Teoreettiseen koulutukseen voidaan hyväksyä vain sellaisia opintojaksoja, jotka on suoritettu koulutusohjelmaan hyväksymisen jälkeen. Teoreettisen koulutukseen ei kuitenkaan hyväksytä opintosuorituksia, joita on jo sisällytetty toiseen tutkintoon, esim. FT-tutkintoon.
Koulutukset arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja annetut opintopistemäärät tai tuntimäärät voivat muuttua, koska kurssien ja koulutusten sisältö sekä niiden painopisteet muuttuvat. Koulutuksen soveltuvuutta teoreettisen koulutuksen osaksi voi tiedustella etukäteen ennen kurssille hakeutumista sairaalageneetikon koulutuksen koulutusohjelman koordinaattorilta.
Koulutukseen tulee sisältyä vähintään 20 tuntia (2 op) yliopiston hyväksymää terveydenhuoltoalan hallinnollista koulutusta.
Hallinnollisen koulutuksen tulee sisältää:
Lisäksi esimerkiksi seuraavia:
Esimerkkejä mahdollisista kursseista:
Sairaalageneetikon koulutukseen kuuluu 14 op valinnaisia alan opintoja. Johtoryhmä kannustaa erityisesti osallistumaan monipuolisesti erilaisiin koulutuskokonaisuuksiin. Suositeltavia ovat ihmisgenetiikkaan ja erityisesti diagnostiikkaan painottuvat kotimaiset ja kansainväliset kurssit ja kokoukset, esim:
Kursseista ja koulutuksista annettu opintopiste- tai tuntimäärä arvioidaan johtoryhmässä aina tapauskohtaisesti kurssien sisällön ja painopisteiden muuttumisen vuoksi.
Muut vapaavalintaisiin opintoihin hyväksyttävät opinnot:
Kursseista, seminaareista ja kokouksista tulee toimittaa johtoryhmälle tilaisuuden ohjelma sekä osallistumistodistus tai vastaava.
Osallistumisesta tieteelliseen kokoukseen, jossa pitää myös oman esityksen, voi saada 2 op. Ilman omaa esitystä voi saada opintopisteitä (max. 2 op /kokous), jos toimittaa johtoryhmälle lyhyen yhteenvedon kokouksen annista (osallistujan omasta näkökulmasta).
Koulutustoimeen kuuluvaa teoreettista koulutusta/kouluttamista ei lasketa valinnaisiin teoriaopintoihin erikseen.
Vain sellaiset teoriaopinnot, jotka on suoritettu sairaalageneetikon koulutukseen hyväksymisen jälkeen, voidaan hyväksyä teoriaopintoihin.
Teoreettiseen koulutukseen ei hyväksytä opintosuorituksia, joita on jo sisällytetty toiseen tutkintoon, esim. FT-tutkintoon.
Kuulusteluun voi osallistua, kun vähintään kaksi (2) vuotta hyväksyttyä koulutusta on suoritettu. Tentaattoreina toimii kaksi johtoryhmän jäsentä, joista toinen on sairaalageneetikko ja toinen on perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri. Suoritettu kuulustelu on voimassa viisi (5) vuotta suorituspäivästä lukien.
Tentti suoritetaan valtakunnallisten erikoislääkärien ja -hammaslääkärien pätevyyskuulustelujen yhteydessä, ja sen voi suorittaa pääsääntöisesti omalla koulutuspaikkakunnalla.
Mahdollisia tenttipäiviä on kaksi vuodessa, vuonna 2024 ne ovat 8.5. ja 10.10. Tentti tehdään sähköisenä yhteistenttinä Exam-järjestelmässä. Sähköiset tentit tehdään videovalvotuissa tenttitiloissa (tenttiakvaarioissa) etukäteen varatulla tietokoneella. Tenttiaika on 2 h 55 min.
Tentissä on useampi kysymys, joista kaikkiin vastataan. Tenttikysymykset ovat tyypillisesti esseemuotoisia. Hyväksyttyyn tenttitulokseen vaaditaan vähintään puolet kokonaispistemäärästä.
Tenttikirjojen ja substanssiosaamisen hallinta tukee kliinistä oppimista ja osaamista. Tentin tarkoitus on mitata sekä teoria- että käytännön osaamista. Tentti toimii erityisesti kypsyyskokeena.
Tentin jälkeen pidetään henkilökohtainen palautekeskustelu tenttijän ja tentaattorien välillä. Palautekeskustelu kuuluu osaksi tenttiä ja on pakollinen.
Exam-tenttiin ilmoittaudutaan ajantasaisen ohjeistuksen mukaan. Ajankohdista ja ilmoittautumismenettelystä saa lisätietoja lääketieteellisten alojen valtakunnallisilta verkkosivuilta:
Seuraavat neljä kirjaa:
Mikäli tenttijä on aikaisemmin tenttinyt jonkun yllä mainituista kirjoista toisen tentin yhteydessä, tulee hänen sopia vaihtoehtoisesta kirjasta koulutuksesta vastaavan perinnöllisyystieteen professorin kanssa.
Seuraavien tai vastaavien tieteellisten julkaisusarjojen kaksi viimeisintä vuosikertaa: