Systemaattinen teologia

Systemaattiseen teologiaan kuuluvat kristillisten tai muiden oppien ja käsitysten sisältöä sekä rakennetta tutkivat teologiset tieteet. Tutkimuskohteina ovat muun muassa reformaation ja keskiajan teologia ja filosofia, patristinen teologia sekä globaali teologia ja ekumeeniset ja sosiaaliset kysymykset. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan neljällä oppialalla: dogmatiikassa, ekumeniikassa, teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa sekä uskonnonfilosofiassa.
Tutkimuksen profiili



Dog­ma­tiik­ka

Dogmatiikka tutkii kirkkojen oppisisältöjä ja niitä koskevaa teologista ajattelua. Kristillisessä teologiassa dogmatiikka selvittää kristillisen opin kehkeytymistä, sitä miten yksittäiset opinkappaleet eli dogmit ovat syntyneet, eri kirkkokuntien oppeja sekä yksittäisten teologien tai teologisten koulukuntien näkemyksiä. Dogmatiikka voi tutkia minkä tahansa uskonnon oppia. Tieteenä dogmatiikka ei ota kantaa tutkimiensa oppien puolesta tai niitä vastaan.

Dogmatiikan tutkimus palvelee kirkkoa harjoittamalla sen tradition objektiivista ja kriittistä tutkimusta. Dogmatiikan tutkimuksesta koituu hyötyä myös koko yhteiskunnalle. Ovathan kristillinen kirkko ja sen oppi syvällisesti vaikuttaneet länsimaiseen kulttuuriin sekä Euroopan ja koko maailman kehitykseen. Tämä vaikutus jatkuu edelleen.

Ekumeniikka

Ekumeniikka tutkii kirkkojen ykseyspyrkimysten taustalla olevaa teologista ajattelua ja kirkkojen tunnustuksia. Ekumenian tavoitteena on kristillisen kirkon ykseyden toteutuminen. Ekumeniikka puolestaan tarkoittaa ekumenian sekä siihen liittyvien ilmiöiden tieteellistä tutkimusta. Ekumeniikka on syntynyt ekumeenisen liikkeen myötä.

Keskeinen ekumeniikan ala on luterilaisen ekumeniikan perusteiden ja Lutherin teologian tuntemus. Ekumeniikan tutkimusaiheina ovat muun muassa ekumeeniset liikkeet, ekumeeninen teologia ja kirkkojen tunnustukset, kirkkojenväliset oppikeskustelut sekä ekumenian edellytysten tarkasteleminen. Lisäksi ekumeniikassa tutkitaan kirkkojen yhteistä sosiaalieettistä toimintaa sekä pohditaan muun muassa kehityksen ja oikeudenmukaisuuden ongelmia, rauhaa ja ihmisoikeuksia sekä niiden suhdetta kirkkojen elämään ja oppiin.

Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka

Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia antiikista ja kristinuskon alusta alkaen, muun muassa aristoteelinen hyvetraditio, augustinolainen tahdon teoria sekä skolastiikan ja reformaation ihmistä sekä oikeaa ja väärää koskevat teoriat.

Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät maailmanlaajuiset ongelmat. Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan ainetta.

Uskonnonfilosofia

Uskonnonfilosofia tutkii uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ja käsityksiä. Uskonnonfilosofiassa lähestytään uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä filosofisin välinein. Näitä aiheita käsitellään sekä historiallisista että moderneista näkökulmista. Keskeisiä uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ovat esimerkiksi usko ja järki, uskonnollinen kieli ja kokemus, uskonto ja kulttuuri.

Tutkimusalan aihepiirit kattavat laajan kirjon koko länsimaisen ajattelun ja kulttuurin kentästä. Uskonnonfilosofia tarjoaa monipuolisesti ymmärrystä länsimaisen kulttuurin piirissä syntyneistä ajattelutavoista ja aatevirtauksista.

 

Osastovastaava
Systemaattisen teologian tutkijat ja opettajat

Alla on listattu systemaattisen teologian osaston palvelusuhteessa olevat henkilöt. Emeritukset ja apurahatutkijat löytyvät nimellä yliopiston henkilöhaun ja tutkimusportaalin kautta.

Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info