Kliiniseen koulutukseen kuuluu laboratoriotyön lisäksi osallistuminen toimipaikan seminaareihin ja kokouksiin. Kliininen koulutus tapahtuu pääasiallisesti yliopistollisten keskussairaaloiden diagnostisen genetiikan laboratorioissa. Koulutus voi tapahtua myös muissa johtoryhmän hyväksymissä toimipaikoissa.
Kliininen koulutus voidaan suorittaa joko koulutustoimessa ja/tai sairaalageneetikon tehtävissä jossakin muussa työsuhteessa (esim. sijaisuus). Koulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Koulutuksen johtoryhmän harkinnan mukaan voidaan koulutukseen hyväksyä myös osa-aikaista palvelua, jos osa-aikainen palvelu on viikoittain vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusta. Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee. Osa-aikaisesta palvelusta tulee sopia etukäteen koulutuksen johtoryhmän kanssa, mikäli yli puolet koulutuksesta on tarkoitus suorittaa osa-aikaisena.
Kliiniseen koulutuksen vapaavalintaiseen osioon voidaan hyväksyä myös toimimista alaan läheisesti liittyvissä tutkimusprojekteissa.
Lyhin koulutukseksi hyväksyttävä jakso on yksi (1) kuukausi (30 päivää 100 %:lla työajalla). Koulutus perustuu perinnöllisyystieteen professorin (johtoryhmän puheenjohtaja) hyväksymään opintosuunnitelmaan ja koulutusjaksot hyväksytetään johtoryhmässä.
Kliininen koulutus sisältää sekä synnynnäisten että maligniteetteihin liittyvien kromosomipoikkeavuuksien sytogenetiikkaa, molekyyligenetiikkaa ja vapaavalintaista laboratoriogenetiikkaa. Kliinisen koulutuksen aikana koulutettavan tulee saada tarvittavat valmiudet syto- ja molekyyligeneettisten menetelmien kehittämiseen ja laadunhallintaan sekä tulosten tulkitsemiseen ja lausuntojen laatimiseen.
Kliininen koulutus muodostuu muun muassa seuraavista:
Sytogenetiikan koulutusjakson tulee olla vähintään 12 kk.
Koulutusjakson tulee sisältää monipuolisesti synnynnäisten post- ja prenataalitutkimusten sekä maligniteettitautien kromosomipoikkeavuuksien ja molekyylisytogeneettisten tutkimusten diagnostiikkaa. Menetelmiä voivat olla esimerkiksi G-raita, FISH ja molekyylikaryotyypitys.
Molekyyligenetiikan koulutusjakson tulee olla vähintään 12 kk.
Koulutusjakson tulee sisältää monipuolisesti vähintään 6 kk perinnöllisten tautien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa. Tämän lisäksi tulee pyrkiä siihen, että koulutusjakso sisältää toiset 6 kk maligniteettitautien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa. Mikäli maligniteettitautien monipuolinen molekyyligeneettinen koulutus ei ole mahdollista omassa kouluttavassa laboratoriossa (tai mahdollisuuksien mukaan toisessa kouluttavassa laboratoriossa), tämä on mahdollista korvata tekemällä toiset 6 kk perinnöllistä molekyyligeneettistä diagnostiikkaa.
Kliinisen koulutuksen vapaavalintainen jakso (12-24 kk)
Kliinisen koulutuksen vähimmäisvaatimusten ylittävien lisäkuukausien lisäksi vapaavalintaiseen koulutukseen voi kuulua myös seuraavia osa-alueita:
Kliiniseen koulutukseen ei hyväksytä koulutusjaksoja, joita on suoritettu ennen FM-tutkinnon valmistumista.
Kliinisen koulutus noudattaa kolmiportaista mallia:
Koulutuksen puolivälissä, eli kun noin kaksi vuotta kliinistä koulutusta on suoritettu, koulutettava ja ohjaaja käyvät yhdessä läpi koulutuksessa toistaiseksi saavutetut taidot ja päivittävät opintosuunnitelman, jonka opiskelija toimittaa johtoryhmälle. Päivitetyn opintosuunnitelmalomakkeen lisäksi opintosuunnitelmaan oheen liitetään noin yhden sivun (A4) mittainen vapaamuotoinen arviointi siitä, miten koulutuksessa vaadittu kolmiportainen koulutusmalli toteutuu. Sekä koulutettava että ohjaaja allekirjoittavat päivitetyn opintosuunnitelman ja arvioinnin.