Geotieteiden ja maantieteen tutkimuskenttä on koko maapallo aina Antarktiksen jäätiköistä suurkaupunkien vilinään. Maapalloa ja sen muuttumista ajan kuluessa tutkitaan muun muassa kaupunkien ja valtioiden alueellisen erilaistumisen, pitkäaikaisten ympäristömuutosten, mannerlaattojen liikkeiden sekä maapallon rakenteiden ja kehityksen kautta.
Videon tekijät: Pinja Tolvanen ja William Smolander
Millaisiin työnimikkeisiin maantieteilijät työllistyvät? Millaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin maantieteilijät hakevat vastauksia? Millaisia tehtäviä heidän työhönsä kuuluu? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tekstitetyllä videolla, jolla on haastateltu kolmea maantieteilijää.
Videon tekijät: Pinja Tolvanen ja William Smolander
Millaisiin työnimikkeisiin geotieteilijät työllistyvät? Millaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin geotieteilijät hakevat vastauksia? Millaisia tehtäviä heidän työhönsä kuuluu? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tekstitetyllä videolla, jolla on haastateltu kolmea geotieteilijää.
Videon tekijät: Pinja Tolvanen ja William Smolander
Geologian tutkimuskeskus GTK:n kesäharjoittelija Meri Wibergin päivää kuvaavassa videossa tutustutaan Vaasan syväpohjavesiprojektin ADTS-mittauksiin, joissa havaintoputkien lämpötilamittaukset toteutetaan maaperään ja kallioon syötettävillä lämmitettävillä hybridikaapeleilla. Näiden avulla on mahdollista seurata maaperän vastetta ottaa lämpöä vastaan, jolloin voidaan selvittää esimerkiksi maaperän lämmönjohtavuutta ja energiakaivon lämpövastusta.
Videon tekijä: Meri Wiberg
Helsingin yliopiston professori Sami Moisio kertoo aluesuunnittelun- ja politiikan tutkimuksesta Helsingin yliopistossa maantieteen opetuksen 130-vuotis juhlaseminaarissa.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara esittelee kaupunkimaantieteen tutkimusta ja nykytilaa Helsingin yliopiston maantieteen 130-vuotis juhlaseminaarissa.
Tämä video on Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Tuuli Toivosen paikkatietoon johdatteleva luento. Videolla hän tutustuttaa muun muassa paikkatieto-käsitteeseen ja sen käyttökohteisiin, sekä pohtii paikkatiedon käyttöön liittyvän eettisen pohdinnan merkitystä tulevaisuudessa.
Videon tekijä: video on tuotettu Helsingin yliopiston uusien professoreiden juhlaluentojen videosarjaan
Tässä videossa seismologi ja väitöskirjatutkija Tuija Luhta kertoo maanjäristystutkimuksen historiasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Videossa selviää muun muassa se, mitä tarkoittaa maanjäristysparvi tai geofoni, sekä maanjäristysten tutkimisen ulkopuolisia kohteita, joissa seismisiä menetelmiä voidaan hyödyntää.
Videon tekijä: Tuija Luhta
Maantieteen didaktiikan lehtori Hannele Cantell kertoo tässä videossa maantieteen oppiaineen ajankohtaisuudesta ja hyvistä opetuskäytänteistä. Videon kautta tulevat tutuksi niin maailman parantamisen merkitys maantieteessä, kuin myös maantieteen sisältöjen ja menetelmien hyöty monialaisten valmiuksien antajina.
Videon tekijä: Video on tuotettu Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen kurssille “Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöiset projektit”.
Paleontologian ja paleoekologian videossa esitellään Tutkijatohtori Juha Saarisen (Helsingin yliopisto) tutkimusta: "Heinää, pölyä ja hampaita: Mitä norsueläinten fossiilit kertovat ilmaston ja kasvillisuuden muutoksista maapallolla viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana?"
Tekijä: Nuorten Tiedeakatemia
Tällä videolla kuulet niin maantieteen, geotieteen, kuin myös tilastotieteen opiskelijoiden kertomana mikä sai heidät valitsemaan koulutusohjelmansa, mikä opinnoissa ja opiskelussa on parasta, millaisiin tehtäviin alalta valmistuu sekä miten he viettivät vapaa-aikaansa. Lopuksi he paljastavat parhaat vinkkinsä siitä, miten valmistautua hakemaan kyseiseen koulutusohjelmaan.
Videon tekijä: Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Esittelyvideo maantieteen aineenopettajakoulutuksesta Helsingin yliopistolla. Tällä videolla maantieteen opettajankoulutuksen apulaisprofessori Noora Pyyry, väitöskirjatutkija ja tiedekasvatuksen kehittäjä William Smolander, aineenopettajat Nelli Aalto ja Jiri Lilja, sekä aineenopettajaopiskelija Linnea Vuori kertovat muun muassa syistä hakea aineenopettajaksi, sekä antavat vinkkejä pedagogisiin opintoihin.
Videon tekijä: Pinja Tolvanen
Tämä soittolista sisältää kuusi lyhyttä videota Helsingin yliopiston tutkimusasemalta Kenian Taita-vuorilta. Videoiden kautta pääset tutustumaan muun muassa alueen sademetsiin ja kenttätöihin, sekä LUMO-luonnonsuojelualueeseen ja Afrikan ruokaturvaa tukevien kasvien istuttamiseen.
Videoiden tekijä: Petri Pellikka
In this video, university lecturers, professors, and students talk about master’s degrees in geography. You will get a small glimpse into what studying is in practice, what kind of job opportunities are involved in the degree, and the skills you will get from studying geography.
Video author: University of Helsinki
Tämä soittolista käsittelee Agenda 2030 -tavoitteita animaatiovideoiden avulla. Videoilla kerrotaan perusasiat kustakin tavoitteesta sekä avataan sitä miten tavoitteeseen liittyvät haasteet näkyvät eri puolilla maailmaa, ja miten niitä voidaan ratkaista.
Videoiden käsikirjoitus Eeva Kemppainen ja Pinja Sipari / Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Tuotanto Boutique Animation Oy ja voice-over Lan Le Gävert.
Joka päivä jossain päin maailmaa purkautuu tulivuoria, mutta tiesitkö, että Suomessa oli aikoinaan myös tulivuoria? Englanninkielisessä tiedevideossa opit muun muassa kuinka kauan sitten Suomessa oli tulivuoria ja parhaat paikat nähdä tuliperäisiä kiviä Helsingissä. Videossa on valittavana suomenkielinen ja englanninkielinen tekstitys.
Videon tekijät: Laura Säilä-Corfe, Anna Sartell ja Nea Kärkkäinen, alkuperäinen animaatio: Tulivuorikivien kehitys - Samuel Corfe
Ennakkotehtävän kaksi videota (noin 11 + 9 min) käsittelevät paikkatiedon käyttöön liittyvän eettisen pohdinnan merkitystä tulevaisuudessa, sekä maanjäristystutkimuksen historiaa ja tulevaisuutta Suomessa. Tämä ennakkotehtävä ei ole edellytys opintokäynnille, mutta antaa siihen tutkimuksellisen pohjan.
Ennakkotehtävän video (noin 50 min) käsittelee opintokäynnin "Maankäytön muutokset ja vesipula Kenian Taitavuorilla" teemoja esittelemällä alueen maantiedettä, kehitystä sekä kuivuuteen liittyviä ongelmia, niiden syitä, seurauksia sekä ratkaisuja. Tämä ennakkotehtävä ei ole edellytys opintokäynnille, mutta antaa siihen tutkimuksellisen pohjan.
Ennakkotehtävässä opiskelijat tutustuvat oman asuinalueensa historiaan ja kaupungissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikka ennakkotehtävä ei ole edellytys opintokäynnille, se tarjoaa mahdollisuuden pohtia opintokäynnin teemoja henkilökohtaisesta näkökulmasta.
Kokoelma oppimateriaaleja QGIS-paikkatieto-ohjelmalle, jotka sopivat joko itsenäiseen opiskeluun, käytettäväksi lukion maantieteen oppitunneilla tai yliopistoissa ja korkeakouluissa paikkatietokursseilla oppi- tai lisämateriaalina. Materiaalit on tuotettu yhdessä CRITICAL-hankkeen, täydennyskoulutuskeskus HY+:n sekä Opettajien akatemian kanssa. Harjoitustehtävät on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssillä, eli niille on vapaa käyttö- ja muokkausoikeus, kunhan alkuperäiseen viitataan.
DigiCampus-verkkoalustalla kaikille avoimessa kurssimateriaalissa löydät ideoita ja vinkkejä siitä, miten Mapathonien avulla voidaan opettaa geomediataitoja ja tuoda ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia oppimisen tueksi. Humanitäärisissä Mapathoneissa tehdään karttoja sellaisten vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön, jotka toimivat kriisi- ja konfliktialueilla ympäri maailmaa, joten Mapathonit opettavat myös globaalisesta vastuunottamisesta ja yhteisöllisestä vaikuttavuudesta.
Paikkatietoaineistojen lataamisen ohjekortit auttavat löytämään ja lataamaan suomalaista ja Suomea koskevaa avointa paikkatietoa eri aineistontarjoajien, kuten Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) aineistonjako- ja latauspalveluista. Ohjekortit ovat tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.
Karttojen visualisoinnin ohjekortit sopivat kurssimateriaalien pohjaksi ja tueksi tai itseopiskelumateriaaliksi. Ohjekorttien avulla voi opettaa kartografia-, geomedia-, ja paikkatietotaitoja oppilaille. Avainsanat: paikkatieto
Tässä oppimateriaalissa käsitellään geomediaan ja paikkatietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Materiaalia voi käyttää oppilaan oheismateriaalina tai opettaja voi käyttää materiaalia maantieteen opetuksen tukena. Avainsanat: paikkatieto
Tähän ohjeeseen on koottu perustietoja Paikkatietoikkuna -sivuston käytöstä, ja annettu joitain opetukseen soveltuvia esimerkkejä.
Avainsanat: paikkatieto
Tässä harjoituksessa tutustutaan Paikkatietoikkuna-sivuston käyttöön ja erilaisiin väestöä kuvaaviin aineistoihin, kuten väestöruutuaineistoon sekä väestöteemakarttaan.
Avainsanat: paikkatieto, ihmismaantiede
Kesto: 45min
Harjoituksessa tutustutaan Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-sivuston käyttöön ja sen tarjoamiin analyysityökaluihin (mm. puskurit ja clip-työkalu)
Avainsanat: paikkatieto
Kesto: 45min
Ohje siihen, kuinka EpiCollect5 -sovelluksen avulla luodaan projekteja ja kerätään paikkatietoa kännykän avulla (Android ja iPhone)
Harjoituksessa opitaan hakemaan netistä paikkatietoaineistoja eri tietokannoista, lisäämään niitä erilaisiin sovelluksiin ja tekemään visuaalisia analyysejä datasta. Harjoituksessa käytetään Google Earth -työpöytäsovellusta sekä Paikkatietoikkunaa.
Avainsanat: paikkatietoikkuna
Kesto: 60+ min
Tämän ohjeen avulla voit tutustua Google Earth -ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin opetuskäytössä.
Ohje siihen, kuinka Google Earthissa tallennetaan ja jaetaan kohteita
Tässä harjoituksessa tarkastellaan maapallon koralliriuttoja, niiden vaalenemista ja merten lajidiversiteettiä. Harjoituksessa tutustutaan QGIS –paikkatieto-ohjelmiston yleistoimintoihin, erityisesti erilaisiin datan visualisointitapoihin
Avainsanat: paikkatieto, luonnonmaantiede
Kesto: noin 60min
Ohjelma: QGIS
Tässä harjoituksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttäjämääriä HSL:n julkaiseman avoimen datan avulla, ja tutkitaan miten HSL:n nousijamäärät vaihtelevat alueittain, sekä missä kulkuvälineisiin nousijoita on eniten tai missä vähiten? Harjoituksen avulla tutustutaan QGIS –paikkatieto-ohjelmiston yleisimpiin toimintoihin sekä erilaisiin aineistojen visualisointitapoihin.
Kesto: noin 60min
Ohjelma: QGIS
Tekijä: Matias Järvinen
Tässä harjoituksessa tarkastellaan konflikteja Afrikassa, ja tutkitaan miten siviileihin kohdistuneet konfliktit ovat sijoittuneet Afrikassa ja kuinka vuosittaisista määristä voitaisiin tehdä havainnollistava animaatio? Harjoituksen avulla tutustutaan QGIS –paikkatieto-ohjelmiston yleisimpiin toimintoihin sekä harjoitellaan TimeManager-pluginin käyttöä animaatioiden tekemisessä.
Harjoituksen kesto: noin 75min
Ohjelma: QGIS
Tekijä: Matias Järvinen
Näiden harjoitustehtävien avulla opit käyttämään QGIS-paikkatieto-ohjelmaa ja tekemään paikkatietoanalyysejä. Harjoituksessa syvennytään rasteri-ja vektoriaineistoihin ja niiden ominaisuuksiin sekä tehdään yksinkertaisia kyselyitä aineistoista.
Tekijät: Alex Nylander & Petteri Muukkonen
Tämä oppimateriaali antaa perusteet paikkatietoaineistojen päällekkäistarkasteluun Paikkatietoikkuna-verkkopalvelun avulla. Materiaali sopii käytettäväksi esimerkiksi lukion "GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta" -kurssilla.
Tekijät: Arttu Granat & Nea Haukka
Harjoitusohje itsenäiseen työskentelyyn, jossa opiskelijat tutkivat ilmaston vaikutuksia maisemaan valitsemallaan alueella.
Avainsanat: luonnonmaantiede, paikkatieto
Kesto: 60-75min
Tässä toiminnallisessa harjoituksessa tutustutaan auringon säteilyn vaikutuksiin pienellä skaalalla laboratoriotyön kautta ja globaalilla tasolla karttatehtävien avulla.
Avainsanat: luonnonmaantiede
Kesto: 120min
Kaksiosainen harjoitus, jossa tehdään kokeellinen oppimisaktiviteetti "tulva pesuvadissa" ja tutkitaan tulvien esiintymistä Suomessa.
Avainsanat: luonnonmaantiede, paikkatieto
Kesto: 2h
DigiCampus-verkkoalustan kaikille avoimella Suomen geomorfologinen maisema -kurssilla pääset tutustumaan luonnonmaantieteeseen geomorfologian kautta. Kurssilla opit miten Suomen maankamaran maisema on syntynyt ja mitä se kertoo, oppien samalla tunnistamaan erityyppisiä geomorfologisia muotoja maisemassa.
Maantieteilijä, professori ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen Toive Aartolahden legendaarinen kuvakokoelma geomorfologisista muodostumista. Kuvia saa käyttää vapaasti omassa opetuksessa, mutta ei julkaista.
Työohje koskee kaupungistumiseen ja kaupunkien kasvamiseen liittyvää projektia. Siinä oppilaat pääsevät pohtimaan, mitä kaupungille tapahtuu sen kasvaessa, millaisia kaupungit ylipäätänsä ovat rakenteeltaan ja mitkä tekijät tekevät kaupungeista toimivia. Sopii yläkoulun ja lukioon.
Kesto 75min
Tekijät: Lotta Pirskanen, Eeva Tervomaa ja Tiia Tukiainen
Harjoituksessa tutustutaan kaavoituksen eri aluetasoihin Suomessa laatimalla pienryhmissä osayleiskaava ja asemakaava uudelle asuinalueelle. Suunniteltu lukion GE4 moduulille.
Kesto 75min
Tekijät: Veeti Varjo ja Jenna Mettälä
Tehtävä opettaa tarkastelemaan kaupunkitilan ulottuvuuksia karttojen avulla
Avainsanat: ihmismaantiede, paikkatieto
Kesto: 45-75min
Tässä harjoituksessa pohditaan ryhmittäin kestävän kehityksen toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa ja erilaisten ihmisten elämissä. Yksi ryhmä tutustuu yhteen osa-alueeseen ja loppukoonnin avulla jaetaan ryhmän pohdinnat muille. Kukin ryhmä saa tiettyyn kestävän kehityksen osa-alueeseen liittyvän esimerkkitarinan luettavaksi pohdintoja varten.
Kesto: 2x45min
Geotieteiden ja maantieteen yliopisto-opettaja Markus Jylhän Google Earthiin luomassa tehtäväpaketissa pääset kymmenen eri kohteen kautta ravinnontuotantokierrokselle. Kierroksen aikana tutuksi tulevat muun muassa oppikirjan ja internetin avulla seuraavien käsiteparien merkittys: ekstensiivinen maatalous – intensiivinen maatalous sekä omavarainen maatalous – kaupallinen maatalous.
Geotieteiden lukioyhteistyöhön pääset tutustumaan vasemmalla olevien linkkien kautta.
Haluatko kuulla enemmän geologian ja geofysiikan ajankohtaisista kuulumisista Helsingin yliopistossa? Voit liittyä Geotieteiden lukioyhteistyöryhmään lähettämällä sähköpostia: mia.kotilainen(at)helsinki.fi
Tästä pääset lukemaan lisää Suomen Geologisen seuran järjestämästä kansallisesta kilpailusta ja geotieteiden kansainvälisestä olympialaisista IESO (International Earth Science Olympiad).
Geotieteiden opetusohjelmien blogissa pääset lukemaan ajankohtaisista kysymyksistä ja tapahtumista Helsingin yliopistolla.
Oletko kiinnostunut fossiileista ja elämän kehityksestä? BK-klubi kokoontuu viikoittain tiistaina klo 16.00-18.00 Geotieteiden ja Maantieteen osastolla, Kumpulan kampuksella, luentosalissa C108. Kaikki paleontologiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä kohdasta: What is Björn Kurtén Club? Klubin pääasiallinen kieli on englanti.
Näille Suomen Kansallisen Geologian Komitean (SKGK) ylläpitämille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoa sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!
Tästä löydät kootusti kaikki “Maantieteen opetus käytännössä” -kurssin aikana tehdyt kurssityöt. Oppimateriaalit ovat kurssin opiskelijoiden tekemiä ja tarjoavat monipuolisen katsauksen maantieteen opetuksen eri osa-alueisiin. Materiaaleja löytyy lukioon ja yläkouluun ja niitä on sekä suomeksi että ruotsiksi.
Libre Office Calc (taulukkolaskenta) ohjeita
Päivitetty 12/2021
Tämän ohjeen avulla voit tehdä mindmap- tai muita kaavioita käyttäen netissä toimivaa Lucidchart-palvelua. Palvelu on ainoastaan englanniksi.
Opi luomaan verkkopohjainen tietovisailu Socrativen avulla.
Tutustu WolframAlpha hakukoneeseen. WolframAlpha on tiedon haku-ja laskentakone, joka käyttää valtavia tietokantoja ja laskennallisia algoritmeja löytääkseen oikean ja täsmällisen vastauksen annettuun kysymykseen. Palvelu on vain englanniksi.
Maantieteen harjoituskoe Abitti-palvelussa
AR (augmented reality) -hiekkalaatikon opetuskäytössä voidaan luoda virtuaalisen todellisuuden avulla opiskelijoiden kanssa topografiamalleja muovaamalla hiekkaa ja lisäämällä reaaliaikaiset korkeuskäyrät. Lisäksi hiekkalaatikkoon saadaan näkyville kasvillisuusvyöhykkeet sekä simuloitu vesi. Harjoitusten avulla voit esimerkiksi tutkia veden virtauksen vaikutuksia maisemaan, sekä joen eri vaiheiden ja muodostumien syntyä.
Materialet omfattar en diskussionsuppgift om att tolka bilder från ett geografiskt perspektiv samt ett frågesports spel där studerandena skall lista ut varifrån olika bilder är tagna. Själva presentationen, med bilderna till spelet hittar ni på aoe-hemsidan under de svenska materialen med filnamnet ”geografisk läskunnighet_uppgifterna”.
Skapare: Essi Lujanen och Henry Hemtman
Uppgiftspaket om kulturgeografi och utvecklingsgeografi runtom i världen på Gapminders hemsida. Det finns skilda uppgiftsbeskrivningar för gymnasiet och högstadiet.
Avainsanat: ihmismaantiede, paikkatieto
Karteringsuppgift för GE4-kursen om geomedia. Anvisningar för hur man karterar icke-karterade områden med hjälp av OpenStreetMap.
Avainsanat: paikkatieto
Uppgift på QGIS om användningen av kollektivtrafik i huvudstadsregionen med hjälp av data från HRT. Resultatet blir en karta på var i huvudstadsregionen kollektivtrafiken används mest.
Avainsanat: paikkatieto
Kesto: 60min
Uppgift på QGIS om världens korallrev och korallblekning. Resultatet blir en karta på världens korallrev, biodiversitet-hotspots och blekningens utspridning.
Avainsanat: luonnonmaantiede, paikkatieto
Kesto: 60min
Tässä käytännön harjoituksessa tutkitaan, mistä kaikkialta maailmasta kaupan HeVi-osaston tuotteet ovat peräisin.
Kohderyhmä: 7. luokka
Wet Cityn avulla voit selvittää minne kotitalosi katolle satanut vesi päätyy tai mistä hanasta ottamasi vesi oikein tulee. Wet Cityssä käsitellään eri aihepiirejä kuten sadevettä, kaupunkipuroja tai kaupunkilampia. Jokaisesta jaksosta löytyy erilaisia tutkimusideoita. Voitte myös valita luokan kanssa koulun lähellä sijaitsevan kaupunkiveden ja ryhtyä tutkimaan sitä tarkemmin. Löydä kaupunkivesi ja astu Wet Cityn maailmaan!
Wet City oppimateriaali on tarkoitettu Helsingin 7.-9. luokkalaisille ja sitä voidaan soveltaen käyttää myös lukioissa maantiedon, biologian ja kemian opetuksessa. Oppimateriaali koostuu oppilaan vihkosta ja erillisestä opettajan materiaalista.
Wet City materiaalin kirjoittajat:
Olli Ruth (olli.ruth@helsinki.fi) ja Sanna Vaalgamaa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja Maantieteen osastolta.
Tehtäväkorttien avulla oppijat voivat harjoitella kriittistä medialukua ja kriittistä geomedian lukemisen taitoa ja oppia tunnistamaan väärää ja harhaanjohtavaa uutisointia, jossa käytetään geomediaa. Materiaali soveltuu pääasiassa perusopetuksen yläluokille mm. maantiedon opetukseen.
Työohje koskee kaupungistumiseen ja kaupunkien kasvamiseen liittyvää projektia. Siinä oppilaat pääsevät pohtimaan, mitä kaupungille tapahtuu sen kasvaessa, millaisia kaupungit ylipäätänsä ovat rakenteeltaan ja mitkä tekijät tekevät kaupungeista toimivia. Sopii yläkoulun ja lukioon.
Kesto 75min
Tekijät: Lotta Pirskanen, Eeva Tervomaa ja Tiia Tukiainen
Lektionsplan för behandling av temat förnybara och icke-förnybara naturresurser och hur de syns i vardagen. Lektionens innehåll varierar mellan föreläsning, spel/uppgifter och lärarhandledda diskussioner.
Skapare: Jon Hägerfelth & Greta Wirén
Tämän materiaalin avulla voidaan opettaa kartan korkeuskäyrien lukemista
Globaali salapoliisipeli.
Pelinappulat kiertävät ympäri maapalloa etsien tuotteita, jotka on valmistettu hyvissä työoloissa ja reilussa hengessä. Kuka löytää tuotteensa kotimaan nopeimmin?
Peliin tarvitset kaikki viisi viereistä pdf -tiedostoa.
Tässä käytännön harjoituksessa tutkitaan, mistä kaikkialta maailmasta kaupan HeVi-osaston tuotteet ovat peräisin.
Puhelimen mineraalit kartalle -peli
Pelissä kierretään maanosasta toiseen keräten puhelimeen tarvittavia raaka-aineita ja samalla oppien hieman niiden tuotannosta ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Peliin tarvitset kaikki viereiset pdf -tiedostot.
Maantiede tutkii erilaisia luonnonjärjestelmiä sekä yhteiskunnan jäsentymistä ja muutosta. Lisäksi maantieteessä tarkastellaan ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Kaikkia näitä yhdistää sijainti ja sen vaikutus eri prosesseihin. Linkistä löydät kootusti kaiken tiedon liittyen maantieteen kandivaiheen opintoihin Helsingin yliopistossa; miksi maantiede kannattaisi valita, mitä kandivaiheen opinnot sisältävät, mitä opiskelu ja opiskelijaelämä käytännössä on, sekä oppilaiden ja opettajien kokemuksia maantieteen opiskelusta.
Luonnon resurssit, niiden kestävä käyttö ja vaihtoehtoiset käyttöratkaisut, ympäristön tila sekä ihmisen toiminnan vaikutus siihen ovat tulevaisuuden yhteiskunnan suuria haasteita. Geotieteiden kandiohjelma Helsingin yliopistossa vastaa näihin haasteisiin ja tarjoaa alan laajimman koulutusohjelman Suomessa. Kandiohjelmassa opiskellaan geologiaa ja geofysiikkaa, jotka tutkivat maankamaran rakennetta, koostumusta ja kehitystä. Lue lisää linkistä!
Täältä löydät aiempien vuosien Helsingin yliopiston maantieteen ja geotieteiden pääsykokeiden valintakokeet ja niiden arvosteluperusteet. Vanhat valintakokeet ja arvosteluperusteet antavat hyvän kuvan siitä, millaisia aihekokonaisuuksia valintakokeissa on hyvä hallita, ja mitä hyvä vastaus yliopiston pääsykokeissa edellyttää.
Tällä kierroksella pääset tutustumaan virtuaalisesti Kumpulan kampuksen kolmeen eri rakennukseen: Physicumiin, Exactumiin ja Chemicumiin. Monipuolisen kierroksen aikana pääset kurkistamaan tietoiskujen, kuvien sekä videoiden kautta siihen mitä kaikkea Kumpulan kampukselta löytyy, millaista opiskelu siellä on ja mitä kaikkea muuta toimintaa Kumpulan kampuksella tapahtuu!