Kasvatustieteellisen tiedekunnan väitöskirjat julkaistaan elektronisessa muodossa yliopiston digitaalisen arkiston E-thesis-kokoelmassa. Painettuja kirjoja voi tiedustella suoraan väittelijöiltä.
Tällä sivulla esiteltävät linjaukset ja ohjeistukset perustuvat Rehtorin päätöksiin HY/498/2017, HY/134/2019, HY/2379/2021 ja HY/11925/2024 Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen ja Väitöskirjan yleiset kriteerit sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päättämiin tarkennuksiin.
Väittelijän ohjeet väitöskirjan/lisensiaatintyön tarkastukseen jättämiseen löytyvät Opiskelijan ohjeista.
Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta löytyy Tervetuloa väitöstilaisuuteen -sivuilta.
Väitöskirja on tekijän omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa edustettuna olevalta tieteenalalta. Ohjaajan ja väitöskirjan tekijän velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että väitöskirjatyö on mahdollista suorittaa kolmessa-neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorintutkinnon voi suorittaa myös osa-aikaisesti.
Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja.
Monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua mukaan lukien liitteet ja lähdeluettelo. Mikäli monografian ohella on julkaistu samaa tutkimusta raportoivia tieteellisiä julkaisuja (OKM:n julkaisutyyppiluokituksen julkaisutyypit A-C), niihin viitataan monografiassa, kuten muihinkin aiempiin tutkimuksiin.
Artikkeliväitöskirjassa vähimmäisvaatimuksena on kaksi julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä tieteellistä artikkelia, joissa väitöskirjatutkija on ensimmäisenä kirjoittajana, ja osajulkaisuista laadittu yhteenveto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisiin julkaisuihin ei voi sisällyttää tieteellisiä artikkeleita, joissa väittelijällä on jaettu ensimmäinen kirjoittajuus. Vähimmäisvaatimuksen ylittävien julkaisuiden osalta jaettu ykköskirjoittajuus on sallittua. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (A1-A3), jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi hyvää tieteellistä käytäntöä ja vertaisarviointia noudattavissa tieteellisissä julkaisusarjoissa. Jos jotain osajulkaisua ei ole vielä julkaistu, väittelijä toimittaa todistuksen julkaisijan hyväksymispäätöksestä.
Vähimmäisvaatimuksen lisäksi väitöskirja voi sisältää useampia julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita, tai julkaisijalle lähetettyjä (submitted), mutta ei vielä julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väittelijän ja pääohjaajan tulee kirjoittaa perustelut hyväksymispäätöstä vailla olevien artikkelien osuudesta ja tarpeellisuudesta väitöskirjassa siinä vaiheessa, kun väitöskirjaa esitetään esitarkastukseen.
Artikkeliväitöskirjaan on mahdollista sisällyttää myös julkaisuja, joita käytetään kahden eri väittelijän väitöskirjassa. Tällöin edellytetään osana itsenäisen työn selvitystä (ks. alla) väittelijän laatima ja pääohjaajan vahvistama perusteltu selvitys saman artikkelin käytöstä kahdessa väitöskirjassa.
Väittelijän on annettava erillisellä lomakkeella kirjallinen ja ohjaajan vahvistama selvitys työpanoksestaan ja itsenäisen työn osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Väittelijä voi lisäksi selvittää julkaistussa väitöskirjassa osuutensa yhteisjulkaisuissa. Selvitys itsenäisen työn osuudesta laaditaan sillä kielellä, millä tutkimus on pääsääntöisesti tehty. Artikkeliväitöskirjoissa selvityksessä käydään läpi itsenäisen työn osuus artikkelikohtaisesti. Monografiaväitöskirjoissa tarkennetaan oman ja muiden (esim. ohjaajien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden) työn osuus mm. tutkimuksen suunnittelussa, aineiston keruussa ja analysoinnissa.
Jos artikkeliväitöskirjaan sisältyvä artikkeli on julkaistu väitöskirjatutkijan ohjaajan toimittamassa kokoomateoksessa tai tieteellisessä julkaisusarjassa, tulee toimittaa selvitys siitä, ettei ohjaaja ole osallistunut vertaisarvioitsijoiden valintaan eikä asiantuntijalausuntojen käsittelyyn.
Väitöskirjatutkija vastaa esitarkastukseen annettavan työnsä sisällöstä. Ohjaajat vastaavat siitä, että työ on laadultaan ja laajuudeltaan sellainen, että se voidaan jättää esitarkastukseen.
Väitöskirjan yleisistä kriteereistä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä on voimassa, mitä Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä (15.4.2015 44§) sekä rehtorin päätöksissä HY/498/2017, HY/134/2019, HY/2379/2021 ja HY/11925/2024 on määrätty.
Ensimmäisen yhteydenoton esitarkastajaan yleensä tekee ohjaaja tai vastuuprofessori, mutta on syytä huomioida, että esitarkastaja on tiedekunnan tehtävään määräämä asiantuntija ja esitarkastajan tulee siksi antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle. Esitarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muuten kuin tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavan asiantuntijan välityksellä.
Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin. Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:
Esitarkastajana, vastaväittäjänä tai arvosanalautakunnan tiedekunnan edustajana ei voi toimia myöskään ohjaajan lähisukulainen.
Samat esteellisyydet koskevat myös vastaväittäjiä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustajia.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on tarkentanut esteellisyyksissä läheisen tutkimusyhteistyön määritelmää. Näin ollen esteellisyyksiä määriteltäessä on otettava huomioon myös, että esitarkastajalla, vastaväittäjällä tai arvosanalautakunnan jäsenellä ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana ollut ohjaajan kanssa:
Lisäksi, asianosaisilla ei ole saanut olla läheistä yhteyttä tai vaikuttamista tehtävien täytössä viimeisen kolmen vuoden aikana (valmisteluryhmän jäsenen ja hakijan välinen yhteys).
Esteellisyyttä ei tuota mm. samassa toimituskunnassa toimiminen, artikkelin kirjoittaminen samaan kokoomajulkaisuun (special issue tai kokoomateos) tai rahoitushakemus, jolle ei ole myönnetty rahoitusta. Ohjaaja ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään ja pidättäytyy arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä hänen olevan esteellinen.
Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavaan asiantuntijaan (edu-research@helsinki.fi).
Tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaava asiantuntija toimittaa lausunnosta kopiot opiskelijalle, ohjaajille, tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.
Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjan vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjalle kaksi esitarkastajaa, jotka ovat professoreita tai dosentteja taikka tohtoreita, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastajat valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta, ja heidän tulee pääsääntöisesti olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.
Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 15.4.2015, 44 §; Rehtorin päätös HY/498/2017).
Esitarkastajana toimimisesta maksetaan palkkio (1.8.2023 alkaen 400€).
Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin (Rehtorin päätös HY/498/2017). Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Katso eettiset ohjeet yllä. Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli ohjaaja tai esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen on epävarma esteellisyydestä, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavaan asiantuntijaan (edu-research@helsinki.fi).
Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin (Rehtorin päätös HY/498/2017). Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi (eettiset ohjeet yllä). Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen on epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavaan asiantuntijaan (edu-research@helsinki.fi).
Tiedekuntaneuvoston päätöksen jälkeen tohtorikoulutuksesta vastaava asiantuntija toimittaa tiedekunnasta käsikirjoituksen sekä selvityksen itsenäisen työn osuudesta esitarkastajille sähköpostitse. Pyynnöstä käsikirjoitus voidaan toimittaa paperiversiona postitse.
Esitarkastajana toimimisesta maksetaan palkkio (1.8.2023 alkaen 400 €).
Lausunto
Esitarkastajia pyydetään toimittamaan lausunnot tiedekuntaan kahden kuukauden kuluessa (loma-ajat huomioiden). Vastuuhenkilö voi sopia esitarkastajan kanssa lausunnon lähettämisaikataulusta tarkemmin huomioiden tulevien tiedekuntaneuvoston kokouksien aikataulun.
Esitarkastajat antavat tiedekunnalle lausuntonsa, jossa joko
Esitarkastaja voi edellyttää, että käsikirjoitukseen tehdään korjauksia, jotka esitarkastaja hyväksyy ennen puoltavan lausunnon antamista (yllä kohta b). Korjaukset hyväksyttyään esitarkastaja antaa käsikirjoituksesta tiedekunnalle lopullisen lausuntonsa. Väittelijän laatima selvitys tehdyistä korjauksista toimitetaan tiedoksi myös toiselle esitarkastajalle sekä liitetään esitarkastajien lausuntoihin väittelylupaa myönnettäessä. Esitarkastus saa tässä tapauksessa kestää kokonaisuudessaan enintään kuusi kuukautta. Tällaisessa tapauksessa esitarkastaja ottaa yhteyttä suoraan tiedekunnan asiantuntijaan (edu-research@helsinki.fi).
Esitarkastajat voivat halutessaan laatia yhteislausunnon.
Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua. Lausunnosta on selväsanaisesti käytävä ilmi, puolletaanko lausunnossa väittelylupaa.
Esitarkastuslausunto tulee laatia samalla kielellä kuin väitöskirjan käsikirjoitus on laadittu.
Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 15.4.2015, 44 §). Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.
Tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaava asiantuntija toimittaa esitarkastuslausunnoista kopiot opiskelijalle, ohjaajille, tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.
Ohjeet tarkastukseen
Esitarkastajat laativat lausuntonsa ottaen huomioon kasvatustieteellisen tiedekunnan hyväksymät väitöskirjojen arviointikriteerit.
Lausunnoissa esitarkastajat esittävät joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Jos esitarkastaja puoltaa väittelyluvan myöntämistä, työn pitää täyttää tiedekunnan väitöskirjoille asetetut minimivaatimukset. Lisäksi esitarkastaja arvioi väitöskirjan tekijän itsenäistä osuutta väitöskirjatutkimuksessa. Selvitys itsenäisen työn osuudesta tutkimuksen tekemisessä lähetetään sähköpostitse esitarkastajalle.
Esitarkastajien tulee kiinnittää huomiota ensisijaisesti väitöskirjan kokonaisuuden laatuun ja eheyteen, mikä koskee sekä yhteenvetoa että artikkeleita. Korjausehdotuksia voi esittää vain väitöskirjan julkaisemattomiin osuuksiin.
Esitarkastaja voi tiedekunnalle toimittamansa lausunnon lisäksi esittää työn tekijälle yksityiskohtaisempia korjausehdotuksia ja kommentteja käsikirjoituksesta. Nämä korjausehdotukset toimitetaan samaan aikaan lausunnon kanssa. Väitöskirjan tekijä neuvottelee vastuuhenkilön ja ohjaajien kanssa, mitkä esitarkastajien ehdottamat korjaukset otetaan huomioon väitöskirjan lopulliseen versioon.
Puoltava vai epäävä lausunto?
Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos työ ei täytä tiedekunnan väitöskirjalle asettuja minimivaatimuksia. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita väitöskirjan arviointikriteerien valossa, esimerkiksi puutteellinen teoreettinen viitekehys, selkeästi liian suppea tutkimusaineisto väitöskirjaksi, työssä on tutkimuseettisiä ongelmia tai työ on muuten pahasti keskeneräinen.
Epäävän lausunnon kohdalla on erityisen tärkeää viestiä selkeästi työn ne puutteet, jotka ovat johtaneet epäävään päätökseen. Myös epäävän lausunnon on arvioitava työ kokonaisuudessaan ja esitettävä palautetta myös työn vahvuuksista ja onnistumisista.
Yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet tai kohtuullisella työllä hankittava lisäperehtyneisyys tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.
Esitarkastajalla on myös mahdollisuus edellyttää tiettyjä korjauksia työhön ennen myönteisen lausunnon antamista (ks. yllä).
Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus raukeaa tiedekuntaneuvoston päätöksellä. Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksensä esitarkastajien lausuntojen ja oman harkintansa pohjalta. Tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua käsikirjoitukseen ja esitarkastuslausuntoihin ennen päätöksen tekemistä.
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja opiskelijan vastuuhenkilö sekä väitöskirjatyön ohjaajat puoltavat työn jättämistä esitarkastukseen. Näissä tapauksissa tiedekunta voi tapauksesta ja tarkastajien aikatauluista riippuen joko nimetä kokonaan uudet esitarkastajat tai pyytää samoja esitarkastajia tehtävään uudelleen. On suositeltavaa, että ainakin toinen esitarkastaja olisi sama.
Väitöskirjan arvostelussa käytetään 3-portaista arvosteluasteikkoa (kiittäen hyväksytty / hyväksytty / hylätty).
Kiittäen hyväksytty
Väitöskirja on kokonaisuutena kaikkien arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja tieteenalalle merkittävä. Väitöskirja täyttää eettiset kriteerit.
Hyväksytty
Väitöskirja täyttää arviointikriteerit ja eettiset normit hyväksyttävästi.
Hylätty
Väitöskirja ei täytä arviointikriteereitä tai eettisiä normeja hyväksyttävästi.
Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Poikkeustapauksessa, kun väitöskirja on kokonaisuutena kaikkien arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja tieteenalalle merkittävä, sille annetaan arvosana kiittäen hyväksytty.
Aiheen valinta ja tutkimusongelma
Aiheen pitää kytkeytyä aikaisempaan tutkimukseen ja väitöskirjan tulee tuottaa aidosti uutta tietoa ja se voi olla myös uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimus tulee rajata tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskysymykset tulee asettaa siten, että niihin voidaan tutkimuksessa mielekkäästi vastata.
Käsitteellinen selkeys ja aiheen teoreettinen hallinta
Työn tulee olla käsitteellisesti selkeä ja tekijän tulee osoittaa taustateorioiden hallintaa ja hän kykenee käsitteellistämään tutkimusongelmansa.
Menetelmien käyttö
Menetelmien on oltava hyvin perusteluja ja niiden avulla tulee pystyä vastaamaan tutkimusongelmaan. Tutkimusmenetelmien monipuolinen ja syvällinen käyttö on ansio. Tutkimusmenetelmien syvällinen hallinta ja oivaltava käyttö katsotaan eduksi.
Aineisto
Aineiston on oltava tutkimusongelman ja -menetelmän kannalta tarkoituksenmukainen.
Tulosten esittely
Tulokset on esitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti. Analyysin on oltava johdonmukaista ja perusteltua.
Johtopäätökset
Johtopäätösten on oltava systemaattisia ja hyvin perusteltuja, ja ne tulee tehdä suhteessa tutkimusongelmaan, aineistoon ja menetelmään. Spekulaatioita tulee välttää.
Työn kokonaisuus ja kielellinen ilmaisu
Väitöskirjan on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tekstin on oltava yhtenäistä ja loogista. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen. Argumentoinnin on edettävä loogisesti. Tutkijan tulee osoittaa kriittistä ajattelua, omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä.
Väitöskirjan tarkastusprosessia säätelee Helsingin yliopiston linjaukset väitöskirjojen esitarkastuksesta, hyväksymisestä ja väitöskirjojen yleisistä kriteereistä (rehtorin päätökset HY/498/2017, HY/134/2019 ja HY/2379/2021) sekä Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 44 §. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle arvosanalautakunnan, johon kuuluu yksi tai poikkeustapauksissa kaksi vastaväittäjää, kustos sekä yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa.
Vastaväittäjä tai vastaväittäjät valitaan väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Vastaväittäjää koskevat samat esteellisyysperiaatteet kuin esitarkastajaa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä (rehtorin päätös HY/498/2017, kohta 3). Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, menetelmällisen osaamisen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa. Perusteluun voi myös luetella keskeiset asiantuntijat, jotka ovat esteellisiä toimimaan tehtävässä (kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätös, 24.5.2022, §15).
Vastuuhenkilö tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen vastaväittäjäksi, kustokseksi ja arvosanalautakunnaksi siihen tarkoitetulla lomakkeella. Vastuuhenkilön tulee lomakkeella lyhyesti perustella vastaväittäjän valinta.
Väitöstilaisuuden protokolla, traditiot ja pukeutumisohjeet Helsingin yliopistossa löytyvät Tervetuloa väitöstilaisuuteen -sivuilta.
Väitöstilaisuuden järjestämisestä ja toteutustavoista voi lukea lisää Opiskelijan ohjeista.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksissa vähintään tohtoreita (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §, rehtorin päätös HY/498/2017).
Vastaväittäjä esittää väittelijän lectio praecursorian jälkeen lyhyen suullisen lausunnon, jossa hän tarkastelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä sekä samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Varsinaisessa tarkastuksessa vastaväittäjä käy työn läpi, johon hän voi käyttää aikaa enintään neljä tuntia. Väitöstilaisuuden lopussa vastaväittäjä esittää laajemman suullisen yhteenvetolausumansa.
Vastaväittäjän on tuotava väitöstilaisuudessa esille kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää. Vastaväittäjä ei saa väitöstilaisuuden jälkeen annettavassa kirjallisessa lausunnossa esittää sellaista kritiikkiä, johon väittelijällä ei ole ollut tilaisuutta vastata väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjä kuuluu väitöskirjan arvosanalautakuntaan, ja väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä osallistuu arvosanalautakunnan kokoukseen (ks. ohjeet alla, arvosanalautakunnan jäsenenä toimiminen).
Vastaväittäjän tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta. Väitöskirjan arvostelussa käytetään kolmeportaista arvosteluasteikkoa (kiittäen hyväksytty / hyväksytty / hylätty).
Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa sekä esitarkastajien lausunnot (rehtorin päätös HY/498/2017). Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väitöskirjaa ja tekee esityksensä arvosanasta kasvatustieteellisen tiedekunnan hyväksymien väitöskirjojen arviointikriteerien ja arvosana-asteikon perusteella neuvoteltuaan asiasta arvosanalautakunnan jäsenten kanssa.
Mikäli vastaväittäjällä on kysyttävää väitöstilaisuuden käytännöistä tai väitöskirjan arviointiprosessista, tulee hänen olla yhteydessä väitöksen kustokseen.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi pääsääntöisesti väitöskirjan pääohjaajan. Kustoksen tulee olla tiedekunnan professori, vakinaistamispolulla oleva toisen kauden apulaisprofessori (associate professor) tai dosentti, jolla työsuhde tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana. (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §, Rehtorin päätös HY/2379/2021).
Kustoksen vastuulla on perehdyttää vastaväittäjä tiedekunnan väitöskäytäntöihin. Ennen väitöstä kustos keskustelee vastaväittäjän kanssa ja informoi häntä väitöstilaisuuden luonteesta, väitöskirjan arvioinnista, väitöksen kulusta sekä pukeutumismuodollisuuksista.
Kustos vastaa myös vastaväittäjän matka- ja majoitusjärjestelyistä yhdessä tiedekunnan yleishallinnon kanssa.
Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana. Väitöstilaisuuden alussa kustos kertoo väitöstilaisuuden yleisestä luonteesta paikalla oleville. Hän avaa väitöstilaisuuden ja esittelee väittelijän ja vastaväittäjän. Väitöksen aikana hän valvoo, että väittelijä saa vastata kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Väittelijän pyytäessä mahdolliset huomautukset ja kysymykset yleisöltä kustos jakaa puheenvuorot ja kirjaa esitetyt kysymykset, kommentit ja väittelijän vastaukset ylös. Kustos valvoo, että väitöstilaisuus sujuu asianmukaisesti ja arvokkaalla tavalla. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. Väitöstilaisuus saa kestää enintään 6 tuntia. Lopussa kustos julistaa väitöstilaisuuden päättyneeksi, minkä jälkeen ensimmäisinä poistuvat väittelijä, kustos ja vastaväittäjä ja heidän jälkeensä vasta yleisö.
Kustos laatii väitöstilaisuuden kulusta lyhyen (n. yksi sivu) lausunnon tiedekuntaneuvostolle. Lausunnossa tulee mainita muun muassa väitöstilaisuuden paikka, ajankohta, tilaisuudessa käytetty kieli, tilaisuuden kesto, osallistujamäärä sekä kuvaus väitöstilaisuudesta. Kustos kirjaa lausuntoonsa myös muut pyydetyt ja käytetyt puheenvuorot.
Tiedekunnan käytännön mukaan kustos osallistuu väitöskirjan arvosteluun ja kuuluu tiedekuntaneuvoston nimeämään arvosanalautakuntaan äänivaltaisena jäsenenä, ellei hän ole toiminut väitöskirjan ohjaajana. Jos kustos on toiminut väitöskirjatyön ohjaajana, hänellä on toimikunnassa vain puheoikeus, eikä hän osallistu väitöskirjan arviointiin eikä keskusteluun arvosanasta.
Arvosanalautakuntaan nimetään pääsääntöisesti vastaväittäjä, kustos, sekä yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Tiedekunnan edustajan tulee olla Helsingin yliopiston professori tai dosentti tai dosentin tasoinen Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen. Kustos voi toimia tiedekunnan edustajana, mikäli hän ei ole väitöstutkimuksen ohjaaja. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hänellä on toimikunnassa vain puheoikeus, eikä hän osallistu väitöskirjan arviointiin eikä keskusteluun arvosanasta.
Tiedekunnan edustaja nimetään pääsääntöisesti tiedekunnan sisältä. Poikkeustapauksissa, kun se väitöksen tieteenalan huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, tiedekunnan edustaja voidaan nimetä jostakin toisesta Helsingin yliopiston yksiköstä. Jos tiedekunnan edustaja nimetään toisesta yksiköstä, tulee se erikseen perustella tiedekuntaneuvostolle kirjallisesti.
Arvosanalautakunnan jäsenet osallistuvat väitöstilaisuuteen ja väitöstilaisuuden jälkeen pidettävään arvosanalautakunnan kokoukseen. Tiedekunnan edustaja perehdyttää vastaväittäjän käytettävään arvosteluasteikkoon ja muihin tiedekunnan säädöksiin, toimii tarvittaessa arvosanalautakunnan sihteerinä sekä valvoo, että tiedekunnan säädöksiä noudatetaan koko tarkastusprosessin ajan. Kokouksessaan vastaväittäjä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustaja täyttävät yhdessä väitöskirjan arviointilomakkeen, joka palautetaan tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöksestä. Lomakkeella arvosanalautakunnan jäsenet arvioivat väitöskirjaa tiedekunnan väitöskirjan arviointikriteerien perusteella, väittelijän puolustautumista väitöstilaisuudessa sekä tekevät arvosanaesityksen. Esityksessä otetaan huomioon myös esitarkastajien lausunnot. Mikäli vastaväittäjä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustaja päätyy arvioinnissaan eri arvosanaan, täyttävät he erilliset lomakkeet ja tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta.
Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty, ja hylätty -arvosana annetaan vain siinä tapauksessa, että väitöskirja ei täytä arviointikriteereitä tai eettisiä normeja hyväksyttävästi. Poikkeustapauksessa, kun väitöskirja on kokonaisuutena kaikkien arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja tieteenalalle merkittävä, sille annetaan arvosana kiittäen hyväksytty. Tällöin siitä on kirjoitettava erillinen perustelu.
Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §).
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, joka tule järjestää 12 kuukauden kuluessa väittelyluvan myöntämisestä.
Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan valinnasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §, rehtorin päätös HY/498/2017). Hyvien tapojen mukaista on, että väittelijä ei tapaa vastaväittäjää ennen väitöstä kahden kesken.
Väittelijä tiedottaa etukäteen väitöstilaisuuteen osallistuville sukulaisilleen ja ystävilleen väitöstilaisuuden kulusta. Tilaisuuden muodollisuuksista ja pukeutumisohjeista keskustellaan kustoksen kanssa ennen tilaisuutta.
Väitöstilaisuudessa väittelijä pitää lectio praecursorian ja pyytää sen jälkeen vastaväittäjää esittämään huomautuksensa, johon väitöskirja antaa aihetta. Väittelijä vastaa vastaväittäjän esittämiin ja mahdollisiin yleisöstä esitettyihin kommentteihin puolustaen omia valintojaan, johtopäätöksiään ja tuloksiaan. Lopuksi väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.
Yleisö tulee paikalle hyvissä ajoin ennen kuin väitöstilaisuus alkaa. Yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä saapuvat ja käy istumaan kustoksen käydessä istumaan. Yleisön on mahdollista esittää kysymyksiä väitöstilaisuuden lopussa, kun väittelijä kehottaa niitä läsnäolijoita, joilla on muistuttamista/huomauttamista/kysyttävää, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Yleisö poistuu väitöstilaisuudesta väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän jälkeen ja säästää onnittelut hetkeen, jolloin väittelijä on salin ulkopuolella ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja kustosta. Yleisö ei taputa missään väitöstilaisuuden vaiheessa.
Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilta >>
Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun vastaväittäjän, kustoksen ja arvosanalautakunnan lausunnot on toimitettu tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavalle asiantuntijalle. Väittelijällä on vastineoikeus kaikkiin em. asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa.
Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.
Vastaväittäjälle maksetaan palkkio, korvataan matkat sekä enintään kahden (Euroopan sisältä tulevat) tai kolmen (Euroopan ulkopuolelta tulevat) yön yöpyminen. Erillistä päivärahaa ei makseta.
Vastaväittäjän palkkio väitöstilaisuudessa esiintymisestä ja kirjallisesta lausunnosta on 1.8.2023 alkaen 500 euroa. Vastaväittäjiä pyydetään täyttämään palkkiolomake ja toimittamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen yhdessä lausunnon kanssa.
Matka- ja majoitusvarauksista huolehtii tiedekunnassa sihteeri Tiina Reilly, johon voi olla yhteydessä yleishallinnon sähköpostiosoitteeseen ktdk-yleishallinto@helsinki.fi. Vastaväittäjää (tai kustosta) pyydetään olemaan yhteydessä sihteeriin hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa, ja ilmoittamaan toivotut matkapäivät ja muut varauksia varten tarvittavat tiedot. Viestin otsikkoon on hyvä ilmoittaa: ktdk/vastaväittäjän matka. Mikäli kyseessä on Suomen ulkopuolelta tuleva vastaväittäjä, hän voi valmiiksi täyttää lomakkeelle matkansa liittyvät tiedot.
Vastaväittäjä voi myös halutessaan varata matkat ja/tai majoituksen itse, jolloin tiedekunta korvaa kohtuulliset matkakustannukset kuitteja vastaan.
Matkan jälkeen vastaväittäjiä pyydetään toimittamaan tiedekuntaan täytettynä matkalaskulomake, ulkomaanmatkojen osalta payments abroad -lomake sekä matkaan liittyvät kuitit yhtenä pdf-tiedostona. Tiedostot toimitetaan sihteeri Tiina Reillylle. Jos lento- ja majoitusvaraukset on tehty tiedekunnan toimesta eikä muita matkakuluja ole, matkalaskua ei tarvitse tehdä.
Tiedekunta korvaa lisäksi tarvittaessa väitöspäivänä lounaan/eväät kustokselle, vastaväittäjälle ja tiedekunnan edustajille (enintään 20 € henkilö) sekä väitöstä edeltävänä iltana illallisen väittelijälle, kustokselle ja vastaväittäjälle (enintään 220 €).
Lisensiaatintutkimus on opinnäyte, jolla jatko-opiskelijan tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Työn on oltava joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Pro gradu- tai muuta perustutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei sellaisenaan voida hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai sen osaksi.
Artikkelimuotoisessa lisensiaatintutkielmassa tulee olla vähintään kaksi arvioijakäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia, joissa tekijä on ollut ensimmäisenä kirjoittajana, ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.
Artikkelien määrä ja niitä varten vaadittu työmäärä voi olla vähäisempi kuin väitöskirjassa, mutta artikkelien tieteellisen tason tulee noudattaa väitöskirjaan sisällytettäviltä artikkeleilta vaadittavaa tasoa.
Lisensiaatintutkimusten tarkastamisessa ja arvostelussa noudatetaan samoja esteellisyysperiaatteita kuin väitöskirjojen esitarkastuksessa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajia esittää vastuuhenkilö.
Tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön sekä rehtorin päätöksen (HY/1370/2018) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto.
Tarkastajan tulee antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle, joka hänet on nimennyt tehtävään. Tarkastajan ei tule toimittaa lausuntoa opiskelijalle, opiskelijan vastuuhenkilölle tai ohjaajalle, eikä tarkastusprosessin kestäessä neuvotella näiden kanssa lausunnon sisällöstä tai muista tarkastettavaan lisensiaatintutkimukseen liittyvistä seikoista. Tarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muualta kuin tiedekunnalta.
Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty - hyväksytty - hylätty.
Tiedekunnan jatko-opintopalvelut toimittaa lausunnoista kopiot opiskelijalle, opiskelijan vastuuhenkilölle ja ohjaajille. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista.
Opiskelija voi ennen tutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että arvostelu keskeytetään, jolloin arvostelumenettely raukeaa. Tällöin hän voi korjata työtään ja jättää sen uudelleen tarkastukseen. Tiedekuntaneuvosto nimeää tällöin uudelleen työlle tarkastajat (samat tai eri tarkastajat harkintansa mukaan).
Lisensiaatintutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Lausunnot liitetään tiedekuntaneuvoston esityslistaan ja pöytäkirjaan ja ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja.
Yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti lisensiaatintutkimus julkaistaan yliopiston avoimessa digitaalisessa arkistossa (rehtorin päätös HY/1370/2018).