Töihin kasvatustieteelliseen tiedekuntaan

Yli­opis­to­port­fo­lio voi olla ra­ken­teel­taan seu­raa­van­lai­nen

1. Pe­rus­tie­dot

    Henkilö- ja yhteystiedot

    Koulutus ja tutkinnot

    Muut tarvittavat taustatiedot.

2. Tutkimus ja tie­teel­li­nen toi­min­ta

    Kokemus tutkimustyössä ja tieteellisessä toiminnassa

    Tutkimusfilosofia ja -etiikka, tutkimustoiminnan päälinjat

    Julkaisut - katso malli julkaisuluettelon laatimiseen

    Arviot ja palkinnot tutkimustoiminnasta

    Toiminta akateemisessa yhteisössä

    Visiot ja omat kehityssuunnitelmat

    Muut tieteellisen toiminnan ansiot.

3. Opetus ja oh­jaus

    Opetus- ja ohjauskokemus perus- ja jatkokoulutuksessa

    Pedagoginen ajattelu ja oma koulutus

    Oppimateriaalituotanto ja opetusteknologian hyödyntäminen

    Oman opetuksen kehittäminen ja opetuspalkinnot

    Osallistuminen opetuksen arviointiin ja kehittämiseen

    Oman opetustoiminnan vahvuudet, kehittämishaasteet ja visiot

    Muut opetukselliset ansiot.

4. Hal­lin­to­teh­tä­vät ja muu toi­min­ta

    Hallinto- ja johtamistehtävät

    Oman alan tehtävät yliopiston ulkopuolella

    Yhteiskunnalliset tehtävät ja luottamustoimet

    Julkaisut, esitelmät ja muu tieteestä tiedottaminen

    Muut merkittävät ansiot ja tehtävät.

Yliopistoportfolion suositeltava laajuus on 4–7 sivua + liitteet.  Tiedekunnilla ja yksiköillä voi olla omia ohjeita ja suosituksia yliopistoportfolion rakenteesta, laajuudesta sekä vaadituista liitteistä. Hakiessasi opetus- tai tutkimustehtäviä yliopistolta varmista ensin, onko tiedekunta tai yksikkö antanut erilliset ohjeet yliopistoportfolion laatimiseksi. Portfolio on myös oman toiminnan ja osaamisen kehittämisen väline.

Tavoitteena on kirjata ja tuoda esiin dokumentoidusti akateemisen työntekijän osaaminen, vahvuudet ja näkemys omasta kehityksestään. Käyttötarkoituksella on vaikutusta portfolion sisältöön; haettaessa tehtäviä yliopistolta ansiot on esiteltävä haettavan tehtävän kannalta.

Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, jolla hänen on annettava opetusta.

Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Ruotsi

Linjaus kielitaidon vaatimuksesta koskettaa kaikkia ruotsinkielisiä tehtäviä.

Kun tehtävän opetuskieli on ruotsi, tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi suositeltava ruotsin kielen taito vastaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaista tasoa C2.  Tiedekunnan harkinnan mukaan voidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso C1 hyväksyä ruotsin kielen taidon vähimmäistasoksi.

Kielitaito osoitetaan hakuprosessin aikana asiakirjoilla, haastattelussa ja opetusnäytteessä, tarvittaessa hakijoilta voidaan pyytää kielitaidosta lisäselvitystä.

Tarvittavan kielitaidon osoittamisen tavat ruotsinkieliseen tehtävään

Ruotsin kielen taidon osoittamisessa voidaan apuna käyttää todistusta valtionhallinnon kielitutkinnosta, yleisestä kielitutkinnosta tai opinnoissa osoitetusta ruotsin kielen taidosta seuraavasti:

• valtionhallinnon kielitutkinto: erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (C 2), hyvä suullinen ja kirjallinen taito (C 1)
• yleinen kielitutkinto: taitotaso 6 (C 2), taitotaso 5 (C 1)
• opinnoilla:
• koulusivistys ruotsin kielellä ja korkeakoulussa suoritettu kypsyysnäyte ruotsin kielellä/ylioppilastutkinto, johon sisältyy vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa /ylioppilastutkinto, johon sisältyy vähintään arvosana eximia cum laude approbatur ruotsi toisena kielenä (C 2)
• koulusivistys ruotsin kielellä/korkeakoulussa suoritettu kypsyysnäyte ruotsin kielellä/ylioppilastutkinto, johon sisältyy hyväksytty arvosana ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa/ylioppilastutkinto, johon sisältyy vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsi toisena kielenä -kokeessa (C 1)

Ruotsin kielen taito voidaan osoittaa todistuksen sijasta tai ohessa myös muulla tavalla. Hakijoiden arvioinnissa kielitaito otetaan huomioon sekä arvioitaessa hakijan edellytyksiä tulla valituksi kyseiseen tehtävään että arvioitaessa hakijoiden keskinäistä paremmuusjärjestystä.

Englanti

Käytännössä opetus- ja tutkimustehtävissä edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Opetustaito voidaan arvioida täytettäessä professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää (yliopisto-opettaja, kliininen opettaja, yliopistonlehtori, apulaisprofessori). Lisäksi se voidaan arvioida tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle.

Tiedekunnassa on opetustaidon arvioimista varten opetustaitotoimikunta, jonka dekaani asettaa. Opetustaitotoimikunta antaa tarvittaessa lausunnon hakijoiden opetustaidosta. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus.

Opetusnäyte

Opetusnäyte on osa tiedekunnan opetustaitotoimikunnan suorittamaa opetustaidon arviointia.

Opetusnäytteessä arvioidaan esim. sisällön ja otsikon vastaavuutta, opetusmateriaalia, vuorovaikutteisuutta, esiintymistä ja ajankäyttöä. Arvioinnissa käytetään erityistä arviointimatriisia, jotta arviointi on kaikille yhdenmukaista. Opetusnäyte on haettavan tehtävän tai dosentuurin alaan kuuluva julkinen opetustapahtuma, joka on keskeinen osa opetustaidon kokonaisarviointia. Opetusnäytteen tarkoitus on todentaa hakijan opetustaito käytännössä.

Opetustaitotoimikunta laatii perustellun kokonaisarvion hakijan opetusansioista. Opetusnäytteen lisäksi muut arvioitavat osa-alueet määritellään opetustaitomatriisissa.

Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) on kooste henkilön opiskelu- ja työurasta sekä akateemisista ja muista ansioista. Tutkijan ansioluettelomalli on tarkoitettu ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa siten, että hänen ansionsa tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina.

Lisätietoa tutkijan ansioluettelomallista

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut luokituksen julkaisutyypeistä. 

Sitä voi hyödyntää tai sen käyttöä voidaan edellyttää Helsingin yliopiston rekrytoinneissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokitus