Tiedepolku podcast

Tässä osassa tapaat paleoekologi Helsingin yliopistosta, arkeologi Oulun yliopistosta sekä poromies Matti ”Niti” Vasaran sekä joukon ihmisiä, jotka kokeilivat maaliskuussa 2023 kuinka tiedepolkurasteja varten tehty puhelinsovellus toimii.

Kuulet Kilpisjärven paleoekologiasta ja järven sedimenttiin tallentuneista arkistoista. Saat selville, minkälaisia jälkiä saksalaiset jättivät toisen maailmansodan aikana Kilpisjärven maastoon ja ihmisten mieliin sekä kuulet, miltä kivikautiset peurakuopat näyttävät dronen näytöllä Saana-tunturin tuulettomassa iltapäivässä. Pääset myös tutustumaan poromiehen arkeen ja mielenmaisemaan.

Osassa 1 on käytetty YLE:n vapaasti ladattavia arkistoääniä

Tapaat tässä osassa metsäeläintieteen emeritusprofessorin , joka on tutkinut sopuleita yli 50 vuotta. Hän on tehnyt myös elokuvan sopuleista, jota Leena ja Heikki yhdessä katsovat.

Kilpisjärvi jakautuu kahteen vesialtaaseen, isompaan ja syvempään Yläjärveen, joka on Saanan kupeella ja eteläisempään ja vähän matalampaan Alajärveen. Näissä järvissä ui kahdeksan kalalajia, joita ympäristötutkimuksen professori on työryhmineen tutkinut lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Kimmo kertoo myös kiinnostavasta ravintoverkko- ja loistutkimuksista.

Luomuksen eli Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti kertoo vuosittaisista lintulaskennoista, joita tehdään eri puolilla Suomea, myös tunturialueilla kuten Kilpisjärvi. Laskentojen avulla päästään tutkimaan lintukantojen muutoksia ja niissä tapahtuvia pitkäaikaissuuntauksia. Puhumme myös myyrä-sopuli-syklistä.

Osassa 2 on käytetty myös YLE:n vapaasti ladattavia arkistoääniä

Tässä osassa vaellat kanssamme Saana-tunturin hohtavilla hangilla ja kuulet minkälaisia kasveja ja jäkäliä lumi peittää alleen. Saat myös selville mitä sanat tuulenpieksämä ja lumenviipymä tarkoittavat. Kasviekologi kertoo jääleinikistä, kurjenkanervasta ja siitä, minkälaisia keinoja kasveilla on selvitä tunturin karuissa oloissa.

Kilpisjärvellä kasvaa jäkäliä kaikkialla. Niitä voi nähdä kivien päällä, roikkumassa oksistoissa tai sitten ne ovat niin pieniä, että tarvitaan mikroskooppi, jotta lajin tunnistaa. Luomuksen eli Luonnontieteellisen keskusmuseon saksalainen tutkija kulkee kesäisin Kilpisjärven maisemissa hakun kanssa ja ottaa talteen erikoiset ja oudonnäköiset jäkälät ja vie ne Helsinkiin tutkittavaksi. Hän on löytänyt kollegoineen uusia, vielä nimeämättömiä lajeja.

Lopuksi kuulet ääniä Kilpisjärveltä, niin kylän keskustasta kuin tunturistakin. Kyse on monitieteisestä eri puolilla Eurooppaa toteutettavasta CONTOURS- hankkeesta, jossa tarkastellaan matkailun ja luonnonsuojelun välistä suhdetta syrjäisissä paikoissa. Podcastissa tapaat ekoakustiikka-tutkijan , joka työskentelee Oulun yliopiston kulttuuriantropologian laitoksella ja tutkii hankkeessa Kilpisjärven akustista maisemaa.

Osassa 3 on käytetty myös YLE:n vapaasti ladattavia arkistoääniä

Kilpisjärven tiedepolut -podcastin viimeisessä osassa vaelletaan Salmivaaran huipulle, puhutaan paleoekologi kanssa syvästä ajasta ja lähes kaikkien tässä podcastissa esiintyneiden tutkijoiden kanssa Kilpisjärven tulevaisuudesta. Miten käy Kilpisjärven tunturiluonnon, kasvien, eläinten ja ihmisten, kun ilmastonmuutos ja lajikato uhkaavat?

Helsingin yliopiston biologisten asemien johtaja on vaeltamassa kanssamme Salmivaaran tiedepolulla ja haastateltavana Kilpisjärven biologisen aseman pihalla. Hän on nähnyt työssään, miten monet toimijat läpi yhteiskunnan ovat heränneet toimimaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Sekä Kilpisjärven tiedepolut -podcast, että itse Kilpisjärven tiedepolut tarjoavat sinulle tietoa ja elämyksiä. Kun kuljet tunturiluonnossa, teethän sen kestävästi ja luontoa kunnioittaen.

Osassa 4 on käytetty myös YLE:n vapaasti ladattavia arkistoääniä

Kuuntele myös Ilmakehätieteiden keskus INAR:in Veden kierto -podcast, jossa pääset tutstumaan äänitaiteilija ja toimittaja Leena Häkkisen ja tutkijoiden johdatuksella soiden, järvien, ilman ja metsien tutkimukseen.