Sosiaalinen media on nopein väline ajankohtaisten keskustelujen, vaikuttajien ja ilmiöiden seuraamiseen. Viestimällä ja vaikuttamalla somessa voimme kaikki toimia tieteellisen maailmankuvan puolesta.
Helsingin yliopiston työntekijöinä noudatamme sosiaalisessa mediassa yliopiston arvoja totuus, sivistys, vapaus, yhteisöllisyys. Toimimme somefiksusti – eettisesti ja toisiamme kunnioittaen.
Yliopiston sosiaalisen median suositukset auttavat rakentamaan digitaalista jalanjälkeä turvallisesti ja vastuullisesti. Ne sisältävät ohjeita, suosituksia ja tietoa:
Missä aiheissa sinulla on asiantuntemusta, josta haluaisit viestiä ja keskustella sosiaalisessa mediassa?
Me Helsingin yliopistolla työskentelevät toimimme asiantuntijoina monissa rooleissa: opettajina, tutkijoina, vaikuttajina tai oman alamme osaajina. Kaikissa rooleissa sosiaalinen media on hyödyllinen vaikuttamis- ja verkostoitumiskanava.
Somessa voit edistää tutkimuksen ja opetuksen saavutettavuutta, jakaa ja kommentoida tutkimustuloksia sekä opetuksen ja oppimisen teemoja tai laajentaa tieteen ja opetuksen yleisöjä. Somessa voit toimia asiantuntijavaikuttajana, kehittyä ammatillisesti, verkostoitua oman alasi yhteisöissä, rekrytoida jne. Kun seuraajamääräsi kasvaa, voit olla media itsekin.
Kun tunnistat omat tärkeät aiheesi, yleisösi ja verkostosi sekä ylipäätään tavoitteesi, löydät helpoiten sinulle relevantit some-kanavat ja -ryhmät. Pääset alkuun vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: mitä, miksi, kenelle ja miten.
Verkostoidu oman alasi asiantuntijoiden lisäksi niiden kanssa, joiden toivot kiinnostuvan jakamastasi sisällöstä. Somenäkyvyys vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka hyvin esimerkiksi media ja päättäjät löytävät yliopiston tutkijat ja asiantuntijat.
Sosiaalinen media perustuu vuorovaikutukseen, joten valmistaudu kuuntelemaan ja keskustelemaan. Suuri osa sosiaalisessa mediassa käytävistä keskusteluista on asiallista ja positiivista vuorovaikutusta, mutta saatat myös kohdata kärkevää kommentointia ja kriittistä suhtautumista työhösi tai tutkimusaiheeseesi.
Pyri osallistumaan keskusteluun asiantuntevasti, kunnioittavasti ja tutkijana tutkimusperusteisesti. Erota mielipiteet tutkitusta tiedosta. Kaikkia keskusteluja ei tarvitse voittaa tai jatkaa. Selvästi provokatiiviset ja sisältöarvoltaan tyhjät kommentit voit jättää huomiotta.
Tavoitteellinen some-viestintä vaatii seuraamista, oman viestinnän suunnittelua etukäteen ja aikaa osallistua keskusteluihin. Sinun ei silti tarvitse olla online jatkuvasti.
Helsingin yliopisto on instituutio, josta ja jonka nimissä puhutaan sosiaalisessa mediassa paljon. On meidän kaikkien edun mukaista, että yliopistolaisina tuomme esille tiedettä, koulutusta ja osaamista arvostavaa maailmankuvaa ja käytämme ääntämme Helsingin yliopiston hyväksi.
Toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa siihen, miten sinut nähdään asiantuntijana ja millainen kuva Helsingin yliopistosta työyhteisönä muodostuu. Vaikka olet viime kädessä itse vastuussa omasta toiminnastasi, varaudu siihen, että toimintasi linkitetään työrooliisi. Siksi sosiaalisen median käyttöä työ- ja yksityisroolissa on hyvin vaikea täysin erottaa toisistaan.
Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi. Puhu yliopistosta ja yliopistolaisista somessa hyvien tapojen mukaisesti – verkossa keskustelu on aina julkista. Arvosta kollegaasi ja koko yliopistoyhteisöä opiskelijat mukaan lukien. Jos kritisoit, tee se rakentavasti. Hyvien tapojen mukaan toimiminen on ennen kaikkea oman etusi mukaista.
Muista, että olet vastuussa sanomisistasi myös sosiaalisessa mediassa – ja että myös sen ulkopuoliset sanomiset tai teot saattavat levitä someen. Jos huomaat tehneesi virheen, tee korjausliike saman tien. Pyydä anteeksi tai tee oikaisu.
Ethän julkaise sosiaalisessa mediassa ei-julkista tietoa. Tällaisia ovat esimerkiksi salassa pidettävät sopimukset, valmisteluvaiheessa olevat kaupallistamishankkeet, työasioiden hoitamiseen liittyvät henkilötiedot tai keskeneräiset asiat.
Myöskään kaikkea sinänsä julkista tietoa ei voi laittaa someen. Ole erityisen tarkka henkilöä koskevien tietojen suhteen. Vaikka työ- tai opiskelupaikkahakemus on sinänsä yliopistoon saavuttuaan julkinen asiakirja, somessa ei pidä julkaista hakemusta tai hakua koskevaa tietoa ilman henkilön suostumusta. Jos saat työtehtäviäsi hoitaessasi tietoja toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta muistathan, että tällaisten tietojen ilmoittaminen sivullisille oikeudettomasti on rangaistavaa.
Jos kollegasi tai yhteistyökumppanisi eivät halua sinun laittavan valokuvia tai tietoa heistä sosiaaliseen mediaan, noudata toiveitta. Käytä harkintaa omien henkilökohtaisten tietojen julkaisemisessa. Yksittäiseen työntekijään tai opiskelijaan liittyvää työasiaa ei ole syytä kommentoida somessa silloinkaan, kun henkilö itse kertoo itseään koskevaa salassa pidettävää tai luottamuksellista tietoa. Jos kommentointi katsotaan aiheelliseksi, se tapahtuu yleisellä tasolla esimerkiksi kertomalla yliopiston toimintatavoista.
Julkaise vain aineistoa, johon sinulla on tekijänoikeudet tai joka ei ole tekijänoikeuksien alaista. Älä jaa tai linkitä sellaista aineistoa, joka vaikuttaa laittomasti julkaistulta (esimerkkinä tieteellisiä artikkeleja laittomasti ilmaiseksi julkaisevat sivustot).
Yliopistolainen, onko tilanne päällä? Viestinnän yhteystiedot ja somehäirintätilanteen ensiapuohjeet löydät Flamma-intranetistä.
Esimerkkejä some-häirinnästä:
Kriittinen keskustelu kuuluu sosiaaliseen mediaan, mutta jos joudut henkilöösi tai työyhteisöösi kohdistuvan häirinnän tai uhkailun kohteeksi, älä jää yksin. Saat apua, jos joudut vaikeaan tilanteeseen tai epäasiallisen kritiikin kohteeksi tai epäilet joutuneesi huijatuksi tai hyökkäyksen kohteeksi.
Sinulla on oikeus saada työnantajan apua, jos kyseessä on työpaikalla tapahtuva, työhön kohdistuva tai työturvallisuutta vaarantava tai heikentävä tilanne.
Muista, ettet itse kohdista some-häirintää kehenkään. Some-häirinnästä voi koitua seurauksia sekä työnantajan että viranomaisten taholta. Jos joudut some-häirinnän kohteeksi, oikea tapa on kysyä neuvoa alla mainitulla tavoilla eikä vastata hyökkäykseen hyökkäyksellä.
Yliopistolainen: onko häirintätilanne päällä? Viestinnän yhteystiedot ja somehäirintätilanteen ohjeeseen löydät Flammassa (vaatii kirjautumisen).
Helsingin yliopiston kirjaston näkyvyys- ja altmetriikkapalvelut kertovat julkaisujen levinneisyydestä, vastaanotosta ja käytöstä verkossa – myös sosiaalisessa mediassa.
Valitse aiheet, joista haluat viestiä. Mieti miten ja keiden kanssa haluat viestiä. Näin löydät itsellesi sopivan kanavan ja toimintatavan.
Tutustu some-kanaviin niin ja niiden vuorovaikutuskulttuuriin. Valitsemalla muutaman seurattavan tilin tai henkilön saat osviittaa siitä, millä eri tavoilla ihmiset näissä kanavassa viestivät. Jo tässä vaiheessa kannattaa miettiä, kuinka persoonallisen tyyli sopii sinulle.
Asiantuntija löytää todennäköisesti suurimman osan kohderyhmistään X:stä (entisestä Twitteristä) tai LinkedInistä. Facebookissa asiantuntijaviestintään voi olla tehokkainta käyttää ryhmiä. Jos viestit mieluummin visuaalisesti, sopivin kanava voi olla Instagram, jos esiintymällä, YouTube, jos kirjoittamalla, blogi. Wikipediaan voi luoda henkilö- tai aihesivuja tai osallistua päivittämään olemassa olevaa sisältöä.
Jos viestit henkilökohtaisella tilillä, lisää profiiliisi oma hissipuheesi eli omanlainen kuvaus itsestäsi. Sen lisäksi, että kerrot kuka olet ja mitä teet työksesi, kerro myös mikä työssäsi tai ajatuksissasi on erityistä ja tuottaa lisäarvoa seuraajillesi.
Henkilökohtaisen some-tilin lisäksi voit toimia osana yhteisöä. Asetelma on tuttu monille tutkijoille, jotka toimivat somessa myös tai pelkästään tutkimusryhmän tai -hankkeen nimissä.
Tavoitteesi voi olla esimerkiksi asiantuntijuus tietyssä aiheessa tai uusien ideoiden löytäminen ja jakaminen. Some-kanavastasi löytyvä analytiikka auttaa seuraamaan ja asettamaan tavoitteita omalle yleisölle ja viestien vaikuttavuudelle.
Kytke sosiaalisen median käyttö muuhun henkilökohtaiseen viestintääsi ja niihin ajankohtaisiin keskusteluihin, joihin haluat tuoda asiantuntemuksesi. Tunnista ja valitse aiheet, joista sinulla on asiantuntemusta ja joista haluaisit viestiä ja keskustella somessa. Viestintä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaativat aikaa, joten lisää some-viestintä omaan viestintä- ja työsuunnitelmaasi.
Sosiaalinen media auttaa sinua ylläpitämään ja tiivistämään verkostojasi. Tekemällä verkostoanalyysiin tunnistat omat verkostosi ja pystyt kohdentamaan viestintääsi verkoston keskeisille toimijoille tai henkilöille.
Helsingin yliopisto viestii aktiivisesti sosiaalisen median palveluissa. Ota yliopiston ja tiedekuntasi some-tilit seurantaan. Tunne yliopiston aihetunnisteet ja käytä niitä. Silloin yliopisto voi reagoida viesteihisi. Oma näkyvyytesi asiantuntijana kasvaa ja saat lisää seuraajia.
Some on osa viestintää ja viestintä on esihenkilötehtävissä tärkeää. Yliopisto kannustaa esihenkilöitä verkostoitumaan myös somessa. Hyvin todennäköisesti sidosryhmäsi hyödyntävät sosiaalista mediaa. Mieti mistä jäät paitsi, jos et ole mukana alasi some-verkostoissa etkä ole tietoinen siellä käytävästä keskustelusta.
Yliopistolla johtotehtävissä työskentelevien mielletään herkästi aina edustavan yliopistoa ja esiintyvän työroolissaan myös sosiaalisessa mediassa – usein silloinkin, kun et itse ajattele julkaisevasi työroolissa. Siksi some-toimintasi vaikuttaa vahvasti sidosryhmien mielipiteisiin yliopistosta.
Työyhteisöjen on hyvä keskustella sosiaalisen median käytöstä työvälineenä. Pohtikaa yhdessä, mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on tiiminne tavoitteiden saavuttamisessa, mitkä ovat kohderyhmänne ja mistä aiheista viestitte.
Esihenkilö ei voi velvoittaa sosiaalisen median käyttöön, viestintätehtävissä toimivia henkilöitä lukuun ottamatta, vaan sen käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tavoitteellinen viestintä sosiaalisessa mediassa vie aikaa eikä se siksi saa tulla ylimääräiseksi tehtäväksi muiden työtehtävien lisäksi. Esihenkilö huolehtii, että työntekijän toimenkuvassa on varattu tähän aikaa.
Sisäistä viestintää ei voi keskittää sosiaaliseen mediaan esimerkiksi tavoitettavuuden, tasapuolisuuden tai tietosuojan takia. Sen sijaan keskustelu työyhteisöaiheista kiinnostaa somessa monia. Työyhteisön sisäisen viestinnän hoidamme yliopiston omilla palveluilla kuten Flamma, Teams, Yammer ja sähköposti.
Helsingin yliopistossa ei ole eriytettyjä tutkijoiden ja opettajien työsuhteita. Muistathan kummassakin roolissa toimiessasi toisen roolin velvoitteet. Vaikka katsoisit olevasi somessa vain tutkija, opiskelijat mieltävät sinut opettajana. Oman inhimillisen puolen esille tuominen somessa vastaanotetaan positiivisesti – inhimillisyys ei tarkoita samaa kuin yksityisasioista kertominen.