Eksegetiikka

Eksegetiikassa tutkitaan Raamattuun sisältyviä kirjoituksia ja kulttuureja, joissa kirjoitukset ovat syntyneet, sekä annetaan tähän tutkimukseen perustuvaa opetusta. Raamatun tekstien ja kulttuurien tutkimus ymmärretään laajasti.

Raamatun kirjoitusten lisäksi tutkimus kohdistuu myös muihin Raamatun maailmaa valaiseviin teksteihin ja muuhun materiaaliseen jäämistöön. Huomion kohteena ovat muun muassa Raamatun ulkopuolelle jääneet uskonnolliset kirjoitukset ja valtauomien torjumat uskonnollisuuden muodot.

Osastolla annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta kahdella oppialalla: Vanhan testamentin eksegetiikassa ja Uuden testamentin eksegetiikassa.

Perinteisten kieli- ja historiatieteiden menetelmien lisäksi eksegetiikassa hyödynnetään esimerkiksi arkeologian, sosiaalitieteiden, kirjallisuustieteiden ja psykologian menetelmiä. Myös Raamatun vaikutus- ja tulkintahistoria ovat eksegeettien kiinnostuksen kohteita.
Tutkimuksen profiili

Vanhan testamentin eksegetiikka

Vanhan testamentin eksegetiikan perustehtävä on Vanhan testamentin heprean- ja arameankielisten tekstien monipuolinen tutkimus. Tekstejä voidaan lähestyä kielellisestä, historiallisesta, kirjallisuushistoriallisesta, sosiaalihistoriallisesta, teologisesta ja uskonnonhistoriallisesta näkökulmasta. Perinteinen historiallis-kriittinen tutkimus pyrkii selvittämään Vanhan testamentin kirjoitusten syntyhistoriaa ja muotoa, eri tekstien keskinäistä riippuvuutta sekä niihin sisältyviä eri-ikäisiä kerrostumia ja tulkinnallisia elementtejä.

Monet arkeologiset löydöt ovat avartaneet Vanhan testamentin eksegetiikan horisonttia. Esimerkiksi muinaisen Lähi-idän tekstilöydöt tarjoavat runsaasti rinnakkaismateriaalia Vanhan testamentin ilmiöille ja tapahtumille. Ne valaisevat  muun muassa suurvaltojen politiikkaa suhteessa valloitettuihin alueisiin, muinaisen Lähi-idän uskontoa ja profetiailmiötä. Palestiinan ja lähialueiden arkeologia edistää Israelin historian ja sosiaalihistorian tuntemusta. Qumranin löydöt valaisevat juutalaisuuden historiaa ajanlaskun alun tienoilla. Kreikankielisen diasporan näkökulman tähän tuovat Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, Septuaginta, ja siihen sisältyvät apokryfikirjat. Qumranista löydettyjen fragmentaaristen käsikirjoitusten ohella Septuaginta on avainasemassa määriteltäessä Vanhan testamentin tekstihistoriaa.

Uuden testamentin eksegetiikka

Uuden testamentin eksegetiikan alaan kuuluvat Uuden testamentin tutkimuksen lisäksi sen lähialueet (muun muassa Jeesuksen ajan juutalaisuus, kristinuskon varhaisin kehitys Uuden testamentin jälkeen, gnostilaisuus sekä apokryfiset evankeliumit). Oppiaineessa on perinteisesti tulkittu Uuden testamentin kirjoituksia ja muita varhaisia kristillisiä tekstejä historiallisesta näkökulmasta.

Uuden testamentin eksegetiikassa on jo pitkään sovellettu muilta tieteenaloilta, etenkin kirjallisuustieteestä sekä sosiaalitieteistä omaksuttuja metodeja. Huomiota kiinnitetään muun muassa Uuden testamentin sosiaaliseen maailmaan sekä siihen, miten varhaiskristilliset ryhmät määrittelevät suhteensa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Monet teologiset virtaukset, kuten postkolonialistinen ja feministinen teologia ovat niin ikään vaikuttaneet Uuden testamentin tutkimuksessa käsiteltäviin aiheisiin ja näkökulmiin.

 

Osastovastaava
Eksegetiikan tutkijat ja opettajat

Alla on listattu eksegetiikan osaston palvelusuhteessa olevat henkilöt sekä osa väitöskirjatutkijoista. Emeritukset, apurahatutkijat ja kaikki väitöskirjatutkijat löytyvät nimellä yliopiston henkilöhaun ja tutkimusportaalin kautta.

 

Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info