Valmistuneiden työllistyminen

Helsingin yliopiston uraseuranta kerää tietoa valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Uraseurannan avulla pyrimme kartoittamaan, kuinka hyvin yliopistokoulutus pystyy vastaamaan työelämän haasteisiin, ja kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa nykyisten opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen.
Maistereiden työllistyminen

Helsingin yliopistosta valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen töissä oli 94 %, työttömänä 1,5 % ja työvoiman ulkopuolella vajaa 5 %. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat. Työssä olevien osuus työvoimasta oli erittäin korkea 98 %.

Uraseurantakyselyyn vastanneista yli neljä viidestä on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, työskentelee hyvin koulutustasoaan vastaavissa työtehtävissä ja pystyy hyödyntämään työssään yliopistossa opittuja taitoja ja tietoja.

Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta valmistuneet päätyvät moninaisiin asiantuntijatehtäviin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 16 % toimi opetus- tai kasvatustehtävissä, 16 % asiakas- ja potilastyössä ja 18 % hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Reilu kymmenesosa vastaajista teki tutkimustyötä.

Kolmasosa uraseurantakyselyyn vastanneista työskentelee yrityksissä ja joka neljäs on kuntien palkkalistoilla. Myös valtio, yliopistot ja kolmas sektori ovat merkittäviä työllistäjiä.

Lisätietoa eri tieteenaloilta maisteriksi valmistuneiden työllisyydestä löytyy uraseurantaraportista (PDF). Lisää tietoa eri koulutusaloilta valmistuneiden työllisyydestä saat myös tiedekuntasivuilta, jotka ovat alempana tällä sivulla.

Tohtorien työllistyminen

Helsingin yliopistosta valmistuneet tohtorit työllistyvät hyvin. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen töissä oli 96 %, työttömänä 1 % ja työvoiman ulkopuolella 3 %. Työssä olevien osuus työvoimasta oli erittäin korkea 99 %.

Uraseurantakyselyyn vastanneista yli neljä viidestä työskentelee hyvin koulutustasoaan vastaavissa työtehtävissä, pystyy hyödyntämään työssään yliopistossa opittuja taitoja ja tietoja ja on tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta.

Yli 44 prosenttia tohtoreista tekee päätyökseen tutkimusta. Tohtorien työtehtävien kirjo on laaja, koulutus- ja tiedealasta riippuen. Kolmasosa tohtoreista työllistyy yliopistosektorille, 19 % yrityksiin ja 18 % kuntasektorille.

Lisätietoa eri tieteenaloilta tohtoriksi valmistuneiden työllisyydestä löytyy englanninkielisestä tohtoriuraseurantaraportista (PDF).

Uraseurantakysely 2023: Helsingin yliopistosta valmistuneet ennätyksellisen tyytyväisiä tutkintoihinsa työuransa kannalta

Viimeisin uraseurantakysely kertoo, että lähes kaikki viisi vuotta sitten valmistuneet maisterit ja kolme vuotta sitten valmistuneet tohtorit ovat työelämässä. Kysely tarjoaa arvokasta tietoa eri koulutusalojen työelämätaidoista ja auttaa yliopistoa kehittämään opetustaan vastaamaan työelämän tarpeita.

Lue lisää: Helsingin yliopistosta valmistuneet ennätyksellisen tyytyväisiä tutkintoihinsa työuransa kannalta

Lisätietoja valmistuneiden työllistymisestä
Tiedekuntakohtaiset uraseurantaraportit

Bio- ja ympäristötieteellisestä vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 93 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 100 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 500 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista oli töissä 93 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 7 %.

Yritykset (35 %) ja yliopistosektori (26 %) ovat tiedekunnasta valmistuneiden merkittävimmät työllistäjät. Parhaiten pääasiallista työn luonnetta kuvaavat tutkimus (36 %) ja hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät (16 %).

Eläinlääketieteellisestä vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 100 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 100 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 4 800 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Töissä oli 100 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 0 %.

Yritykset on tiedekunnasta valmistuneiden selkeästi suurin työllistäjä (31 %). Oma yritys/vastaanotto on toiseksi suurin (22 %). Asiakas- ja potilastyö kuvaa parhaiten tiedekunnasta valmistuneiden työtä (64 % vastanneista).

Farmasian tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 88 %,
  • Työllisten osuus työvoimasta 97 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 400 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista oli töissä 88 %, työttömänä 3 % ja työvoiman ulkopuolella 9 %. 

Yritykset ovat tiedekunnasta valmistuneiden merkittävin työllistäjä (68 %). Parhaiten pääasiallista työn luonnetta kuvaa asiakas/ potilastyö (41 %).

Humanistisesta tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 93 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 98 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 300 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista töissä oli 93 %, työttömänä 2 % ja työvoiman ulkopuolella 6 %.

Tiedekunnasta valmistuneiden sijoittuminen eri työnantajasektoreille ja työtehtäviin vaihtelee merkittävästi koulutusaloittain. Opetus- ja kasvatustehtävissä oli 30 % vuonna 2017 valmistuneista, hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä 16 % ja viestintä- ja mediatyössä 13 %. Yritykset ovat suurin tiedekunnasta valmistuneiden työllistäjä (32 %) ja kuntasektori toiseksi suurin (26 %).

Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 95 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 99 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 200 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista oli töissä 95 %, työttömänä 1 % ja työvoiman ulkopuolella 4 %.

Kuntasektori on tiedekunnasta valmistuneiden merkittävin työllistäjä (68 % vuonna 2017 valmistuneista). Parhaiten pääasiallista työn luonnetta kuvaa opetus tai kasvatus (61 %).

Lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 100 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 100 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 4 500 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli erinomainen. Kyselyyn vastanneista töissä oli 100 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 0 %

Kuntasektori on tiedekunnasta valmistuneiden selkeästi suurin työllistäjä (60 %). Yritykset ovat toiseksi suurin (13 %). Asiakas- ja potilastyö kuvaa parhaiten tiedekunnasta valmistuneiden työtä (74 %).

Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 98 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 99 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 700 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista oli töissä 98 %, työttömänä 1 % ja työvoiman ulkopuolella 1 %.

Yritykset ovat tiedekunnasta valmistuneiden merkittävin työllistäjä (59 % vuonna 2017 valmistuneista). Parhaiten pääasiallista työn luonnetta kuvaavat hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät (23 %) ja tutkimus (17 %).

Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 94 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 96 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 900 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista oli töissä 94 %, työttömänä 4 % ja työvoiman ulkopuolella 1 %

Yritykset ovat tiedekunnasta valmistuneiden merkittävin työllistäjä (49 % vuonna 2017 valmistuneista). Parhaiten pääasiallista työn luonnetta kuvaavat tutkimus (28 %) ja hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät (20 %).

Oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 98 %,
  • Työllisten osuus työvoimasta 100 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 5 300 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli erinomainen. Kyselyyn vastanneista töissä oli 98 %, työttömänä 0 % ja työvoiman ulkopuolella 2 %.

Yrityssektori on tiedekunnasta valmisteiden merkittävin työllistäjä (50 %), seuraavaksi tärkein on valtio (34 %).  Lainopillinen työ kuvaa parhaiten tiedekunnasta valmistuneiden pääasiallista työn luonnetta (83 %).

Teologisesta tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 88 %
  • Työllisten osuus työvoimasta 92 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 3 200 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista töissä oli 88 %, työttömänä 8 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %. 

Tiedekunnasta valmistuneiden sijoittuminen eri työnantajasektoreille ja työtehtäviin vaihtelee merkittävästi koulutuslinjoittain. Raportissa tarkastellaan vuosina 2015-2017 valmistuneita yhdessä.

A1-linjalta valmistuneilla 3. sektori (ml. seurakunnat) on selvästi merkittävin työllistäjä (72 %). Yli puolet (52 %) vastaajista raportoi pääasialliseksi työn luonteeksi kirkollisen työn.

Opettajalinjalta valmistuneista noin kaksi kolmasosaa (68 %) työllistyy kuntasektorille. 64 % raportoi tekevänsä pääasiallisesti opetus- ja kasvatustyötä.

A2-linjalta valmistuneilla on kaikkein laajin skaala työtehtävillä ja työnantajasektoreilla mitattuna.

Valtiotieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2017 valmistuneiden työllistyminen 5 vuotta valmistumisen jälkeen

  • Töissä 95 %,
  • Työllisten osuus työvoimasta 98 %
  • Mediaanipalkka kuukaudessa 4 000 euroa

Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2022 oli hyvä. Kyselyyn vastanneista töissä oli 95 %, työttömänä 2 % ja työvoiman ulkopuolella 3 %.

Valtiotieteellisestä valmistuvat työllistyvät eri sektoreille ja eri työtehtäviin. Suurimpia työnantajia ovat yritykset (32 %), kuntasektori (25 %) ja valtio (16 %). Yleisin pääasiallinen työn luonne on hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät (22 %). Pääasiallisten työtehtävien kirjo on tiedekunnassa todella laaja.

Mikä uraseuranta ja miksi sitä tehdään?

Helsingin yliopisto kerää tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ja työelämän osaamistarpeista uraseurantakyselyillä. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä ja mukana ovat kaikki yliopistot.

Uraseurantakysely lähetetään vuosittain kaikille viisi vuotta sitten ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneille sekä kolme vuotta sitten tutkintonsa suorittaneille tohtoreille.

  1. Uraseurantakysely auttaa hahmottamaan, mihin töihin valmistumisen jälkeen voi päästä.



    Uraseurantatieto on tärkeää sekä yliopistoon hakevien, että yliopistossa jo opiskelevien urapohdinnoille. Vaikka se ei kerro oikeita vastauksia siitä, mitä opiskelijan tai hakijan pitäisi tehdä, tieto on arvokas peili omien valintojen pohtimisessa. Minkälaisiin tehtäviin aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä heidän työllistymiselleen? Minkälaista osaamista opintojen aikana olisi järkevää kehittää työuran näkökulmasta? Tätä tietoa ei saada mistään muualta yhtä kattavasti.

     
  2. Uraseuranta auttaa kehittämään opetusta ja koulutusta.



    Koulutusohjelmat käyvät vuosittain läpi uraseurantakyselyn tulokset. Vastausten pohjalta on kehitetty työelämän osaamistarpeisiin vastaavia opetusta, kuten työelämä- ja projektikursseja.

     
  3. Työelämä muuttuu – mitä työelämätaitoja työssä tarvitaan?



    Työelämän murroksesta puhutaan paljon. Tätä muutosta voidaan ymmärtää vain, jos sitä seurataan, analysoidaan ja tutkitaan. Uraseurantakyselyn tulokset analysoidaan tarkkaan ja ne käsitellään tiedekunnissa, koulutusohjelmissa ja tutkijakouluissa. Tuloksia hyödynnetään koulutuksen sisällön kehittämisen lisäksi muun muassa uraohjauksessa ja urasuunnittelua tukevilla kursseilla.

     
  4. Uraseurantakyselyn vastaukset vaikuttavat Helsingin yliopiston saamaan rahoitukseen.



    Kyselyvastausten perusteella arvioidaan ja vertaillaan esimerkiksi korkeakouluista valmistuneiden työllistymisen laatua ja tyytyväisyyttä suorittamaansa tutkintoon.