Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on järjestetty opiskelijoille monipuolista etäopetusta. Opiskelijoiden kokemuksista on kerätty paljon palautetta. Toisille etänä opiskelu sopii hyvin ja toiset opiskelijat kaipaavat enemmän tukea sekä enemmän vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Etäopetusta onkin paljon kehitetty suuntaan, joka tukee vuorovaikutusta ja keskustelua myös etäaikana. Olemme esimerkiksi lisänneet "Flipped classroom" -tyyppistä opetusta. Siinä luentomateriaaleja opiskellaan ja katsotaan etukäteen ja opetuksessa keskitytään enemmänkin opitun soveltamiseen keskustellen yhdessä muiden kanssa.
Jatkossa tiedekunnassa halutaan edelleen kehittää ja soveltaa monimuotoisia opetuksen toteuttamismuotoja, jotka mahdollistavat aktiivisen osallistumisen kursseille myös etänä, mutta tukevat samalla opiskelijan aktiivista tiedonrakentamista sekä vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa.
Digitaalinen opetuksemme tekee perinteisen kontaktiopetuksen rinnalla opiskelusta mielenkiitoisempaa ja parantaa oppimistuloksia. Yksi digiopetuksen eduista on sen vapaampi ajoitus – opetus on tarjolla opiskelijalle parhaiten sopivaan aikaan.
Biologian kandiohjelman digiloikkahankkeessa kehitettiin verkkomateriaaleja käytettäväksi ekologian, kasvi- ja eläinfysiologian, sekä eläinten monimuotoisuusopetuksessa. Eliöiden ja elinympäristöjen tunnistusta tukeva verkko-oppimisympäristö Pinkka on kehitetty vuosien aikana tiedekunnan opettajien toimesta. Pinkka
Kenttäopetusta kehitetään koulutusohjelmien yhteisellä digiloikka-hankkeella. Projektin tarkoituksena on koota yhteisen sateenvarjon alle kaikki informaatio biologian alan kenttäkursseista ja lajistotuntemuksen opetuksesta. Samalla tarjotaan tukea kenttäkurssien digitaalisen ympäristön toteuttamiseen. Kenttäkurssiopetus linkitetään myös Helsingin yliopiston biologisten asemien esittelyyn ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi maisteritutkielmien tekemiseen. Digiloikka toteutetaan yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Molekyylibiotieteiden kandiohjelmassa on kehitetty niin sanottua käänteistä luokkahuoneopetusta korvaamaan isoille opiskelijamäärille suunnattuja massaluentoja ja laboratoriokursseja. Massaluennot on ennakkoon tallennettu ja erilaisia aktivoivia digimenetelmiä on käytössä. Lisäksi on kehitetty opiskelijan osaamista mittaavia esikyselyitä. Laboratoriokurssien teoria opiskellaan ennakkoon videoilta, esimerkiksi laimennossarjan tekemistä tai mikropipettien käyttöä. Opiskelijat suorittavat ennakkoon myös ”pääsykokeen” kurssille. Opiskelijat pitävät labrakurssien asioiden läpikäymistä ennakkoon hyvänä asiana, koska tällöin hahmottuu ennakkoon mitä käytännön labratyössä tullaan tekemään.
Neurotieteen ja fysiologian aloilla olemme tehostaneet menetelmien opetusta verkkomateriaaleilla, joita käyttäen kokeellisen työn teoreettista perustaa voi kuunnella ja toimenpiteiden eri vaiheita katsoa uudestaan miten monta kertaa hyvänsä ennen kuin niitä harjoittelee itse käytännössä. Rakennamme itsenäisesti opiskeltavia verkkokursseja yhdessä maamme parhaiden asiantuntijoiden sekä verkkopedagogiikan osaajien kanssa. Esimerkiksi verkkokurssi aivokuvantamisen menetelmistä opettaa ymmärtämään mihin lukuisat eri menetelmät perustuvat ja mihin tarkoituksiin niitä voidaan käyttää, olipa kyse perustutkimuksesta tai lääketieteellisistä sovelluksista.
Opettajien akatemia on yliopistomme huippuopettajien verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistossa. Opettajan akatemian jäsenyys on itsessään tunnustus ansioituneesta opetustyöstä ja asiantuntijuudesta opetuksessa.
Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa toimii viisi opettajan akatemian jäsentä: Jaanika Blomster, Olli-Pekka Penttinen, Jouko Rikkinen, Risto Willamo ja Helena Åström.
Opettajan akatemian jäsenet ja pedagogiset yliopistonlehtorit tekevät myös yhteistyötä opetuksen tutkimusperustaisessa kehittämisessä tutkimusryhmässä Life Science Education Research Group.
Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa toimii pedagoginen yliopistonlehtori, joka tukee koulutusohjelmia pedagogisesti yhdessä Viikin kampuksen pedagogisten yliopistonlehtoreiden (Viikkipeda) kanssa. Pedagoginen yliopistolehtori on osa Yliopistopedagogiikan keskuksen (HYPE) tarjoamaa pedagogista tukea tiedekunnille ja koulutusohjelmille.
Bio- ja ympäristötietellisessä tiedekunnassa kehitetään opetusta tutkimusperustaisesti monella tapaa. Esimerkiksi HYPEn koordinoima, tutkimusperustainen HowULearn –palaute on tällä hetkellä kaikissa tiedekunnan koulutusohjelmissa käytössä.
Lisäksi tiedekunnassa on meneillään erilaisia opetuksen kehittämishankkeita, joissa pedagogiset yliopistonlehtorit ovat mukana liittyen esimerkiksi hyvinvoinnin tukemiseen opiskelussa, asiantuntijuuden kehittymiseen opinnoissa sekä yhteisöllisyyden ja oppimisen arvioinnin kehittämiseen kampuksella. Pedagogiset yliopistonlehtorit myös tukevat opintojaksojen ja opetussuunnitelman kehittämisessä sekä järjestävät erilaisia koulutuksia tarpeen mukaan.