Väitöskirjan ohjeet

Yliopiston jatkotutkintolinjausten mukaan väitöskirja ja siihen liittyvä tutkimustyö ovat tohtorin tutkinnon laajin ja merkittävin osa. Lisäksi tohtorin tutkintoon kuuluu 30 tai 40 opintopisteen jatko-opinnot.

Jatkotutkintolinjausten mukaan Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinto mitoitetaan ja ohjataan siten, että sen voi suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen kolmessa - neljässä vuodessa.

Alla esitelty Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kriteerit.

Ar­tik­ke­li­väi­tös­kir­ja Ma­te­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa

Artikkeliväitöskirjan tulee koostua saman tutkimusteeman tieteellisistä julkaisuista ja väitöskirjatutkijan laatimasta yhteenvetoraportista. Yhteenvedossa tulee esittää tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, aineisto, tulokset, keskustelu ja johtopäätökset. Raportin tulee olla tasapainoinen työ, joka perustuu sekä väitöskirjaan sisältyviin artikkeleihin että relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa artikkeliväitöskirjan yhteenvetoraportin suosituspituus on 50 sivua (poislukien viiteluettelo, sisällysluettelo jne.) Tieteenalakohtaiset käytänteet yhteenvetoraportin pituudessa voidaan ottaa huomioon.

• Artikkeleiden määrä riippuu a) niiden laajuudesta, b) niiden tieteellisestä laadusta ja merkityksestä, c) niiden julkaisukanavasta ja d) kirjoittajan itsenäisestä panoksesta.  

• Suositeltu artikkeliväitöskirjan muoto Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa: sisältää kolme artikkelia; suurimman osan tulee olla julkaistuja tai hyväksyttyjä julkaistavaksi; aiemmin julkaisemattomia käsikirjoituksia, jotka ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa tai valmiita lähetettäväksi arvioitavaksi, voidaan myös sisällyttää väitöskirjaan, mutta niiden ei tulisi muodostaa enemmistöä artikkeleista.  Tieteenalakohtaiset erot julkaisukäytännöissä matematiikan ja tilastotieteen aloilla voidaan ottaa huomioon.

• Hyvin perustelluissa tapauksissa väitöskirja voi sisältää kaksi julkaistua artikkelia ilman lisätyötä. Näissä tapauksissa artikkelien tulee olla erityisen merkittäviä / laaja-alaisia omalla tieteenalallasi, ja sinun (väitöskirjatukijan) tulee olla artikkelien ensimmäinen tai vastaava kirjoittaja (ellet työskentele tieteenalalla, jossa kirjoittajajärjestys ei heijasta osuutta artikkelityössä) . Kun väitöskirja jätetään tiedekuntaneuvostolle, siihen tulee liittää puoltavat lausunnot: (i) vastuuhenkilöltä ja (ii) väitöskirjatutkijan tohtoriohjelman johtajalta. Kirjeissä tulee perustella, miksi väitöskirja on erityisen merkittävä / laaja-alainen, ja kommentoida väitöskirjatutkijan tieteellistä kypsyyttä ja itsenäisyyttä.  

• Artikkeliväitöskirjat voivat sisältää yhteisjulkaisuja. Sinun tulisi tyypillisesti olla vähintään kahden väitöskirjaasi sisältyvän artikkelin ensimmäinen tai vastaava kirjoittaja (ellet työskentele tieteenalalla, jossa kirjoittajajärjestys ei heijasta osuutta artikkelityössä) ; yhden näistä tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi. Sinun tulee olla tehnyt merkittävä, itsenäinen osuus kaikkiin väitöskirjaasi sisältyviin artikkeleihin. Samaa yhteisjulkaisua voidaan käyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa.

• Sinun tulee sisällyttää väitöskirjaasi raportti, jossa selkeästi esitetään itsenäisen työn osuutesi jokaiseen yhteisjulkaisuun. On erittäin suositeltavaa, että raportti hyväksytetään artikkeleiden muilla kirjoittajilla. 

Mo­no­gra­fia­väi­tös­kir­ja

1. Monografiaväitöskirjaksi ei voida hyväksyä aiemmin julkaistua teosta. Monografiaväitöskirjan tekijä voi kuitenkin julkaista jo ennen varsinaisen väitöskirjan valmistumista väitöskirjansa aihepiiristä artikkeleita, joihin hän voi viitata varsinaisessa väitöskirjassaan.
2. Monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua.
3. Monografiaväitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu erityisen huolella ennen esitarkastusta.

Muu kuin ar­tik­ke­li- tai mo­no­gra­fia­väi­tös­kir­ja

1. Muun kuin artikkeli- tai monografiaväitöskirjan rakenteesta ja laajuudesta päättää tiedekuntaneuvosto tohtoriohjelman esityksestä. Tällöin ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu erityisen huolella ennen esitarkastusta.

Lisensiaatintutkimuksen ohjeet.

Kaikissa väitöskirjaan liittyvissä asioissa yhteydenotot sähköpostitse kumpula-phd@helsinki.fi.

Rehtorin ja hallituksen päätösten mahdollistaman menettelyn perusteella Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on päättänyt siirtää dekaanille päätösvallan koskien a) väittelylupaa ja b) väitöskirjan hyväksyntää ja arvostelua seuraavissa tapauksissa: 

Väitösluvan myöntäminen: 
•    väitöksen arvosanalautakunnan kokoonpanon tulee olla nimetty,  
•    annettujen esitarkastuslausuntojen olla yksimielisiä ja kiistatta väitöslupaa puoltavia,  
•    esitarkastuslausunnot on toimitettu yliopiston yhteisellä lausuntopohjalla  
•    eikä väittelijä ole antanut vastinetta esitarkastuslausunnoista.  

Väitöskirjan arvostelu: 
•    vastaväittäjä ja arvosanalautakunta esittävät yksimielisesti väitöskirjan hyväksymistä,  
•    arvosanalautakunnan esitys on toimitettu yliopiston yhteisellä lausuntopohjalla  
•    eikä väittelijä ole antanut vastinetta arvostelulausunnoista. 

Päätösvalta väitösluvasta ja väitöskirjan arvostelusta säilyy aina tiedekuntaneuvostolla, mikäli lausunnot eivät ole selkeitä ja yksimielisiä tai mikäli väittelijä antaa niistä vastineen. Esitarkastajat, vastaväittäjä ja arvosanalautakunta nimetään yhä tiedekuntaneuvoston kokouksessa. 
Dekaani käyttää päätösvaltaa 1.8.2025 alkaen. Niiden väitöskirjojen osalta, joiden esitarkastus on alkanut ennen 1.8.2025 (esitarkastajat nimetty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.6.2025 tai aikaisemmin) päätösvalta säilyy ainoastaan tiedekuntaneuvostolla. Näiden väitöskirjojen osalta vastuuhenkilö tekee yhä esityksen arvosanalautakunnasta tällä lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/96337/lomakkeet.html

Dekaani tulee allekirjoittamaan päätöksiä ennalta sovitun ja julkaistun aikataulun mukaisesti noin kahden viikon välein, pois lukien joulu- ja kesäloma sekä muut juhlapyhät. Materiaalien jättöpäivä tiettyä päätöstä varten on kaksi viikkoa ennen ilmoitettua allekirjoituspäivää, kuten tiedekuntaneuvoston kokoustenkin kohdalla. Dekaani ei allekirjoita päätöksiä väittelyluvista ja väitöskirjan hyväksynnästä ja arvostelusta muina aikoina. Päätösaikataulu löytyy näiden ohjeiden lopusta. 
Tämän tarkastusprosessia nopeuttavan menettelyn mahdollistamiseksi arvosanalautakunta (vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan edustaja) on nimettävä samaan aikaan kuin esitarkastajat eli ennen esitarkastuksen alkua. Tämä koskee kaikkia esitarkastuksen aloituksia alkaen 1.8.2025. Linkki e-lomakkeelle, jolla esitys tehdään: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/135888/lomake.html

Väitöskirjojen arvosana-asteikko on jatkossa "hyväksytty/hylätty", ja muutos tulee voimaan 1.8.2025. Kuitenkin väitöskirjat, joiden esitarkastus on käynnistetty viimeistään tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.6.2025, arvioidaan aiemmin voimassa olleen arvosana-asteikon mukaan (”kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty).  
 

Väitöskirjan käsittelyvaiheet tiedekunnassa

 Aikataulua suunnitellessa on hyvä katsoa tiedekuntaneuvoston kokouspäivien sekä dekaanin päätösten aikataulut.

1. Väitöskirjan käsikirjoitus on valmis ja jatko-opinnot suoritettu, vastuuprofessori ja ohjaaja(t) hakevat esitarkastajia.
2. Kuultuaan väittelijää ja ohjaajia vastuuprofessori esittää esitarkastajia sekä arvosanalautakuntaa tiedekunnalle (e-lomake). Väittelijällä on oikeus esittää huomautus esitarkastajien ja vastaväittäjän valinnasta.
3. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa sekä arvosanalautakunnan.
4. Väittelijä toimittaa tiedekunnalle käsikirjoituksen yhtenä pdf-tiedostona sisältäen myös julkaistut ja julkaisemattomat artikkelit osoitteeseen kumpula-phd@helsinki.fi viimeistään viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samassa yhteydessä tulee toimittaa vapaamuotoinen selvitys omasta osuudesta kussakin yhteisjulkaisussa, mikäli se ei sisälly väitöskirjan käsikirjoitukseen.
5. Tiedekunnan kanslia ohjeistaa esitarkastajat ja toimittaa heille väitöskirjan käsikirjoituksen.
6. Esitarkastajat antavat lausunnon kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta.
7. Tiedekunnan kanslia toimittaa esitarkastajien lausunnot eteenpäin.
8. Väittelijällä on oikeus esittää huomautus esitarkastajien lausunnosta.
9. Dekaani päättää väittelyluvan myöntämisestä.
10. Tiedekunnan ohjeistaa vastaväittäjän ja lähettää väittelijälle päätöksen väitösluvasta ja väittelyä koskevat ohjeet.
11. Väitöstilaisuus
12. Vastaväittäjän tulee viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntannalle perusteltu kirjallinen lausunto väitöstutkimuksesta.
13. Arvosanatoimikunta esittää väitöskirjalle arvosanaa.
14. Väittelijä antaa kirjallisen ilmoituksen siitä, että hän on nähnyt vastaväittäjän lausunnon ja hänellä ei ole huomauttamista sen ja väitöskirjalle esitetyn arvosanan johdosta. Tarvittaessa väittelijä ilmoittaa tiedekunnalle vastaväittäjän lausuntoa ja väitöskirjasta esitettyä arvosanaa koskevat huomautuksensa.
15. Dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta.
16. Tutkintotodistuspyyntö ja lisätietoa valmistumisesta. 
17. Valmistumisjuhla ja alumniverkosto.

Kaikissa väitöskirjaan liittyvissä asioissa yhteydenotot sähköpostitse kumpula-phd@helsinki.fi.

Väittelijä vastaa esitarkastukseen annettavan työn sisällöstä. Ohjaaja(t) vastaavat siitä, että työ on tasoltaan sellainen, että sen voi jättää esitarkastukseen. Pääohjaaja päättää, tuleeko väitöskirjan käsikirjoitukselle tehdä kielentarkastus.

Esi­tar­kas­ta­jien mää­rää­mi­nen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajien tulee olla professoreita tai dosentteja taikka tohtoreita, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastajat valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta ja heidän tulee pääsääntöisesti olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Perustellusta syystä toinen esitarkastaja voidaan nimetä Helsingin yliopistosta. Tiedekunnan dosentti, joka ei ole työsuhteessa yliopistoon, katsotaan tiedekunnan ulkopuoliseksi. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.

Esitarkastajana ei voi toimia henkilö, joka on väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkin muuhun asianomaiseen sellaisessa suhteessa, joka asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastaja ei voi siten toimia esimerkiksi

• henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa,
• henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai aikaisempaa tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa,
• henkilö, jolla on läheistä tutkimustyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta,
• väittelijän lähisukulainen,
• väittelijän tai ohjaajan lähiesihenkilö tai –alainen tai
• väitöskirjan seurantaryhmän jäsen.

Tiedekuntaneuvosto käsittelee esitarkastajien määräämistä väittelijän vastuuhenkilöltä tulevan esityksen perusteella (e-lomake). Valituille esitarkastajille ilmoitetaan tiedekuntaneuvoston päätöksestä kirjallisesti. Väittelijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Oh­jeet esi­tar­kas­ta­jal­le

Esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto.

Esitarkastajien tulee lausunnoissaan kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

• Tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
• Työn laajuus ja aineiston riittävyys, mahdollisten julkaistavaksi lähetettyjen käsikirjoitusten merkitys sisällössä ja puutteet
• Tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen
• Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
• Tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
• Kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
• Väitöskirjan kokoonpano (esitystapa, tyyli ja kieliasu)
• Väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys (milloin väitöskirjaan sisältyy yhteisjulkaisuja): onko tekijällä riittävä itsenäinen osuus väitöskirjakokonaisuudessa?

Lausunnossaan esitarkastajat joko

• Esitarkastajat joko puoltavat väitöslupaa (pienet korjaukset ovat mahdollisia) tai
• toteavat käsikirjoituksen puutteet niin vakaviksi, ettei väittelylupaa voi puoltaa.

Lausuntoa, jossa esitarkastaja edellyttää korjauksia työhön ennen puoltavan lausunnon antamista, ei voi enää antaa. 

Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta.

Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun käsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja ohjaaja tai vastuuprofessori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö (Flamma)

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, kun dekaani on myöntänyt väittelijälle väittelyluvan. Väittelylupa myönnetään esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuus tulee järjestää 9 kuukauden kuluessa väittelyluvan myöntämisestä.

Vas­ta­väit­tä­jä

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää. 1.8.2025 alkaen arvosanalautakunta (vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan edustaja) on nimettävä samaan aikaan kuin esitarkastajat eli ennen esitarkastuksen alkua. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esityksen vastaväittäjäksi tekee vastuuprofessori väitöskirjan ohjaajia kuultuaan. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta.

Vastaväittäjä ei saa olla väittelijään tai väitöskirjan ohjaajaan tai johonkuhun muuhun asianomaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Vastaväittäjänä ei siten voi toimia esimerkiksi

• henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa tai jolla on käynnissä olevaa tai aikaisempaa tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa,
• henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta,
• väittelijän lähisukulainen, väittelijän tai ohjaajan lähiesimies tai -alainen tai
• väitöskirjan seurantaryhmän jäsen.

Vastaväittäjän tulee antaa kahden viikon kuluessa väitöstilaisuuden jälkeen tiedekunnalle perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Tiedekunnan päätöksen mukaan vastaväittäjän on arvostelussaan kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin soveltuvin osin:

A. Väitöskirjan tieteellinen arvo:

1. Tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
2. Työn laajuus ja aineiston riittävyys
3. Tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen
4. Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
5. Tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
6. Kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
7. Väitöskirjan kokoonpano (esitystapa, tyyli ja kieliasu)

B. Väittelijän puolustus:

1. Väittelijän työpanoksen merkitys väitöskirjan tieteellisten tulosten saavuttamisessa
2. Väitöskirjan tutkimusalan tuntemus
3. Alan kirjallisuuden tuntemus
4. Käytettyjen tutkimusmenetelmien hallinta
5. Kyky käydä keskustelua ja vastata kritiikkiin

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.

Kustos

Kustokseksi nimetään joku tiedekunnan professoreista tai professorin tehtävän hoitajista. Kustoksena voi toimia myös tiedekunnan apulaisprofessori, joka on vakinaistamispolun tasolla 2 (Associate professor) tai ohjaajana toiminut dosentti, jolla työsuhde tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa. Mikäli kustos on ohjaaja, kanssakirjoittaja väitöskirjan osajulkaisuissa tai muuten esteellinen, hän on arvosanalautakunnan jäsen, mutta ei osallistu arvosanaehdotuksen tekemiseen.

Tiedekunnan edustaja

Tiedekunnan edustajan tulee olla Helsingin yliopiston professori tai dosentti tai dosentin tasoinen Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen. Tiedekunnan edustajan tulee tuntea Helsingin yliopiston väittelykäytännöt ja väitöskirjojen arvosteluperiaatteet. Kustos voi toimia tiedekunnan edustajana, mikäli hän ei ole työn ohjaaja tai muuten esteellinen.

Vastuuhenkilö tekee esityksen esitarkastajiksi ja arvosanalautakunnaksi sähköisellä lomakkeella. 

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/135888/lomake.html

Väi­tös­ti­lai­suus ja sen kie­li

Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kustos päättää väitöstilaisuuden kielestä kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Rehtorin ja hallituksen päätösten mahdollistaman menettelyn perusteella Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on päättänyt siirtää dekaanille päätösvallan koskien väitöskirjan hyväksyntää ja arvostelua seuraavissa tapauksissa: 

Väitöskirjan arvostelu: 

• vastaväittäjä ja arvosanalautakunta esittävät yksimielisesti väitöskirjan hyväksymistä,
• arvosanalautakunnan esitys on toimitettu yliopiston yhteisellä lausuntopohjalla
• eikä väittelijä ole antanut vastinetta arvostelulausunnoista. 

Päätösvalta väitösluvasta ja väitöskirjan arvostelusta säilyy aina tiedekuntaneuvostolla, mikäli lausunnot eivät ole selkeitä ja yksimielisiä tai mikäli väittelijä antaa niistä vastineen. Esitarkastajat, vastaväittäjä ja arvosanalautakunta nimetään yhä tiedekuntaneuvoston kokouksessa. 

Dekaani käyttää päätösvaltaa 1.8.2025 alkaen. Niiden väitöskirjojen osalta, joiden esitarkastus on alkanut ennen 1.8.2025 (esitarkastajat nimetty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.6.2025 tai aikaisemmin) päätösvalta säilyy ainoastaan tiedekuntaneuvostolla. Dekaani tulee allekirjoittamaan päätöksiä ennalta sovitun ja julkaistun aikataulun mukaisesti noin kahden viikon välein, pois lukien joulu- ja kesäloma sekä muut juhlapyhät. Materiaalien jättöpäivä tiettyä päätöstä varten on kaksi viikkoa ennen ilmoitettua allekirjoituspäivää, kuten tiedekuntaneuvoston kokoustenkin kohdalla. Dekaani ei allekirjoita päätöksiä väittelyluvista ja väitöskirjan hyväksynnästä ja arvostelusta muina aikoina. Dekaanin päätösten aikataulu 

Tämän tarkastusprosessia nopeuttavan menettelyn mahdollistamiseksi arvosanalautakunta (vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan edustaja) on nimettävä samaan aikaan kuin esitarkastajat eli ennen esitarkastuksen alkua. Tämä koskee kaikkia esitarkastuksen aloituksia alkaen 1.8.2025. Linkki e-lomakkeelle, jolla esitys tehdään: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/135888/lomake.html

Väitöskirjojen arvosana-asteikko on jatkossa "hyväksytty/hylätty", ja muutos tulee voimaan 1.8.2025. Kuitenkin väitöskirjat, joiden esitarkastus on käynnistetty viimeistään tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.6.2025, arvioidaan aiemmin voimassa olleen arvosana-asteikon mukaan (”kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty).  

Tiedekunnan dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta arvosanalautakunnan ehdotuksen perusteella. Ehdotuksen väitöskirjan arvosanaksi tekee arvosanalautakunta. Väitöskirjan arvostelu perustuu väitöskirjasta annettuihin kirjallisiin lausuntoihin (vastaväittäjän lausunto, esitarkastajien lausunnot).

Vas­ta­väit­tä­jän lausun­to

Vastaväittäjän tulee viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekunnalle perusteltu kirjallinen lausunto väitöskirjan tieteellisestä arvosta. Mikäli vastaväittäjiä on kaksi, he voivat myös antaa yhteisen lausunnon. Vastaväittäjän tulee arvioinnissaan ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.

Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta.

Väi­tös­kir­jan ar­vioin­ti­kri­tee­rit ma­te­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa

Väitöskirjojen arvosana-asteikko on "hyväksytty/hylätty". Kuitenkin väitöskirjat, joiden esitarkastus on käynnistetty viimeistään tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.6.2025, arvioidaan aiemmin voimassa olleen arvosana-asteikon mukaan (”kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty).  

Väitöskirjan yleiset arviointikriteerit.

Väitöskirjan arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin kohtiin:

• Tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
• Väittelijän työpanoksen merkitys väitöskirjan tieteellisten tulosten saavuttamisessa
• Työn laajuus ja aineiston riittävyys
• Tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen
• Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
• Tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
• Kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
• Väitöskirjan kokoonpano (esitystapa, tyyli ja kieliasu)
• Tekijän kyky puolustaa tutkimustaan julkisesti

Väitöskirjaa ei hyväksytä dekaanin päätöksella tai tiedekuntaneuvoston kokouksessa ennen kuin väittelijä on toimittanut tiedekunnalle (kumpula-phd@helsinki.fi) kirjallisen ilmoituksen siitä, että hänellä ei ole huomautettavaa vastaväittäjän lausunnosta ja väitöskirjalle esitetystä arvosanasta. 

Tiedekunta ilmoittaa väittelijälle väitöskirjan hyväksymistä koskevan päätöksen.

Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.