Tietokirjallisuuden tutkimus

Tietokirjallisuus kattaa laajan joukon teoksia lähtien akateemisista tiedekirjoista ja päätyen harrastus- ja käyttöoppaisiin. Väliin mahtuvat oppikirjat, elämäkerrat, yleistajuiset tiedettä esittelevät kirjat, lasten ja nuorten tietokirjat ja monet muut teoslajit. Tietokirjallisuuden tutkimus on uusi ala Helsingin yliopistossa, vaikka toki tietokirjallisuutta on tutkittu monella tieteenalalla, mm. kielitieteessä, kasvatustieteissä, historian ja median tutkimuksessa.

Tietokirjallisuutta voidaan tutkia sekä mikro- että makrotasolla. Mikrotasolla voidaan tarkastella yksittäisten teosten esitystapoja, kerronnan keinoja tai tyyliä.  Makrotason tarkastelussa voidaan katsoa teoslajia (esim. oppikirjat, keittokirjat, elämäkerrat), sen kehitystä ja vaihtelua tai asemaa yhteisössä. Kaikista näistä tehdään opinnäytteitä ja kurssitöitä.

Kirjojen ja kirjallisuuden ohella tarkastellaan myös tietokirjailijoita ja heidän toimintaansa, samoin lukijoita.

Ajankohtaisia hankkeita

  • Pitkät ja lyhyt tekstit, jossa tarkastellaan blogien ja tietokirjojen kerronnan keinoja: miten verkkotekstin keinot eroavat painettujen tekstien keinoista, miten tietokirjojen esitystapa ja argumentaatio eroavat lyhyiden blogien teksteistä.
  • Tiedonkerronta, jossa tarkastellaan yleistajuisten tietokirjojen havainnollistamisen keinoja, mm. kertomusten käyttöä ja muita kerronnallisuuden keinoja.
  • Lukuklaanin tukihanke, jossa tarkastellaan tietotekstien lukemista ala-asteen kouluissa.

Tietokirjallisuutta on tutkittu ennen muuta tekstin- ja diskurssintutkimuksen keinoin, mutta myös kirjallisuussosiologiset näkökulmat ovat mahdollisia. Aihepiiri laajenee jatkuvasti, sillä kirja-alan muutos tuo uusia tutkimuskohteita. Tällaisia ovat mm.  painetun ja sähköisen kirjan sekä verkkojulkaisun ominaisuudet ja erot, eri julkaisualustoihin liittyvät kirjoittamisen ja lukemisen käytännöt sekä kirjan talous ja tekijänoikeuskysymykset. Tällaiset näkökulmat ovat luonteeltaan monitieteisiä.

Ihmiset
Julkaisut