"Yliopisto on pelkkää lukemista. Sitäkin se on, mutta ainakin meillä tehdään paljon ryhmätöitä ja harjoituksia, on kenttäopintoja ja muuta. Tosi käytännönläheistä ja mielekästä."
Kirsi, maantieteen opiskelija
"Yliopistomyyteistä haluaisin murtaa sen, että täytyisi muka olla jotenkin erityisen älykäs "kympin oppilas" pärjätäkseen yliopistolla. Yliopistolla voi pärjätä ihan hyvin, vaikka YO-todistus ei olisikaan pelkkää laudaturia (itselläni ei todellakaan ollut)."
Alisa, ympäristötieteiden opiskelija
"Yliopistossa pärjäävät vain huippuopiskelijat. Tämä ei ole totta, vaan ihan ns. tavallisia ihmisia täällä on, ja monesta eri taustasta. Vapaus ja oma vastuu, luovat omia haasteitaan, mutta vaatimukset ovat mielestäni lukiota matalammat. Osasyy miksi tunnen näin, saattaa olla, että korkeakoulussa voi opiskella juuri sitä mitä kiinnostaa, ja opiskelu tuntuu merkityksellisemmältä kuin lukiossa."
Karla, ympäristö- ja elintarviketalouden
"Yliopisto-opiskelu ei ole pelkästään opiskelua! Ainakin itselle yliopisto on ollut sosiaalisesti aktiivisinta aikaa koko elämässäni!"
Markus, historian kandiohjelma
"Haluaisin murtaa myytin siitä, että yliopiston vapaa-ajan toimintaan osallistuminen vaatisi alkoholin juomista, ainakin meillä eläinlääkiksessä voi olla bileissä mukana ilman juomista ihan hyvin. Sen takia ei kannata jättää osallistumatta ainakaan."
Helmi, eläinlääketiede
"Muutin itse vain pari päivää ennen opintojen alkua tuntematta juuri ketään. Ensimmäisenä päivänä jaetusta tutor-ryhmästäni minulla on erittäin läheisiä kavereita vielä viiden vuoden jälkeenkin. Helsingin laajuudessa on hyvänä puolena se, että kaikille varmasti löytyy omanhenkistä porukkaa, mutta heikkouksena myös se, että ilman omaa aktiivisuutta voi pudota joukosta kenenkään huomaamatta.
Vaikka yliopisto onkin rautaisten asiantuntijoiden, tieteen tekemisen ja tutkimuksen sekä tohtoriuden mahdollistava instituutio, lähdetään ensimmäisen vuoden opinnoissa kuitenkin aina perusasioista liikkeelle. Muutos lukio-opintoihin liittyen tapahtuu ennemminkin itse opiskelutekniikoissa kuin asiasisällöissä sinänsä."
Albert, biologian opiskelija
"Tämä on juuri niin raskasta, kuin mitä siitä itse itselle tekee. Omat opintopiste- ja arvosanatavoitteet voi sopeuttaa tiettyjen rajojen sisällä omaan elämäntilanteeseen sopiviksi."
Ida, Elintarviketalous ja kulutus
"Sen, että yliopisto on vain tietynlaisesta taustasta tuleville. Yliopistolla on opiskelijoita monista vähemmistöistä sekä etnisistä, taloudellisista ja kulttuuritaustoista, ja kaikki mahtuvat mukaan."
Maria, etelä-slaavilaiset kielet
"Yleisesti luodaan kuva, että yliopistolaisten kuuluisi olla todella ahkeria ja ajoissa valmistuvia, ja näin varmasti onkin monen kohdalla. Mutta tilastot osoittavat, että yhä suurempi osa nuorista aikuisista kamppailee jaksamisensa kanssa ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Jos jaksaminen uhkaa loppua kesken tai muita ongelmia ilmenee, apua on erittäin hyväksyttävää hakea. Apua on tarjolla yliopiston opintopsykologeilta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä löytyy mielenterveyspuolen ammattilaisia (psykologit ja psykiatrit). Oman jaksamisen loppumista ei tarvitse hävetä."
Emilia, matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajan kandiohjelma
Salaado Qasim opiskelee Helsingin yliopistossa alue- ja kulttuurintutkimusta sekä työskentelee historian ja uskonnon tuntiopettajana. Hän tahtoo levittää kouluihin sanomaa, että kuka vain saa seurata korkeakouluun suuntautuvaa urapolkua.
Salaado Qasim on kiinnostunut kulttuureista ja tahtonut aina opettajaksi. Alue- ja kulttuurintutkimuksen pariin juuri Helsingin yliopistoon hänet houkutteli alkujaan ohjelmassa opiskelevan tuttavan suositus.
”Opin, että täällä on Suomen kattavimmat kandi- ja maisteriohjelmat kulttuurien tutkimuksen saralla. Lisäksi samalla voi suorittaa pedagogisia opintoja ja kouluttautua aineenopettajaksi.”
Qasim on itse syventynyt Afrikan ja Lähi-idän tutkimukseen, ja työskentelee opintojen ohessa historian ja uskonnon tuntiopettajana. Työssään hän kuulee, kuinka ulkomaalaistaustaisten nuorien tulevaisuuden haaveita on torpattu jopa opinto-ohjaajien toimesta.
”Nuorten on tärkeää nähdä, että korkeakoulussa opiskelu ja vaikkapa juuri opettajan ammatti on kenen tahansa tavoiteltavissa taustaan katsomatta.”
Monessa mukana muiden hyväksi
Qasim aloitti opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 2017 ja on siitä lähtien ottanut aktiivisesti osaa yliopiston toimintaan. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston EU-uralähettiläänä esitellen korkeakouluopiskelijoille erilaisia Euroopan unionin tarjoamia työllistymismahdollisuuksia.
”Pääsin pestin aikana Brysseliin tapaamaan EU:n työntekijöitä sekä muita eurooppalaisia EU-uralähettiläitä. Samalla kun opastin muita korkeakouluopiskelijoita, opin valtavasti itsekin. Nyt jaan tietoa kansainvälisistä uravaihtoehdoista yläkouluissa ja lukioissakin järjestötoiminnan parissa.”
Qasim perusti vuonna 2019 toisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa Rauhan ja hyvinvoinnin järjestön, joka pyrkii parantamaan naisten ja nuorten elämäntilaa tarjoamalla toimintamahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla. Qasimin vastuulla on järjestön Mentoring for Future -hanke, jonka tavoitteena on tarjota kattavampi kuva uramahdollisuuksista kouluihin jalkautumalla.
Pyrkimyksenä on tavoittaa sekä ammatinvalintaa ja opiskeluvaihtoehtoja puntaroivat nuoret että heille opastusta antavat opinto-ohjaajat ja opettajat. Näin juurtuneita ajatusmalleja saadaan muovattua kokonaisvaltaisesti yhdenvertaisemmiksi.
”Suomessa korkeakouluopiskelijoista vain reilu kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Usein kuultu väite on, että ulkomaalaistaustaisille nuorille ei juuri koskaan ehdoteta jatko-opiskelupaikaksi yliopistoa tai ylipäänsä muuta kuin ammattitason koulutusta.”
Mentoring for Future -hankkeen puitteissa Qasim on tuottanut valokuvanäyttelyn Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa. Muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa nähtävillä olleeseen näyttelyyn on koottu kahdenkymmenen suomalaisen vaikuttajan valokuvat sekä heidän ainutlaatuiset uratarinansa. Tarinat kootaan myös kansien väliin painetuksi ja sähköiseksi kirjaksi, jota aiotaan jakaa yläkouluihin ja lukioihin.
”Kaikenlaisia tarinoita, ammatinvalintaan liittyviäkin, voi kertoa taiteen avulla. On monia muitakin keinoja kuin opinto-ohjaus, joilla voimme kannustaa nuoria pohtimaan tulevaa. Tärkeintä on rohkaista heitä valitsemaan vapaasti ikiomat polkunsa.”
Vaihtoehtojen kirjossa riittää valinnanvaraa
Alue- ja kulttuurintutkimuksen ohella Qasim on opiskellut muun muassa viestintää sekä sukupuolentutkimusta. Helsingin yliopistossa kannustetaan monitieteisyyteen, ja opiskelijat voivatkin valita mielenkiintonsa mukaisia kursseja vapaasti vaikkapa toisista tiedekunnista.
”Sukupuolentutkimuksen opinnoista on ollut erityistä hyötyä tehdessäni pro gradu -tutkielmaani, joka käsittelee islamilaista avioeroa naisen näkökulmasta.”
Tulevaisuudessa Qasim tahtoo mahdollisesti syventää Afrikan ja Lähi-idän tutkimuksen osaamistaan tohtoriopintojen parissa. Opettajuuden hän näkee kokonaisvaltaisemmin kuin koskevan vain perinteistä luokkahuonetta, sillä osaamispohjalta voi ponnistaa esimerkiksi kansainvälisiin järjestöihin ja laajemmin koulutuksen pariin. Qasimilla on myös työn alla lastenkirja, Anisa tahtoo kierrättää, jonka aiheena on ympäristökasvatus.
”Oma urapolkunikin on vasta alussa. Tiedän kuitenkin, että Helsingin yliopistossa karttuneilla opeilla ja kokemuksilla varustettuna voin lähteä luottavaisin mielin moneen suuntaan.”
Teksti: Titta Kaltola
Tahdotko tietää, mitä Helsingin yliopiston opiskelijat tekevät? Tutustu 30 alle 30 -listaan, joka koostuu Helsingin yliopiston nuorista opiskelijoista ja valmistuneista eli alumineista, joiden tutkimus, työ tai toiminta on herättänyt positiivista huomiota yhteiskunnassamme.
Helsingin yliopistossa tapahtuva tieteen tekeminen, opetus ja opiskelu jakaantuvat neljälle kampukselle eli korkeakoulualueelle: Keskustakampus, Meilahden kampus, Kumpulan kampus ja Viikin kampus. Oikeustieteitä voi opiskella myös Vaasan toimipisteessä.
Iiris opiskelee kaksikielistä oikeustieteen tutkintoa Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä. Opiskelu tuntuu tällä tavalla välillä raskaalta, mutta Iiristä ei valinta kaduta. Opintojen suorittaminen sekä suomeksi ja ruotsiksi avaa uusia mahdollisuuksia ja auttaa ymmärtämään alaa uudesta näkökulmasta.
Asuminen pääkaupunkiseudulla ei ollut kovin houkutteleva ajatus Regian mielestä, mutta Helsingin yliopiston tarjoama Suomen kattavin kielivalikoima meni muuttohalujen edelle. Regian mielestä kieliä kannattaa opiskella, sillä kaikki ihmissuhteemme ja koko yhteiskuntamme rakentuvat vuorovaikutuksen varaan. Kieliä opiskellaan Keskustakampuksella.
Saana yllättyi siitä, että maaperä- ja ympäristötieteen opintosuunnassa kemian opetusta oli verrattain suuri määrä. Kemian kursseja ei tarvitse kuitenkaan jännittää, koska opettajat olivat hänen kokemuksensa mukaan päteviä ja kärsivällisiä. Ja jos jokin asia jäi epäselväksi, siitä saattoi aina kysyä lisää. Maataloustieteitä opiskellaan Viikin kampuksella.
Helsingin yliopisto tarjoaa laajimman geotieteiden alan koulutusohjelman Suomessa. Parasta opinnoissa Tapion, Annan ja Mariksen mielestä ovat ohjelman laaja-alaisuus, porukan yhteisöllisyys sekä geotieteiden opiskelijoiden kahvihuone kasvis. Geotieteitä opiskellaan Kumpulan kampuksella.
Webinaaritallenteissa opiskelijat kertovat opiskelusta koulutusohjelmassaan, koulutusalan valinnasta, opinnoista ja opiskelijaelämästä. Voit lukea opiskelijatarinoja lukea myös koulutusohjelmien verkkosivuilta kohdasta Opiskelu.
Seuraa opiskelijoidemme takeovereita torstaisin ja muita opiskelijatarinoita Helsingin yliopiston Instagram-tilillä.
Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastissa haastatellaan kussakin jaksossa Helsingin yliopiston tutkijaa, joka kertoo oman alansa tämän hetken mielenkiintoisimmasta kysymyksestä.
Kiinnostuitko opiskelusta Helsingin yliopistossa? Jos et löydä kaikkia vastauksia opiskelusta tai opinnoista koulutusohjelmien sivuilta, voit kysyä näistä ja kaikesta hakemiseen liittyvästä hakuneuvojiltamme.