Väitöskirja

Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Rehtori on päättänyt 26.8.2024 tohtorinväitöskirjan yleiset kriteerit Helsingin yliopistossa (HY/11925/00.00.06/2024). Päätös astui voimaan heti. Oikeustieteellinen tiedekunta on päättänyt tiedekuntakohtaiset artikkeliväitöskirjan vaatimusten tarkennukset 19.11.2024. Alla uudet, voimassa olevat vaatimukset ja tarkennukset. 

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista sekä niihin liittyvästä väittelijän itse laatimasta yhteenvedosta (=johdanto-osasta).

Oikeustieteellisen tiedekunnan artikkeliväitöskirjaan sisältyy yleensä kolme tieteellistä artikkelia. Poikkeustapauksessa voi kaksikin artikkelia riittää, mikäli ne ovat erityisen ansiokkaita. Vähintään kahden artikkeleista on oltava jo julkaistuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä vertaisarvioituja artikkeleita. Artikkelien ja johdanto-osuuden kokonaisuuden tulee täyttää väitöskirjan yleiset tieteelliset kriteerit kaikilta osin. Johdanto-osan suositeltu laajuus on 40–80 sivua.

Artikkeliväitöskirja voi sisältää julkaisuja, joissa on useampi kirjoittaja. Väitöskirjan tekijän osuus kaikissa väitöskirjaan sisällytettävissä osatöissä tulee osoittaa selkeästi.

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. 

Väitöskirjan tulee täyttää yhdenvertaiset tieteelliset kriteerit ja sen tulee 

a) sisältää uutta tieteellistä tietoa, 

b) osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, 

c) osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, 

d) osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä, 

e) olla tieteellisesti vakuuttava, f) sisältää perusteltuja tuloksia ja 

g) olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Väitöstutkimukselle nimetään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajana voi toimia professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastaja ei voi olla työsuhteessa väittelijän tiedekuntaan eikä mielellään myöskään Helsingin yliopistoon.  Väitöstyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajia ehdottavat ohjaaja ja vastuuhenkilö, tai jos vastuuhenkilöä ei ole väittelijälle nimetty, oppiaineen vastuuhenkilö.

Esitarkastajilla on aikaa kaksi kuukautta antaa lausuntonsa siitä, kun heidät on kutsuttu esitarkastajiksi.  Lausunnosta tulee ilmetä, hyväksytäänkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin.

Esitarkastaja voi myös esittää, että käsikirjoitus ei täytä väitöskirjan vaatimuksia eikä puolla väitösluvan myöntämistä. Tällöin esitarkastusprosessi raukeaa, ja sen voi aloittaa uudelleen vain ohjaajan ja vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen.

Kahden väitöslupaa puoltavan esitarkastuslausunnon jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää väitösluvan, jonka jälkeen väittelijä voi edetä työnsä viimeistelemisessä, painattamisessa sekä väitöstilaisuuden järjestämisessä. Väitöstilaisuus pitää järjestää vuoden sisällä väitösluvan myöntämisestä.

Väittelijä saa tiedekunnan virallisen ohjeistuksen väitösluvan saatuaan.

Väitösluvan myöntämisen yhteydessä tai sen jälkeen tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ulkopuolelta ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa.  Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin tai apulaisprofessorin (tenure trackin 2. tason associate professor). Rehtorin päätöksen HY/2379/00.00.06.00/2021 mukaan 1.8.2021 alkaen kustokseksi voidaan määrätä myös dosentti, jolla on työsuhde tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana.

Tiedekuntaneuvosto nimittää arvosanalautakuntaan vastuuhenkilöltä saadun ehdotuksen pohjalta yhden tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreita tai dosentteja tai dosentin tasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustajan tulee tuntea Helsingin yliopiston väittelykäytännöt ja väitöskirjojen arvosteluperiaatteet. Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana, hänet voidaan nimetä myös tiedekunnan edustajaksi. Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana, hän ei saa osallistua väitöskirjan arvosanasta päättämiseen.

Arvosanalautakunta saa käyttöönsä väitöstutkimuksen esitarkastuslausunnot. Kaikkien arvosteluun osallistuvien tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa.

Arvosanalautakunnan kokoonpanosta Helsingin yliopistossa on päätetty rehtorin päätöksessä 134/2019.

Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä arvosanalautakunnan raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Arvosanalautakunnan lausunnossa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Arvostelulausunnot tulee toimittaa esittelijälle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa  arvosana kiittäen hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voi saada enimmillään noin 15 % kaikista väitöskirjoista. Jokaista väitöskirjaa on kuitenkin tarkasteltava itsenäisesti arvostelukriteerien pohjalta.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty yllä väitöskirjan määritelmän kohdalla lueteltujen kriteereiden perusteella.