Näiltä sivuilta löydät tietoa tutkimusasemien toiminnasta ja palveluista.
Löydät tarkempia tietoja yksittäisestä tutkimusasemasta sen aseman omilta verkkosivuilta.
Hyytiälä on perinteikäs metsätieteellinen kenttäasema, josta on kehittynyt kansainvälinen monitieteisen tutkimuksen keskus.
Tutkimuskohteet kattavat erilaisia ympäristöjä maaperän syvyyksistä ilmakehän korkeuksiin.
Hyytälän asemalla toimiii SMEAR II -asema, joka on maailmanluokan ekosysteemien ja ilmakehän välisten yhteyksien mittausasema. SMEAR on jatkuvasti toiminnassa ja seuraa erilaisia muuttujia, jotka liittyvät mm. metsän ekofysiologiaan ja tuottoisuuteen, maaperän ja veden tasapainoon, meteorologiaan, säteilyyn, virtauksiin ja ilmakehän pienhiukkasiin. Asema tuottaa avointa dataa, jota tutkijat voivat käyttää monenlaisiin tutkimuksiin.
Juupajoella noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta koilliseen sijaitseva asema tarjoaa ympärivuotisia palveluja tutkimuksen tekoon, kurssitoimintaan ja muihin kokoontumisiin.
Asema on yksi Helsinki Institute of Life Science HiLIFEn tutkimusinfrastruktuureista. Sitä ylläpitää maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.
Kilpisjärven biologisella asemalla tutkitaan pohjoista luontoa ja ympäristöä.
Tutkimuksen keskiössä ovat pitkäaikaisseurannat, jotka kartoittavat ympäristön tilaa. Vanhin niistä on myyrien kannanvaihtelun tutkimus, joka alkoi jo vuonna 1946. Erilaiset ilmastonmuutoksen tutkimukseen liittyvät hankkeet ovat yhä keskeisempi osa aseman toimintaa.
Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Saana-tunturin kupeessa, Norjan ja Ruotsin rajojen tuntumassa. Asemalla on toimintaa vuoden ympäri ja se tarjoaa monipuolisia palveluita niin tutkijoille ja opiskelijoille kuin muille kävijöille.
Asema on yksi Helsinki Institute of Life Science HiLIFEn tutkimusinfrastruktuureista. Sitä ylläpitää bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.
Lammin biologisella asemalla tutkitaan pohjoista havumetsävyöhykettä ja sen vesistöjä.
Asema tarjoaa erinomaiset laboratorio- ja muut infrastruktuuripuitteet monipuoliselle ympäristön tutkimiselle. Tutkimuksen kohteina ovat muun muassa havumetsävyöhykkeen ekosysteemit, vedenlaatu ympäröivissä vesistöissä ja taudinaiheuttajat vesistöissä.
Lammin biologinen asema sijaitsee Lammilla, Kanta-Hämeessä. Asemalla on toimintaa vuoden ympäri ja se tarjoaa mahdollisuuksia monimuotoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Lammilla voi myös järjestää erilaisia seminaareja ja kursseja. Aseman ympäristön tiede- ja luontopolkuin voi tutustua kuka vain.
Asema on yksi Helsinki Institute of Life Science HiLIFEn tutkimusinfrastruktuureista. Sitä ylläpitää bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.
Muddusjärven tutkimusasemalla tutkitaan Pohjois-Lapin ympäristöä ja maataloutta.
Asemalla on tutkimuskäytössä 13 hehtaaria peltoa, 700 hehtaaria metsämaata ja 1000 hehtaarin vesialue. Muddusjärvi sijaitsee kuusen ja männyn pohjoisten metsänrajojen välissä. Lähellä kulkee myös subarktisen koivumetsävyöhykkeen raja, josta alkaa paljakka.
Muddusjärven tutkimusasema on yksi maailman pohjoisimmista maataloudellisista tutkimuspaikoista. Asema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä.
Asemaa ylläpitää maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja se kuuluu hallinnollisesti Viikin tutkimustilaan.
Taitan tutkimusasemalla Keniassa tutkitaan Itä-Afrikkalaista ympäristöä monen eri tieteenalan näkökulmasta.
Taitalla tutkitaan muun muassa Taitavuorten ja lähiympäristön kasvillisuutta ja biodiversiteettiä, vesistöjä, maankäyttöä, elinkeinoja sekä ilmastonmuutosta. Asema tukee tutkimusta, joka edistää kestävän kehityksen tavoitteita tai auttaa säilyttämään biodiversiteettiä ja ekosysteemejä.
Taitan tutkimusasema on Helsingin yliopiston eteläisin toimipaikka. Se sijaitsee Kaakkois-Kenian Taitavuorilla.
Asemaa ylläpitää matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.
Tvärminnen eläintieteellinen asema on meriasema, jossa tehdään moninaista korkeatasoista biologista tutkimusta jo vuodesta 1902.
Asema tarjoaa tutkijoille erinomaiset puitteet rannikkoekosysteemien tutkimukseen, sisältäen mm. Laboratorioita, tutkimusaluksia, näytteenottotarvikkeita ja muuta infrastruktuuria. Tutkimuksen painopisteinä ovat Suomenlahden vähäsuolaiset rannikkovedet sekä evoluutio- ja populaatiobiologia.
Tvärminnen eläintieteellinen asema sijaitsee Suomenlahden suulla Itämerellä, Hangon lähellä. Asemalla on toimintaa vuoden ympäri ja se tarjoaa monipuolisia palveluita myös seminaarien ja kokouksien järjestäjille.
Asema on yksi Helsinki Institute of Life Science HiLIFEn tutkimusinfrastruktuureista. Sitä ylläpitää bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.
Viikin tutkimustilalla tutkitaan maanviljelyyn ja karjatalouteen ja eläinten pitoon liittyviä kysymyksiä.
Tilaa käytetään pääasiassa Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden tutkimukseen ja opetukseen. Tilaan kuuluu 155 hehtaaria viljelymaata, navetta ja 70 lypsylehmää. Viljelymaata ja tuotantoeläimiä käytetään maatalouden tutkimukseen.
Viikin tutkimustila on ehkä Suomen urbaanein maatila. Se sijaitsee keskellä Helsinkiä Viikin kampusalueella. Tila tuottaa palveluita pääasiassa tutkimus- ja opetustarkoituksiin.
Asema on yksi elämäntieteiden instituutti HiLIFEn tutkimusinfrastruktuureista. Sitä ylläpitää maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.
Värriön tutkimusasemalla tutkitaan ilmakehää ja pohjoisia ekosysteemejä.
Suurin osa Värriöön liittyvästä tutkimuksesta on nykyisin kytköksissä ilmastonmuutokseen ja perustuu Värriön SMEAR-mittausaseman dataan. Asemalla kerätään pitkiä havaintosarjoja myös mm. fenologiasta, marja- ja käpysadoista, linnuista ja hyönteisistä, joiden avulla seurataan pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia.
Värriön tutkimusasema sijaitsee Sallan kunnassa Värriön luonnonpuiston ympäröimänä. Asema tuottaa palveluita pääasiassa tutkijoille ja opiskelijoille.
Asemaa ylläpitää matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.