Ennen Viikkiin tuloa opiskelin Åbo Akademissa kemiantekniikkaa ja tein väitöskirjan Offset-painovärien ja päällystetyn paperin vuorovaikutuksista. Yhdistävä tekijä kaikissa tutkimusaiheissani ovat olleet materiaalit, materiaalien rakenteet ja vuorovaikutukset, eli miten aineet liikkuvat materiaalista toiseen tai materiaalien läpi ja miten esimerkiksi lämpö tai kosteus vaikuttavat siihen. Tätä samaa luonnontieteellistä näkökulmaa hyödynnän kaikkiin tutkimusaiheisiini – painoväreihin ja papereihin, ruokaan ja elintarvikepakkauksiin ja ruoan sisällä tapahtuviin reaktioihin.
Olen vieraillut tutkijana myös Yhdysvalloissa Mainen yliopistossa Mainessa ja Kanadassa McMasterin yliopistossa Hamiltonissa tutkimassa erilaisia materiaaleja. Liikkuvuus tutkijana eri paikoissa ja eri aloilla edistää tiedon siirtymistä ja on siten tosi tärkeää, ja matkalla oppii hyödyntämään omaa osaamistaan ja soveltamaan tietoa eri yhteyksissä.
Tällä hetkellä olen mukana Healthy Food Africa -tutkimusprojektissa, joka pyrkii parantamaan ruokaketjua Afrikassa. Projektissa tehdään monenlaista urbaanista maanviljelystä lähiöalueiden ravitsemuksen parantamiseen ja pohditaan, miten erilaisia ruuan arvoketjuja ja ruokaketjun eri osia voidaan parantaa. Ruokaturvallisuus ja ravitsemus ovat projektin keskiössä, mutta hankkeessa myös viestinnällä ja kommunikaatiolla on suuri rooli, sillä projektia tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa.
Tutkimusta on työajastani tällä hetkellä noin 40 prosenttia, ja se toki vaihtelee kausittain. Jokainen työpäivä on erilainen, sillä tutkimusprosessit ovat moninaisia ja tutkimusta tehdään ryhmätyönä tiimeittäin. Meillä on paljon palavereita, joissa mietitään yhdessä sitä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai miten edetään.
Tutkimuksessa on aina läsnä tietynlainen arvaamattomuus, sillä prosessit eivät välttämättä etene suunnitellusti ja eteen tulee mielenkiintoisia haasteita ja ongelmia ratkaistavaksi. Tutkimus on tietynlaista tanssia ja tasapainoilua soveltamisen, hyödyn saamisen ja tieteen edistämisen kesken, sillä nykyisin yhä vahvemmin tiedettäkin arvioidaan siitä nopeasti saatavan hyödyn perusteella. Tutkijana pyrkimykseni on pysyä objektiivisena ja edistää tiedettä.
Opetusvastuisiini kuuluu pakkausteknologian peruskurssi, maisterivaiheessa sen jatkokurssi ja laboratoriotyöt sekä elintarvikkeiden rakenteita opettava kurssi. Opetuksessa minulle tärkeää on luoda sisältöihin linkitys käytäntöön, sillä silloin opiskelija hahmottaa, mihin oppimaansa voi soveltaa työelämässä.
Opiskelijoissa on paljon potentiaalia, ja oppia rakennetaan jatkuvasti jo aiemmin opitun päälle. Siksi opetuksessa pitää olla jotakin konkreettista, joka sitoo sitä arkeen. Pakkaukset ovat tässä tosi kiitollinen aihe, sillä niistä näkee helposti, mitä tapahtuu, jos pakkaus ei kestä rakenteensa puolesta tai leipä kovettuu kun pussi ei suojaa sitä riittävästi. Kun perusasiat ovat hallussa, niiden soveltaminen ja oman osaamisen kehittäminen on helpompaa.
Opetuksessa minulle on tärkeää tiedon ajantasaisuus ja jatkuva kehittäminen. Opetusta varten hankittu tieto päivittyy jatkuvasti ja teen paljon töitä, että voin tarjota opiskelijalle mahdollisimman uutta ja ajankohtaista tietoa ja tiedonlähteitä. Osa tiedosta on myös hiljaista ja kokemusperäistä tai kiinni alan yrityksissä ja yksilöillä. Siksi erilaiset ammatilliset verkostot ja yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa on tärkeää myös opetukselle.
Samaten myös opetuksen suunnittelu on jatkuvaa työtä. Kehitän paljon omia kursseja myös saadun opiskelijapalautteen perusteella ja mietin, miten oma opetustyylini voisi palvella mahdollisimman montaa opiskelijaa. Opettajana minua motivoi opiskelijoiden oppiminen ja se, kun he oivaltavat heitä askarruttaneet asiat. On hienoa nähdä vierestä, kun opiskelija edistyy ja näyttää oman potentiaalinsa.
Koen opettamisen myös yhteiskunnallisesti tärkeänä tehtävänä. Välitän tietoa omasta alastani opiskelijoille, jotka voivat sitten soveltaa oppimaansa käytäntöön, ja he taas vaikuttavat omalta osaltaan paremman tulevaisuuden puolesta. Haluan olla kannustava ja rohkaiseva opettaja. Opiskelijoissa on valtavasti potentiaalia ja omaa osaamista voi jatkuvasti kehittää. Vaikka ei alkuun osaisi, niin omalla asenteella, halulla ja sitkeydellä on merkittävä rooli oppimisessa.
Hanna Koivula