Kielen rakennetta ja käyttöä, samoin kuin sanastoa, terminologiaa ja nimistöä tarkastellaan eri näkökulmista. Kielioppi ja sanasto nähdään merkitystä jäsentävinä ja kontekstuaalisina. Tekstin- ja diskurssintutkimuksessa analysoidaan muun muassa eri tekstilajien ja yhteiskunnallisten diskurssien merkitystä ja muutoksia kielentutkimuksen keinoin. Omana monitieteisenä tutkimuskohteenaan on tietokirjallisuus ja -kirjoittaminen.
Suomen kielen tutkija tarkastelee kielen variaatiota suomalaisessa yhteiskunnassa: tapoja käyttää suomen kieltä kasvokkain, kirjoituksessa ja digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimuksen kohteena on myös arjen monikielisyys ja kielen oppiminen eri tilanteissa. Yhtenä Helsingin yliopiston suomen kielen tutkimuksen painoalana on vuorovaikutuksen tutkimus. Autenttisia keskustelutilanteita analysoimalla tutkitaan esimerkiksi monikanavaista vuorovaikutusta (kieli, kehollisuus ja fyysinen ympäristö) ja kieliopin ja vuorovaikutuksen suhdetta.
Sanaston, kielen rakenteiden, tekstien ja kielenkäytön muutosta tutkitaan aiemmilta vuosisadoilta nykysuomeen. Näin voidaan seurata esimerkiksi suomenkielisen puheyhteisön kirjallistumista ja suomen kielen kehitystä laaja-alaiseksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi kieleksi sekä sen nykytrendejä globaalistuvassa maailmassa.
Suomen kielen tieteenalan yhteydessä sijaitseva Keskusteluntutkimuksen arkisto on yksi Suomen laajimmista suomenkielisen vuorovaikutuspuheen kokoelmista. Tällä hetkellä ääni- tai ääni- ja kuvanauhoitettua aineistoa on arkistossa yli 500 tuntia, josta litteroituna on noin 100 tuntia. Pääasiallisesti korpus koostuu arkipuheesta (mm. pariskuntien puheluita, perheen kahvipöytäkeskusteluja ja lasten leikkejä) mutta mukana on myös jonkin verran institutionaalista puhetta (asiointipuheluita, kampaamokeskusteluja, poliittisia tv-väittelyjä ja luokkahuonekeskustelua). Aineistoihin on saatu osallistujien ja nauhoittajan lupa, ja aineistoja käytettäessä puhujien henkilöllisyys suojataan.
Arkiston aineistoon kuuluvat paitsi itse tallenteet ja litteraatit, myös niistä tehdyt kandidaatintyöt. Kaikki aineisto on sähköisessä muodossa, mutta toistaiseksi vain paikallisesti Humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin tiloissa Vuorikatu 3:ssa. Äänitiedostojen yleisimmät muodot ovat mp3- ja wav-tallennusmuoto. Videoaineistoa löytyy muun muassa mpg- ja wmw-muodossa. Aineistosta on yksityiskohtainen sähköinen kortisto.
Tutkijoiden on mahdollista tietyin ehdoin saada aineistoa tutkimuskäyttöön. Arkistosta vastaa tutkimuskoordinaattori Mari Siiroinen.
Suomen kielen tieteenalan yhteyteen kuuluu omana kokonaisuutenaan Muoto-opin arkisto, joka tarjoaa tutkijoille kieliopillisesti järjestettyä aineistoa eri pitäjien murteesta niin arkistolippu- kuin digitaalimuodossa.