Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien maisteriohjelma sisältää kaksi opintosuuntaa: pohjoismaiset kielet ja pohjoismaisen kirjallisuuden. Sofia Murtonen opiskelee pohjoismaisten kielten opintosuunnassa.
Miksi halusit opiskella pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien maisteriohjelmassa?
Sofia: Halusin opiskella pohjoismaisia kieliä, koska olen aina ollut kiinnostunut ruotsin kielestä. Lukion jälkeen minulla oli muita suunnitelmia, mutta ruotsin kieli kiinnosti minua niin paljon, että päätin kokeilla kandiohjelmaa ihan uteliaisuudesta. Sainkin paikan ensimmäisellä yrittämällä ja se tuntui niin omalta jutulta, että päätin jatkaa maisterivaiheeseen.
Kenelle maisteriohjelma sopii?
Sofia: Maisteriohjelma sopii kenelle tahansa, joka on kiinnostunut pohjoismaisista kielistä, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Tämä on hyvin monipuolinen koulutus, joten mikä tahansa kiinnostus näihin aihealueisiin voisi tehdä ohjelmasta nautittavan.
Voitko antaa esimerkkejä siitä, mitä kursseilla käsitellään? Eroavatko ne kandivaiheen kursseista?
Sofia: Maisterivaiheen kurssit menevät syvemmälle aiheisiin verrattuna kandivaiheeseen. Kurssien aiheita on laidasta laitaan ja on paljon valinnan vapautta, voi valita juuri niitä kursseja mitkä itseään kiinnostavat.
Kursseilla käsitellään esimerkiksi vuorovaikutuslingvistiikkaa, kaksikielisyyttä ja kielen oppimista. Maisterivaiheessa on enemmän valinnanvapautta, joten voi valita kursseja, jotka itseä kiinnostavat. Minua on erityisesti kiinnostanut kaksikielisyyteen liittyvät kysymykset ja vuorovaikutuslingvistiikasta eli miten käytännössä kieltä käytetään ja mitä ihmiset sillä tekevät. Pidin vuorovaikutuslingvistiikan kurssista niin paljon että päätin lähteä tekemään graduani siitä aiheesta.
Millaisia opinnot ovat käytännössä?
Sofia: Opintoni maisterivaiheessa ovat olleet hyvin käytännönläheisiä. Minulla ei ole ollut maisterivaiheessa yhtään tenttejä, vaan kursseilla on ollut analyysitehtäviä, joissa voi osoittaa oppimaansa. Tämä on toiminut minulle paremmin kuin tentit, koska olen saanut enemmän irti ja oikeasti oppinut. Sillä tavalla myös oikeasti muistan asiat kurssin jälkeenkin ja pystyn hyödyntämään niitä muilla kursseilla. Analyysitehtävissä saatetaan saada valmis aineisto tai valitaan itseä kiinnostava, jonka analysoimiseen kurssin oppeja hyödynnetään.
En ole kandivaiheen jälkeen myöskään ollut yhdelläkään massaluennolla vaan ryhmät ovat pienempiä, mikä tekee opetuksesta keskustelevampaa.
Entä maisterintutkielma (pro gradu) - millaista tukea tarjotaan sen kirjoittamiseen?
Sofia: Olen jo pitkällä gradun työstämisessä, ja tavoite on saada se valmiiksi kesän aikana. Olen saanut paljon tukea graduohjaajalta. Olen kuullut, että koulutusohjelman graduohjaajat ovat todella osaavia ja aktiivisesti mukana prosessissa. Graduseminaari ja kurssikaverit ovat myös olleet iso tuki. Vaikka ihmisillä on hyvin erilaisia aiheita, yhteinen keskustelu auttaa paljon.
Aluksi gradu jännitti ja tuntui isolta hommalta, mutta yllättävän hyvin on mennyt ja motivaatio on pysynyt hyvin yllä – onkin ollut tosi kivaa ja olen oppinut paljon.
Sisältyykö maisteriohjelmaan pakollinen harjoittelu?
Sofia: Maisteriohjelmaan ei sisälly pakollista harjoittelua, mutta voi tehdä työelämäorientaatiokurssin tai harjoittelun. Jos saa vaikka oman alan kesätöitä, se voi olla harjoittelu. Itse tein viime kesänä oman alan kesätöitä, jonka jälkeen yksi opettaja vinkkasi, että sen voi hyväksyä harjoitteluksi.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen? Mitä opiskelija haluaisi tehdä työkseen, millainen ura kiinnostaa?
Sofia: Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä vähän auki. Olin viime kesänä oman alan töissä Kielibuusti-projektissa. Projektin tarkoituksena oli tukea suomen ja ruotsin kielen oppimista. Olin mukana keräämässä oppimateriaaleja verkkosivuille ja myös luomassa uusia oppimateriaaleja. Samalla pohdimme, että materiaalit voisivat olla sellaisia resursseja, joita maahanmuuttajat voivat käyttää kielen oppimisen ja Suomeen kotoutumisen tukena. Myös jatkossa työ maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisen parissa voisi kiinnostaa.
Mutta täältä voi työllistyä monenlaisiin tehtäviin. Tiedän, että esimerkiksi viestintä- ja käännöstöihin on työllistytty, tai jos on pedagogiset opinnot mukana niin opettajaksi. Jotkut ovat ryhtyneet kirjailijoiksi.
Millainen Helsinki on opiskelukaupunkina?
Sofia: Helsinki on tosi kiva opiskelukaupunki, jossa on paljon vaihtoehtoja harrastaa kaikkea. Täällä on hyvät liikenneyhteydet, joten luentojen jälkeen on helppo lähteä tekemään eri asioita. Meri on lähellä, ja täällä on paljon kivoja paikkoja ja puistoja, joissa voi käydä. Unisport tarjoaa myös hyviä vaihtoehtoja urheiluun.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Sofia: Olen tykännyt todella paljon. Yksi iso plussa on asiantuntevat opettajat, ja että täällä saa laadukasta opetusta. Yhteisö on todella kiva täällä, olen tutustunut todella kivoihin ihmisiin.
Keskustakampuksella opiskelu on mukavaa, Kaisa-kirjasto on erityisen mieluisa opiskelupaikka, jossa on hyvin tilaa ja tietysti myös kaikki kirjallisuus on siellä lähellä. Opintojen alkuvaiheessa kokeilin myös ainejärjestötoimintaan osallistumista. Oli kiva huomata, että toiminta on aidosti kaksikielistä.
Mitä haluaisit sanoa ohjelmaan hakevalle?
Sofia: Suosittelen lämpimästi hakemista tähän maisteriohjelmaan. Täällä pääsee oikeasti syventämään sitä, mitä on jo kandivaiheessa oppinut. Maisterivaiheessa pääsee enemmän valitsemaan kursseja oman mielenkiinnon mukaan ja yhdistämään myös oman alan ulkopuolisia aiheita. Olen esimerkiksi ottanut taidehistorian kursseja, mikä on ollut rikastuttavaa.