkimuseettisten ongelmien ja hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen selvittämiseksi. Tukihenkilöt ovat kaikkien yliopistolaisten käytettävissä, vaikka he edustavatkin eri kampuksia ja tieteenaloja.

Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmä käynnistyi vuonna 2017 tutkimuseettisen neuvottelukunnan aloitteesta.

Tukihenkilöillä ei ole toimivaltaa mahdollisesti käynnistyvissä hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvissä prosesseissa, eivätkä he myöskään ota niihin osaa.

Yliopistolaiset löytävät tutkimusetiikan tukihenkilöiden yhteystiedot Flamma-intranetistä (linkki vaatii kirjautumisen).

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisella tarkoitetaan

• piittaamattomuutta ja holtittomuutta tutkimuksen suorittamisessa tai tutkimustulosten kirjaamisessa
• vilppiä tieteellisessä toiminnassa

Tutkimusvilppi on tutkimustulosten sepittämistä, vääristelyä, luvatonta lainaamista tai anastamista.

Helsingin yliopistossa kansleri johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä.

Jos epäilee, että hyvää tieteellistä käytäntöä on loukattu, siitä pitää tehdä kirjallinen ilmoitus kanslerille. Ilmoituksessa pitää kertoa, millaisesta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta on kysymys. Epäily pitää perustella. Ilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä.

Kansleri voi myös ottaa tutkittavakseen muuta kautta tietoonsa tulleen epäilyn. Ilmoituksen käsittelyssä noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaista hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyn käsittelyprosessia. Kirjallisen ilmoituksen voi toimittaa sähköpostitse kanslerinvirastoon.

Tutustu myös Helsingin yliopiston kanslerin aiempiin päätöksiin hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyissä.