Vantaan 50-vuotisjuhlien kunniaksi Studia Generalia goes Vantaa! Laurean auditoriossa Tikkurilassa pääsemme tutustumaan Vantaan esihistoriaan ja liikkumiseen kaupunkialueella. Millaisia olivat esiäitimme ja isämme Vantaan alueella? Miten nykypäivän kaupunkilaiset liikkuvat arjessa, ja millaiset liikuntapaikat keräävät ihmisiä? Tule viihtymään Vantaalle 16.4. klo 17–19!
Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.
arkeologi Andreas Koivisto (Vantaan kaupunginmuseo) - Ikikallion tarinoita – Vantaan 10 000 vuotinen historia jään sulamisesta nykyaikaan
dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen - Kaupunkilaisten moninaiset liikuntaympäristöt ja -paikat
akatemiatutkija Olle Järv - Mobiililaitteiden tuottama tieto ihmisten dynamiikan ymmärryksessä
Keskustelua veti professori Minna Palmroth.
Maailmamme on alati digitaalisempi, ja siksi myös datan merkitys yhteiskunnissa on lisääntynyt. Digitaalisuus on tuonut paljon muutoksia elämäämme, mutta ehkä näkyvimmin se on muuttanut tapaamme kommunikoida ja tuntea yhteyttä toisten kanssa. Toisaalta datan merkitys ja vaikutusvalta jää usein piiloon arkisilta ja normaaleilta tuntuvien vuorovaikutustilanteiden keskellä.
Miltä näyttää yhteisöllisyys maailmassa, jossa vuorovaikutus on monin tavoin digitaalista? Tuliko meistä maailmankansalaisia digitaalisen yhteisöllisyyden nousun myötä vai elämmekö edelleen alueellisissa kuplissamme? Miten digitaalisuus ja data ovat muuttaneet esimerkiksi kulutustapojamme?
dosentti Venla Bernelius
tutkimusjohtaja Petteri Repo (Kuluttajatutkimuskeskus)
Iltaa luotsasi professori Samuli Siltanen.
Onko yliopisto koulu vai akateeminen yhteisö? Mikä on opiskelijoiden asema ja tehtävä yliopistolla? Akateeminen vapaus on arvostanut yksilöllisiä opintopolkuja, mutta vapauden kääntöpuolena on vastuu. Kaventavatko strukturoidut opinnot vapautta, ja voiko kasvua akateemiseen kansalaisuuteen vauhdittaa?
HYY:n hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka) Tommi Mäki - Opiskelija - Valmistunut tutkinto vai akateemisen yhteisön jäsen
vanhempi yliopistonlehtori Janna Pietikäinen - Kaikki tasavertaisia yliopistoyhteisön jäseniä – miten opiskelija kasvaa asiantuntijaksi
professori Sakari Melander - Yliopistoyhteisön ja yliopistokoulutuksen luonne professioalan (oikeustiede) näkökulmasta
Illan puheenjohtajana toimi professori Hanna Korsberg.
Tiede ja tutkimus ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Tieteellistä yhteisöä ja tutkimusta ohjaavat monet periaatteet, jotka voivat tuntua epäsopivilta yhteiskunnan toimintojen kanssa. Samaan aikaan kuitenkin yhteiskunnallinen tarve tiedolle ja monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiselle kasvaa jatkuvasti.
Miten sovitamme yhteen tieteen, yhteiskunnan ja politiikan erilaiset periaatteet? Miten tieteellinen epävarmuus näyttäytyy päätöksenteossa? Miten siihen pitäisi yhteiskunnassa reagoida ja millaisia mahdollisuuksia se luo?
Aiheesta keskustelemassa on Helsingin yliopiston tutkijoita sekä kansanedustajia. Tilaisuus järjestetään yhteisyössä Tutkaksen kanssa.
professori Atte Korhola
professori Markku Kulmala
kansanedustaja Sakari Puisto (ps.)
kansanedustaja Hanna Holopainen (vihr.)
Iltaa luotsasivat Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo sekä Tutkaksen varapuheenjohtaja, professori Tuomas Heikkilä.
Vapaus on yksi yliopiston keskeisistä arvoista: se on perusta autonomiallemme, luovuudellemme ja vastuullisuudellemme. Myös suomalainen yhteiskunta ja demokratian ihanne perustuvat pitkälti ajatukseen vapaudesta. Miten vapaus näkyy ja toteutuu arjessa? Miten vapautta määritellään? Missä menevät sen rajat?
Vapaudella on tärkeä rooli kasvun ja kehittymisen tukemisessa. Myös ajattelun kehittyminen vaatii tietynlaista vapautta. Miten vapaus ja vastuu yhdistyvät ihmisten välisissä kohtaamisissa? Miten varmistamme vapauden ja tasa-arvon toteutumisen kasvatuksessa? Miten vapaus edistää ajattelumme kehittymistä? Minkälaisia raameja vapaus luo kasvulle ja kehitykselle?
yliopistonlehtori Harry Lunabba - Pojat läheltä katsoen, eväitä sukupuolisensitiiviseen kohtaamiseen
matematiikan opettaja Martina Aaltonen, Gymnasiet Lärkan - Från taluppfattningen till tallinjen / Lukukäsitteestä lukusuoraan
kasvatustieteen tohtori Mikko Tujula - Kouludemokratia ja vapaus peruskoulussa
Yhteiskunnat ovat kypsyneet, eliöt kehittyneet ja avaruuskin laajenee laajenemistaan. Siinä sivussa on syntynyt monenlaisia vapauksia. Evoluution ja kehityksen ansiosta olemme vapautuneet monista rajoituksistamme. Moni meistä ajattelee olevansa vapaa – mutta olemmeko oikeasti?
Olemmeko vapaita ajattelemaan, mitä haluamme? Miten ympäristömme rajaa vapauksiamme? Esimerkiksi tekniikan avulla olemme tehostaneet toimintaamme, mutta olemmeko samalla ylittäneet ajattelumme kestokyvyn? Haaveilemme myös avaruusmatkailusta ja maapallon kahleista vapautumisesta, mutta kuka päättää avaruuteen liittyvistä säännöistä, laeista ja toiminnasta?
Tule kuulemaan, mitä vastauksia Jälkikaronkan asiantuntijoilla on näihin kysymyksiin.
dosentti Jukka Häkkinen - Vapaus uskoa outoihin teorioihin – tuhoaako tietotulva ihmisen ajattelun?
vanhempi yliopistonlehtori Mikael Niku - Onko ihminen vapaa? Alkumerestä Fermin paradoksiin
tähtitieteilijä Anne Liljeström, Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija - Vain taivas rajana? Vapaus ja sen rajat avaruudessa
Kuluttajan valinnanvapaus on tärkein markkinataloutta kuvaava piirre. Todellisuudessa valinnanvapaus toteutuu vain rajallisesti. Yhteiskunta rajoittaa haitalliseksi katsottuja valintoja mm. verotuksella ja lainsäädännöllisillä ohjauskeinoilla. 2000-luvulla on yleistynyt pehmeäksi paternalismiksi kutsutut keinot.
Niin sanotussa tuuppaamisessa (nudging) kuluttajan valintatilannetta muutetaan hienovaraisesti. Suostuttelukeinoina voidaan tarjota kotitalouksille vaikkapa omaa kulutusta kuvaavia sähkömittareita tai kalorimittareita. Myös ympäristötuotemerkinnöillä tai esimerkiksi ravintoloiden lautaskoon pienentämisellä uskotaan olevan vaikutus kulutukseen. Tilaisuudessa käydään läpi eri alojen valinnanvapauskeskustelua.
Taloustieteessä valinnanvapaus on ollut pitkään keskeinen periaate osana resurssien tehokasta kohdentamista. Visa Heinosen esitys "Vapaus ja sen rajat taloudessa" keskittyy tähän tematiikkaan.
Virve Koljonen tarkastelee kysymystä plastiikkakirurgian näkökulmasta: "Onko meillä vapaus näyttää miltä itse haluamme?".
Maijaliisa Erkkola pohtii ravitsemussuositusten ja valinnnanvapauden suhdetta: "Ovatko ruokasuositukset piilotettua maatalouspoliittista pakko-ohjausta, ideologispohjaista hörhöilyä vai tiedepohjaisia ja valinnanvapauksia tarjoavia?". Erkkola on itse osallistunut tuoreeseen hankkeeseen, jossa pohjoismaat ovat yhdessä laatineet kansalliset ravitsemussuositukset.
Tekoälyn ja digitalisaation monet muodot ovat tulleet osaksi jokapäivästä elämää. Tekoälyn ja digitalisaation moninaisuuden ymmärtäminen on nykyään olennainen kansalaistaito. Kuinka tekoälyä ja digitaalisia työkaluja voisi kehittää suuntaan, jossa ne tukevat entistä paremmin ihmisten kognitiota ja hyvinvointia?
Kevään 2023 Studia Generalia -luentosarja käsitteli tekoälyyn ja ihmismieleen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä eri tieteenalojen näkökulmista. Luentosarjan suunnittelivat Helsingin yliopiston Mind and Matter -tutkimusalueen tutkijat.
Miten digitalisaatio vaikuttaa kansalaisen turvallisuuteen ja luottamukseen julkishallintoa kohtaan? Mitä hankalakäyttöisistä tietojärjestelmistä seuraa? Miten digitaalisia työvälineitä korjataan ja kehitetään suuntaan, jossa ne auttavat rakentamaan hyvinvoivaa yhteiskuntaa? Tässä keskustelutilaisuudessa näitä kysymyksiä tarkasteltiin yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen näkökulmista keskittyen sosiaali- ja terveydenhuollon APOTTI-tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmään.
Keskustelijat:
professori Minna Ruckenstein (REPAIR)
ohjelmajohtaja Karoliina Snell (SHIELD)
Puheenjohtaja: apulaisprofessori Riikka Koulu
Yhteistyössä: Strategisen tutkimuksen ohjelma – Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) & Algoritmisten systeemien murtumat ja uudet alut (REPAIR)
Artificial Intelligence (AI) is becoming influential throughout technological society, from transport to healthcare, civil engineering to personal electronics. But, what kind of intelligence does our AI possess?
AI pioneer Judea Pearl has said that the state of the art of modern AI is just very sophisticated fitting of curves to data. Can this give us the intelligent machines we would wish to have? Artificial cognitive systems that support human cognition, and extend thinking beyond human limitations – in short, human-compatible AI. In order to chart a course towards AI with true intelligence, an AI that is relatable and can be asked to understand us, its users, we must study humans and AI together. The talks in this seminar focused on the study of learning in humans and AI together, interacting in cooperation or competition.
Meaning and understanding in humans and machines
Benjamin Cowley, Associate Professor in AI in Learning and Education (High Performance Cognition Group)
Probabilistic machine and human learning under extreme resource constraints
Luigi Acerbi, Assistant Professor of Artificial and Human Intelligence (Machine and Human Intelligence research group)
Towards cooperative AI
Antti Keurulainen, Founder and research director at Bitville, Doctoral researcher at Aalto University
Chairperson: Professor Riikka Möttönen
Organised in collaboration with the Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI)
OpenAI:n marraskuussa 2022 julkistamaa ChatGPT:tä on kutsuttu arvauskoneeksi, chattailevaksi tekoälyksi ja spleinausteknologiaksi. Mikä ChatGPT oikein on ja miten se toimii? Missä määrin ChatGPT:n kielitaito vastaa ihmisen kielitaitoa? Tietääkö se, mitä se sanoo, vai eikö se ymmärrä mitään? Ajatteleeko se vai tuottaako se vain merkityksetöntä hölynpölyä? Mitä ChatGPT:stä ylipäätään pitäisi ajatella ja miten siitä pitäisi puhua? Kognitiotieteen, filosofian, kieliteknologian ja tietojenkäsittelytieteen tutkijat keskustelivat ihmismielestä, kielestä ja tekoälystä.
Keskustelijat:
yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen (kognitiotiede, tekoälyn filosofia ja etiikka)
yliopistonlehtori Mathias Creutz (kieliteknologia)
professori Riikka Möttönen (kognitiotiede, psykolingvistiikka ja kognitiivinen neurotiede)
professori Hannu Toivonen (tietojenkäsittelytiede)
Sivistys on yksi Helsingin yliopiston neljästä kulmakiviarvosta yhdessä totuuden, vapauden ja yhteisöllisyyden kanssa. Sivistys näkyy sydämissä ja tavassa kohdella lähimmäisiä. Joskus se kumpuaa luonnostaan, toisinaan sitä täytyy opetella. Se on arkisia valintoja ja vaikuttavia tekoja. Sivistys kuuluu juhlapuheissa, mutta kaihtaa tarkkoja määrittelyjä. Silti se on yksi yliopiston ja yhteiskunnan kulmakiviarvoista. Onhan yliopiston tärkein tuote omilla aivoillaan ajatteleva – sivistynyt – ihminen, joka astuu luentosaleista yhteiskuntaan ja kehittää sitä.
Mitä sivistys pohjimmiltaan on? Yliopistolla uskomme, että se on ainakin tietoa – ja taitoa käyttää tietoa hyvään. Siksi Helsingin yliopiston Studia generalia -luentosarja pureutuu sivistykseen syksyllä 2022. Luennot järjestetään 11.10.-22.11.2022 yhteistyössä Kansallisteatterin kanssa Oodissa, Kansallisteatterissa, Tiedekulmassa ja verkossa. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia ja ne voi katsoa myös tallenteina jälkikäteen.
11.10. SIVISTYS – LUKUTAIDON MONET MUODOT
Sivistyksen pohjaksi tarvitaan monenlaista lukutaitoa. Mitä on luonnonlukutaito ja miten siinä voi kehittyä? Tieteen lukutaito auttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvaa tietoa eri aloilla, mutta minkälaisia erityistaitoja se vaatii ja miten sitä voi opettaa? Entä millä tavalla taiteen lukutaito on osa sivistystä ja miten nuoret saadaan innostumaan siitä? Kuulemme innostavia esimerkkejä kasvitieteen, kemian opetuksen ja äidinkielen ja kirjallisuuden kokeneilta asiantuntijoilta.
Luonnonlukutaito
Tieteen lukutaito
yliopistonlehtori Johannes Pernaa
Taiteen lukutaito
lehtori ja tietokirjailija Helena Ruuska
Puheenjohtajana yliopistonlehtori Maaria Linko
25.10. SIVISTYS – KIELITAIDON MONET MUODOT
Kielitaito ja kyky vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa on olennainen osa sivistystä. Mutta miten ihmisaivot oikein mahdollistavat kielitaidon? Miksi lapset oppivat kieliä vaivattomammin kuin aikuiset? Tekeekö monikielisyys meistä fiksumpia? Millaista on monikielinen arki Suomessa ja Afrikassa? Mitä on hyvä kielitaito? Miten voisimme paremmin tukea kielten oppimista ja monikielisyyttä? Helsingin yliopistossa tutkitaan kielitaidon perustaa ja moninaisuutta laajasti eri tieteenaloilla.
Afrikan kielellinen monimuotoisuus
Kielitaito, aivot ja kognitio
Monikielisyyden tukeminen suomalaisessa yhteiskunnassa
yliopistonlehtori Heini Lehtonen
Puheenjohtajana professori Samuli Siltanen
1.11. SIVISTYS – TIEDE, TAIDE JA LUOVUUS
Millaista on tieteen ja taiteen luovuus, miten sitä voi ruokkia? Miten sivistys tukee luovuutta tieteessä ja taiteessa? Miten tieteestä tehdään taidetta ja taiteesta tiedettä?
Luovuus, laboratorio ja lääketutkimus
Huomioita tutkimustyön ja luovan työn suhteesta Dosentit-näytelmän kirjoitusprosessissa
Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Juha Jokela
Säveltäjänaiset Suomen musiikin historiassa ja nykypäivässä: luovaa ja toiminnallista tutkimusta Helsingin kaupunginorkesterin kanssa
apulaisprofessori Susanna Välimäki
Puheenjohtajana professori Hanna Korsberg
15.11. SIVISTYS – UUDEN/TOISEN KOHTAAMINEN
Miten kohdataan uusi ja itselle vieras. Mitä eettisiä kysymyksiä tähän sisältyy? Miten kohdataan inhimillinen ja ei-inhimillinen, millaista on ihmisen ja koneen vuorovaikutus ja yhteistyö?
Vankilataidetta: kuka omistaa vankilassa valmistetun esityksen?
Kansallisteatterin näyttelijä, ohjaaja Jussi Lehtonen
Katseen kohteena toinen - inhimillisiä ja ei-inhimillisiä kohtaamisia teatterissa
yliopistonlehtori Katri Tanskanen
Voiko tekoäly olla luova?
Puheenjohtajana professori Hanna Korsberg
22.11. SIVISTYS ON YHTEISTYÖTÄ
”Sydämen sivistyksellä” voidaan tarkoittaa sellaista sivistystä, joka ei välttämättä riipu tiedon määrästä. Osa laskee tähän mukaan esimerkiksi hyvät tavat ja toista kunnioittavan käytöksen. Yksi tapa lisätä sivistystämme on kuunnella muita ja oppia uusia toimintatapoja, ajatusmalleja tai näkökantoja. Mutta miten saisimme kaikkien osaamisen yhteiseen käyttöön? Mitä esimerkiksi nuoret voivat opettaa vanhemmille? Tai mitä he pitävät tärkeänä? Kuinka erilaiset ihmiset saadaan toimimaan yhdessä?
Yhteistyössä tässä Studia Generalian illassa ovat nuoret lukiolaiset ja opiskelijat, eduskunnan sivistysvaliokunta ja Helsingin yliopiston tutkijat Silja Kosola, Kirmo Wartiovaara, Minna Palmroth ja Tuomas Heikkilä.
Huomaathan, että tilaisuutta voi seurata ainoastaan paikan päällä.
Huomaathan, että tilaisuutta voi seurata ainoastaan paikan päällä.
Totuus on yksi Helsingin yliopiston neljästä arvosta. Tiede, tutkimus ja opetus pyrkivät totuuteen ja edistämään sen voittoa. Mutta kuka määrittelee, mikä on totta? Miten totuus muuttuu? Minkälaisia totuuksia menneisyyden esineet meille kertovat? Alansa huippututkijat pohtivat muuttuvaa ja näkymätöntä totuutta eri näkökulmista.
Luennot järjestettiin 30.9.-4.11.2021 yhteistyössä Kansallismuseon kanssa Kansallismuseossa, Tiedekulmassa ja verkossa.
Sara Norja (englantilainen filologia): Totuudenetsijöitä ja huijareita länsimaisen alkemian historiassa
Tuuli Heinonen (arkeologia): Laivureita ja lasipikareita - uusia näkökulmia keskiajan kylien arkielämään
Elina Salmela (populaatiogenetiikka): Arkeogeneetikko posliinikaupassa – miten totuus menneisyydestä muuttuu uusien tutkimusmenetelmien myötä?
Puheenjohtajina Tuomas Heikkilä ja Eero Ehanti
Tuuli Kasso (biokodikologia): Karjasta kirjoihin - pergamenttien biokodikologinen tutkimus
Katri Vuola (taidehistoria): Näkyvää ja kätkettyä - Nousiaisten tuntematon pyhimys -veistos tutkimuskohteena
Riikka Alvik (meriarkeologia): Esineiden kätketyt viestit: Mereen menetetyt nuuskarasiat
Puheenjohtajina Samuli Siltanen ja Eero Ehanti
Maria Lasonen-Aarnio (filosofia): Riittääkö totuus?
Roosa Haimila (uskontotiede): Tieteellinen maailmankuva vai katsomus?
Petri Ylikoski (tieteen ja teknologian tutkimus): Teknologia ja ideologia
Markku Sainio (neurologia): Lääketieteellinen totuus ja uskomus
Puheenjohtajana Katja Valaskivi
Visa Heinonen (kuluttajaekonomia): Talouspolitiikka retoriikan kenttänä
Ulla Lehmijoki (kansantaloustiede): Populaatio, talous ja totuus
Jaakko Kuorikoski (tieteenfilosofia): Mallit, totuus ja päätöksenteko
Puheenjohtajana Mika Pantzar
Sabrina Maniscalco (kvanttifysiikka): The truth, the whole truth, and nothing but the truth on Quantum Computing
Åsa Hirvonen (matemaattinen logiikka): Matemaattinen totuus
Kai Kaila (neurobiologia): Epävarmuus ja vastuu tutkijan henkisenä ekosysteeminä
Puheenjohtajana Teemu Roos
Katso tallenteena: Tiedon ja tieteen rajat
Katso tallenteena: Argumentaatio ja sen virheet
Katso tallenteena: Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat
Katso tallenteena: Tutkimuksen tarinallisuus
Katso tallenteena: Pandemia historiassa: mitä voimme oppia Mustasta surmasta?
Katso tallenteena: Viraalit uskomukset
Katso tallenteena: Terveys, hygienia ja kulttuuri
Katso tallenteena: Kriisi. talous ja kulutus
Katso tallenteena: Nautinnosta addiktioon
Katso tallenteena: Rikollinen nautinto
Katso tallenteena: Nautinnon tilat ja rajat
Katso tallenteena: Kulutuksen mahdollisuus ja mahdottomuus
Katso tallenteena: Sairaan terve
Katso tallenteena Mies, nainen, muu
Katso tallenteena Sähköaidat ja elintasomuurit
Katso tallenteena Taiteen matematiikka
Katso tallenteena Pelon anatomia
Katso tallenteena Kiehtova kauhu
Katso tallenteena Muuttuva pelko
Katso tallenteena Pelon politiikka
Katso tallenteena Kuka pelkää Minnaa?
Katso tallenteena Näkymätöntä ja yllättävää
Katso tallenteena Järki vai tunteet? – Tiedon merkitys?
Katso tallenteena Hevosmiesten tietotoimisto – Salaliitot
Katso tallenteena kertomukset – Kielen valta ja kielellinen käänne
Katso talleteena Outoa ja kaunista
Katso videotallenteena Metsä hengittää ja yskii
Katso videotallenteena Monimuotoiset metsät
Katso videotallenteena Metsä hoitaa
Katso tallenteena Terveydeksi?
Tilaisuus oli osa Helsingin yliopiston Think Future - vastuullisuusviikon ohjelmaa.
Katso tallenteena Kulutuksen jäljet
Katso tallenteena Kansallisuusaatteen voima
Katso tallenteena Miten data puhuu?
Katso tallenteena Keko ja kerrostalo
Katso tallenteena Suomi – sata vai tuhat vuotta?
Katso tallenteena Olen suomalainen
Katso tallenteena Muu maa mustikka?
Katso tallenteena Kertomalla rakennettu
Katso tallenteena Työtä ja toimeentuloa
Katso tallenteena Mikä big data?
Katso tallenteena Ihmeelliset hoidot
Katso tallenteena Puhumalla paras
Katso tallenteena Koiria ja ihmisiä
Katso tallenteena Huomisen ruoka
Katso tallenteena Ihmiskunta liikkeessä
Katso tallenteena Kultaakin kalliimpi vesi
Katso tallenteena Kohtaamisia ja konflikteja
Katso tallenteena Tarttuuko se?
Katso tallenteena Ensimmäinen metri
Katso tallenteena Koulusta kouluun
Katso tallenteena Talous ja tunteet
Katso tallenteena Arkea työtä päivää
Professori Kimmo Nuotio: Häirintä rikoksena
Dosentti Laura Visapää: Empatia, yhteisymmärrys ja kieli
Tilaisuuden puheenjohtaja: Johtaja Jaakko Kurhila, Avoin yliopisto
Katso tallenteena Luonnon järjestys
Katso tallenteena Ihmisyyden alku
Katso tallenteena Koti, uskonto, isänmaa
Katso tallenteena Omistamisen oikeus
Katso tallenteena Mikä on normaalia?
Katso tallenteena Kaiken maailman aistit
Katso tallenteena Haju ja maku
Katso tallenteena Itä ja länsi
Katso tallenteena Valttikortit
Katso tallenteena tiede, talous ja tulevaisuus
Katso tallenteena Ilmastohistoria ja asutus
Katso tallenteena Mallit ja ennustaminen
Katso tallenteena Kasvit ja eläimet
Katso tallenteena Maa, ilma, ihminen
Katso tallenteena Uhat, epäilyt ja ratkaisut
Jatkokeskustelu-videotallenne
Katso tallenteena Oppia mikä kaikki?
Katso tallenteena Äly hoi, älä jätä!
Katso tallenteena Kirjava lahjakkuus
Katso tallenteena Nokkelaa menoa
Katso tallenteena Oikeus oppia
Katso tallenteena Ravitsemuksen perusteet
Katso tallenteena Syömisen evoluutio
Katso tallenteena Keinotekoista vai luonnonmukaista?
Katso tallenteena Riittääkö ruoka, riittääkö vesi?
Katso tallenteena Makuja ja arvoja
Katso tallenteena Ruoan monet merkitykset
Katso tallenteena Kielen juuret ja versot
Katso tallenteena Henkisen ja maallisen risteyksissä
Katso tallenteena Kansojen kohtaloita
Katso tallenteena Vauraudesta horjuvaan talouteen
Katso tallenteena Kulttuurista toiseen, polvesta polveen
Aiheesta keskustelevat professori Seppo Hentilä, professori Markku Kangaspuro sekä dosentti Katalin Miklossy. Puheenjohtajana toimii professori Laura Kolbe.
Katso tallenteena Aineen olemus
Katso tallenteena Aineen monet mahdollisuudet
Katso tallenteena Aineesta elämää
Katso tallenteena Aine, maa, ilma
Katso tallenteena Aine kiertoon
Katso tallenteena Kun kello käy
Katso tallenteena Terveyttä työuran jälkeen
Katso tallenteena Huoltoon, hoitoon vai vaihtoon?
Katso tallenteena Hormonit ja harmoniat
Katso tallenteena Vaivaa vai viisautta
Katso tallenteena Elämän rajalla
Katso tallenteena Tieto, totuus ja viisaus
Katso tallenteena Tieto ja valta
Katso tallenteena Tieto perimässä ja kulttuurissa
Katso tallenteena Tieto ja tulevaisuus
Katso tallenteena Kohti välittämisen yhteiskuntaa
Katso tallenteena Monimuotoinen elämä vai romahdus?
Katso tallenteena Vireänä loppuun saakka
Katso tallenteena Aika on ainoa pääoma
Katso tallenteena Onnea ja mielenrauhaa -videotallenne
Katso tallenteena Utelias ihminen pärjää aina -videotallenne
Katso ajankohtaisen luentosarjan aiheet ja aikataulut.