Tämä tarkoittaa, että opiskelijat tapaavat ja tekevät harjoituksia, jotka liittyvät konfliktinratkaisun, viestinnän, luottamuksen ja johtamisen kaltaisiin aiheisiin.
Kurssi on siis lähtökohdiltaan hyvin erilainen kuin perinteiset luentokurssit, mitä opiskelijat yleensä arvostavat. Heille jo se on poikkeuksellista, että luentosalin tuolit on aseteltu perinteisten suorien rivien sijasta ympyrään.
Harjoitukset alkavat esittelyillä ja muuttuvat vaiheittain yhä vaativammiksi. Tärkeä osa opetusta on harjoitusten pohdinta sekä itsenäisesti oppimispäiväkirjassa ja sopivan kirjallisuuden avulla että ryhmissä varsinaisten harjoitustilaisuuksien aikana. Opiskelijoita kannustetaan havainnoimaan sekä omaa ajatusmaailmaansa harjoitusten aikana (esim. jännittäminen silloin, kun opiskelija on ryhmän huomion keskipisteenä) että ryhmän ja ryhmädynamiikan muutoksia kurssin edetessä. Opiskelijat ovat kehuneet kurssin muotoa. Eräs opiskelija totesi: ”Kurssi on opettanut minulle todella paljon muiden ymmärtämisestä ja itseni ymmärtämisestä suhteessa muihin.”
Kanditason kurssiin liittyy maisteritason kurssi, jonka aiheita ovat ryhmädynamiikka ja ryhmien johtaminen. Kanditason kurssin suorittaneet maisteriopiskelijat voivat syventää ryhmädynamiikan tietojaan harjoittelemalla ryhmien johtamista, johtoryhmässä toimimista ja palautteen antamista. Opiskelijat osallistuvat kanditason kurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen ja havainnoivat ja analysoivat samalla omaa johtajuuttaan sekä muiden johtajuutta aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Myös tämä kurssi on saanut opiskelijoilta paljon myönteistä palautetta, eikä vähiten siksi, että sosiaalipsykologian kurssisisällöissä on hyvin vähän käytännöllistä ainesta. Kanditason opiskelijat ovat myös arvostaneet sitä, että kurssia vetävät maisteriopiskelijat.
Pandemian aikana kevätlukukausilla 2020 ja 2021 ryhmädynamiikan kursseja ei ymmärrettävistä syistä voitu järjestää lähiopetuksena. Kurssien muotoa piti siis muuttaa niin, että opiskelijat saattoivat kuitenkin harjoitella ryhmädynamiikkaa mielekkäällä tavalla käytännössä, vaikkakin etänä. Keväällä 2021 päätettiin soveltaa ongelmalähtöisen oppimisen (problem-based learning, PBL) menetelmää.
Maisteriopiskelijat työstivät ryhmädynamiikkaan liittyviä tapauksia ja vetivät sitten kukin omaa kandiopiskelijoiden muodostamaa PBL-ryhmää Zoomissa. PBL-ryhmissä kandiopiskelijat työskentelivät tapausten kanssa seitsemän askelen menetelmän mukaisesti. Aluksi he tunnistivat, mistä heidän tapauksessaan oli kyse, sitten he pohtivat, mitä tietoja heillä jo oli asiasta, ja lopuksi he muotoilivat ryhmän kannalta mielekkäitä kysymyksiä ja oppimistavoitteita, jotka liittyivät tapauksen teemaan. Tämän jälkeen ryhmän jäsenet etsivät itsenäisesti tietoja kurssikirjallisuudesta. Seuraavaksi he tapasivat uudelleen, keskustelivat oppimastaan ja vastasivat kirjallisesti esittämiinsä kysymyksiin. Lopuksi ryhmän jäsenet pohtivat, miten he olivat onnistuneet saavuttamaan asettamansa oppimistavoitteet.
Opiskelijat kehuivat myös tätä kurssimuotoa ja pitivät PBL-menetelmää sekä antoisana että opettavaisena. Samalla kun opiskelijat työskentelivät ryhmädynamiikkaan liittyvien tapausten parissa, he myös harjoittelivat ryhmädynamiikkaa ratkaistessaan tapauksia yhdessä.