Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.
Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.
Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja on digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntija. Hän ymmärtää digitalisoituvan yhteiskunnan oppilaitoksen toimintaan mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet ja osaa soveltaa tätä tietoa oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämisessä, arvioinnissa, oppilaitoksen toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toiminnassa.
Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.
Osaamistavoitteet
Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena opettajan työn ohessa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Opetus koostuu lähitapaamisista, asiantuntijoiden alustuksista (etäyhteysmahdollisuus), webinaareista, työpajoista, vierailuista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen toteuttamisessa, verkostoitumisessa ja osaamisen jakamisessa hyödynnetään digitaalisia työvälineitä ja palveluja.
Koulutuksen aikataulut julkaistaan opettajien erikoistumiskoulutuksen verkkosivulla. Koulutuksessa otetaan huomioon osallistujien aikaisempi osaaminen laatimalla jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Opintojaksokohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus esitellään kunkin opintojakson tarkemman kuvauksen yhteydessä. Opiskelija seuraa jaksokohtaisen kirjallisuuden lisäksi koko koulutuskokonaisuuden ajan 1–2 digitaaliseen kehitykseen liittyvää sivustoa.
Koulutukseen osallistuva suorittaa seuraavat koulutukseen sisältyvät, toisiaan täydentävät opintojaksot.
Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien opintojaksojen suorittamisen hyväksytysti sekä aktiivista osallistumista yhteisölliseen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen digitaalisia työvälineitä ja palveluja hyödyntäen. Arviointi toteutetaan koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden ja kunkin henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta.
Kukin opintojakso arvioidaan erikseen jatkuvan arvioinnin periaatteella sekä kuhunkin opintojaksoon kuuluvien tehtävien arvioinnin kautta (asteikolla 1-5). Jatkuvaa arviointia toteutetaan opintojaksojen aikana itsearviointina, vertaisarviointina sekä koulutuksen vastuuhenkilön kanssa pidettävien kehittämis- ja arviointikeskustelujen kautta.
Opintojaksokohtaisen arvioinnin lisäksi koulutuksen lopussa järjestetään loppuhaastattelu. Loppuhaastattelun kuluessa opiskelija ja koulutuksen vetäjistä ja asiantuntijoista koottu haastattelijaryhmä arvioivat opiskelijan kehittymistä ja osaamistavoitteiden saavuttamista opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan peilaten. Haastattelun tukena voidaan käyttää koulutuksen aikana syntynyttä materiaalia ja kehittämishankkeen raportointia. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun kaikki opintojaksot ja kehittämisprojekti on suoritettu hyväksytysti.
Opintojaksot ja loppuhaastattelu muodostavat yhdessä lopullisen koulutuksen arvioinnin (asteikolla 0–5).
Digitalisoituva yhteiskunta ja oppilaitos -opintojakso koostuu viidestä toisiaan täydentävästä osiosta:
Erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen opintojakson aikana perehdytään koulutuskokonaisuuden tavoitteisiin, rakenteeseen ja suorittamistapoihin, laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma sekä tarkastellaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun 2000-luvulla tavoiteltavasta osaamisesta. Tarkastelu linkitetään kunkin osallistujan oman työyhteisön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kartoittamalla oman oppilaitoksen, sen lähialueen ja kumppaneiden sekä muiden opetusalan toimijoiden ja verkostojen digitaalista todellisuutta. Jakson aikana käynnistetään koulutuskokonaisuuden aikana toteutettavan kehittämisprojektin ideointi ja suunnittelu.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:
Valitse lisäksi kaksi alla olevista:
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.
Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa oppilaitoksessa -opintojakso muodostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:
Toisessa opintojaksossa perehdytään fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin oppimisen, opettamisen, yhteistyön ja arvioinnin tukena. Oppimisympäristöjä tarkastellaan erityisesti oppimisen kaikkiaallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja tiimityön näkökulmista.
Opintojakso sisältää käytännönläheisen perehdytyksen ajankohtaisiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin esim. mobiililaitteet, ohjelmointi- ja robotiikkavälineet ja ohjelmistot, tekoäly, Virtual Reality (VR) -laitteet sekä ohjelmistot, pilvipalvelut ja sosiaalinen media ja digitaaliset oppimateriaalit. Perehdytys toteutetaan oppilaitoksen toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta (haasteet ja mahdollisuudet). Perehdytyksen yhteydessä tarkastellaan asiantuntijaopettajan roolia digitaalisten välineiden ja palvelujen pedagogisen käytön kehittämisessä, käytössä ja osaamisen levittämisessä osana oppilaitosten toimintaa.
Jakson aikana tutustutaan myös digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin oppilaan ja opiskelijan oppimisen ja kasvun seurannassa, tukemisessa ja arvioinnissa sekä digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuuksiin koko oppilaitoksen toiminnan kehittämisen ja arvioinnin näkökulmasta. Opintojakso sisältää 1–2 jakson teemaan liittyvää vierailukäyntiä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:
Valitse lisäksi neljä alla olevista:
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.
Yhteistyöverkostot-opintojakso koostuu toisiaan täydentävistä kolmesta osiosta:
Kolmannessa opintojaksossa perehdytään yhteistyön merkitykseen 2000-luvun taitojen oppimisessa ja oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä tarkastellaan oppilas/opiskelija- ja ryhmätasolla, oppilaitoksen ja sen lähialueen tasolla sekä kunnan ja valtakunnan tasolla.
Oppilaitos- ja kuntatason yhteistyöhön pureudutaan oppilaan ja opiskelijan, opettajan, oppilaitoksen johdon, muun henkilökunnan, vanhempien ja ympäröivän yhteisön näkökulmasta.
Opintojakson aikana tarkastellaan myös yhteistyötä korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tarkastellaan sekä oppilaitosten että yhteistyökumppaneiden näkökulmista. Lisäksi tutustutaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakenteisiin, toimintaperiaatteisiin ja vaikuttavuuteen sekä pohditaan verkostomaisen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä kysymyksiä.
Kaikkien yhteistyöverkostojen toiminnan tarkasteluun linkitetään digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet toiminnan tukemisessa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:
Valitse lisäksi kaksi alla olevista:
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.
Asiantuntijana 2000-luvun oppilaitoksessa -opintojakso koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:
Neljännessä opintojaksossa perehdytään monimuotoisiin koulutuksiin ja niiden järjestämiseen sekä tutustutaan kehittämishankkeiden valmisteluun, koordinointiin ja hankkeiden tulosten levittämiseen. Asiantuntijaopettajan roolia tarkastellaan muutosjohtamisen ja kehittäjätoimijuuden näkökulmasta osana oppilaitoksen arjen toimintaa. Lisäksi asiantuntijaopettajuutta tarkastellaan osaamisen kehittämisen fasilitoimisen näkökulmasta oman oppilaitoksen ja kunnan sekä kansallisen toiminnan tasolla.
Monimuotoisten koulutusten järjestämisen sekä kehittämishankkeiden tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota niiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, käynnistämiseen ja koordinointiin. Opintojakson aikana tutustutaan olemassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarkastellaan niiden linkityksiä tutkimukseen, niiden vaikuttavuutta ja pohditaan asiantuntijaopettajan roolia sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:
Valitse lisäksi kaksi alla olevista:
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.
Kehittämisprojektin suunnittelu käynnistetään ensimmäisessä tapaamisessa ja se toteutetaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti yksilöllisessä aikataulussa. Projekti voi koostua useammasta pienemmästä tai yhdestä laajemmasta koulutuksen aikana toteutetusta kokonaisuudesta.
Projekti tulee toteuttaa yhteistyössä oppilaitosten, kunnan toimijoiden, oppilaitoksen lähialueen toimijoiden ja kumppaneiden, korkeakoulujen, yliopistojen tai yritysten kanssa. Kehittämisprojektien suunnittelu käynnistetään tarvekartoituksella ja linkitetään toisessa opintojaksossa käynnistettyyn digitaalisen todellisuuden kartoitukseen.
Kehittämishankkeen suunnittelussa huomioidaan kehittämishankkeen aikana ja sen jälkeen toteutettava hankkeen tulosten levittäminen.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Kehittämisprojektin itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi.
Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:
Yhteisen kirjallisuuden lisäksi omaa projektia tukeva kirjallisuus (vähintään 6 artikkelia tai muuta julkaisua)
Arviointi koostuu itsearvioinnista, koulutuksen vastuuhenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja arviointikeskusteluista sekä vastuuhenkilön suorittamasta kehittämishankkeen arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.