Kun sain tiedon, että pääsin Helsingin yliopistoon, luonnollisesti ensimmäinen asia mitä tein, oli huokaista helpotuksesta ja vetää pienet tuuletukset (vaikeaa turvavöissä). Tästä toivuttuani ja opiskelupaikan hyväksyttyäni oli aika tarkastella, että mitäs tämä nyt sitten mahdollistaakaan minulle. Ja tällöin törmäsin ensimmäistä kertaa tvexaamiseen, eli tutkinnon suorittamiseen kaksikielisenä.
Tietyissä koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa tutkinto kahdella kielellä, eli molemmilla kotimaisilla. Oikeusnotaarin koulutusohjelma on näistä yksi. Kiinnostuin tästä välittömästi. En sano, että ruotsin taitoni olisi ollut jotenkin henkeäsalpaavan hyvä – kirjoitin kyllä pitkän ruotsin, mutta arvosanaksi jäi vaivainen B – mutta arvostan kielitaitoa suunnattomasti, ja yleensä ottaen kielien omaksuminen on ollut helppoa minulle, kunhan altistuminen on jatkuvaa. Se ei olisi ongelma, sillä oikeustieteellinen koulutus Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä toteutetaan kahdella kielellä. Suomen- että ruotsinkielisten oikeusnotaariohjelmien opiskelijat käyvät samoilla luennoilla, joissa kieli vaihtuu toiseen silmänräpäyksessä. Vaasan yksikkö on ehkä paras paikka tvexata.
Miksi suorittaa tutkinto kaksikielisenä?
Kielitaito on aina etu työelämässä, ja näyttäähän se tosi hienolta CV:ssä. Oikkarina tietysti otin huomioon sen, että tämä on kaksikielinen ala. Suomessa lainsäädäntö tehdään molemmilla kotimaisilla, kuten perustuslaki edellyttää. Jos aikoo työllistyä julkisella puolella, ruotsin kielen taito on vähintään etu, ellei jopa edellytys. Itseäni kiinnostaa myös kansainvälinen ura, ja vaikka sitä helposti voisi ajatella, että se toinen kotimainen – suomenkieliselle ruotsi ja päinvastoin – on vähän hyödytön suuressa mittakaavassa, kun näitä kieliä puhutaan niin pienellä alueella, kannattaa muistaa, että ainakin toistaiseksi asut juuri sillä alueella. Kielitaidon hyödyllisyys on suhteellista ja sidoksissa omaan sijaintiin ja suunnitelmiin!
Oikkarina lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus, oikeustapaukset ja muu aineisto, millä on oikeudellisia teemoja, on keskeistä opiskellessa, töissä ja miksei vapaa-ajallakin. Tvexatessa oppii todella nopeasti oman alan sanastoa, mikä helpottaa huomattavasti näiden aineistojen lukemista. Opiskeluaikana – etenkään Vaasassa – on vaikea välttää sitä, etteikö joutuisi turvautumaan myös toisella kotimaisella kirjoitettuun aineistoon. On siis helppoa ainakin kokeilla tvexaamista aluksi ja testata kielitaitoaan. Parhaassa tapauksessa valmistut alasi kaksikieliseksi asiantuntijaksi.
Riippuen kielitaitosi tasosta, kaksikielisen tutkinnon suorittaminen voi olla todella raskasta. Suomi ja ruotsi ovat kuitenkin eri kieliperheistä, ja kaikesta historiasta huolimatta jotkut fraasit ja termit eivät vain yksinkertaisesti toimi samalla tavalla. Toisessa kielessä saattaa olla sana, josta on kaksi eri vaihtoehtoa toisella, ja ne vaihtoehdot tarkoittavat aivan eri asioita. Ei ole välttämättä helppoa oppia huomaamaan näitä vivahde-eroja. Toisaalta tvexatessa se on ehkä helpointa – mieluummin eron oppii opiskellessa kuin vasta työelämässä, kun yllättäen joutuukin käyttämään toista kotimaista.
Suunnittelu on tärkeää kaksikielisessä tutkinnossa. Valitessani, mitkä kurssit suoritan suomeksi ja mitkä ruotsiksi, huomioin muutaman asian. Mitä helpompi kurssi, sen vähemmän lisätyötä vaatii oppia sanasto myös ruotsiksi. Kurssikirjallisuuden löytäminen ruotsiksi on tärkeää, mutta ei täysin välttämätöntä. Jos luento-opetus on ruotsiksi, se on iso etu. Tentin toteutusmuoto on myös hyvä selvittää. Aluksi kuvittelin, että monivalinnat on ainakin helppo tehdä ruotsiksi, tai helpompi kuin kirjoittaa esseitä ja oikeustapauksia. Olin täysin väärässä. Jos tiedän, että tentti koostuu monivalinnoista, en todennäköisesti suorita sitä ruotsiksi.
Aika iso sitoumus…
Ei oikeastaan! Meillä Tvex-tutkinnon suorittamiseen ilmoittautuminen vaati sen, että suoritti johdatuskurssin toisella kotimaisella. Siitä sai saman tien 7 opintopistettä rekisteröidyksi toiselle kotimaiselle. Kaksikielisen tutkinnon voi suorittaa tai olla suorittamatta tämän jälkeen. En itsekään vielä tiedä, saanko kokoon tarvittavia opintopisteitä suunnitelmien muuttuessa. Jos olen suunnitellut suorittavani kurssin ruotsiksi, mutta kiireiden takia en ehdi panostaa sanaston opetteluun muun ohella, suoritan kurssin suosiolla suomeksi. Uusinnassakin voi käydä ja yrittää korottaa numeroa toisella kielellä! Ja vaikka lopussa ei olisikaan tarpeeksi opintopisteitä kasassa, on silti muutamia ja kielitaito on varmasti kohentunut. Oma ruotsin osaamiseni ei ole koskaan ollut parempi kuin se on nyt. Kaksikielisen tutkinnon suorittamisesta tai sen yrittämisestä on varmasti hyötyä, oli lopputulos mikä oli.
Kuten sanottu, hyödyn paljon siitä, että opiskelen Vaasan yksikössä. Luennot, ryhmätyöt ja someryhmien keskustelut toimivat molemmilla kielillä. Ryhmätöissä vastaus saattaa alkaa suomenkielisenä ja päättyä ruotsinkielisenä riippuen siitä, kuka on vastuussa mistäkin osasta.
Jos kyse on pienestä työmäärästä, kuten lyhyestä vastauksesta ryhmätyöhön, kirjoitan vastaukseni saman tien ruotsiksi. Enemmän ajattelua ja korkeaa laatua vaativissa tehtävissä usein kirjoitan ensiksi ”hyvän” vastauksen suomeksi, ja sitten käännän sen ruotsiksi. Näin varmistan, että pystyn palauttamaan laadukkaan vastauksen, vaikka kielitaito ei riittäisikään kääntämiseen, saati kirjoittamiseen suoraan.
Teen luennoilla muistiinpanot sillä kielellä, mikä on luentokieli, tarvittaessa lisään käännöksiä tai omia huomiointeja toisella kielellä. Vaasan erikoispiirteistä johtuen luennoilla oppii todella paljon kielten vivahde-eroista. Luennoitsijat yleensä ilmoittavat heti alkuun, jos jokin sana tai käsite toimii eri tavalla toisella kielellä. Rikosoikeudesta hyvä esimerkki on ”teko”, joka on ruotsiksi ”gärning” tai ”handling” kontekstista riippuen. Ne eivät ole synonyymejä, joten ero on ymmärrettävä.
Oikeustapauksia ratkoessa käytän apuna suomen- ja ruotsinkielisiä säädöksiä. Sen lisäksi, että se auttaa ymmärtämään vaikeita lakipykälien kiemuroita, se valmentaa tulevaisuutta varten. Suomessa suomi ja ruotsi ovat kielinä tasaveroisia, ja kaikki lainsäädäntö on saatavilla molemmilla kielillä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa sama pykälä saattaa johtaa eri lopputuloksiin eri kielillä. Tällöin on valittava asianosaiselle kaikkein edullisin tulkintavaihtoehto. Tätä käytäntöä voi siis harjoitella jo opiskeluaikana.
Vaikka kaksikielisen tutkinnon suorittaminen onkin välillä raskasta, en kadu, että olen ottanut haasteen vastaan. Se on avannut mahdollisuuksia ja auttanut ymmärtämään omaa alaa ihan uudesta näkökulmasta. Pohjanmaalla siitä on hyötyä myös arkielämässä. Worst case scenario on silti aika hyvä, sillä kielitaito kohenee joka tapauksessa.