Miksi keskenään kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä ja tarjoavat ilmaiseksi apua yliopisto-opetukseen? Miten yliopisto ja opiskelijat hyötyvät yritysyhteistyöstä?
An Introduction to the Translation Industry -kurssin kohdalla kyse ei ole yritysten hetkellisestä innostuksesta uuden työvoiman haalimiseen tai halusta hyödyntää opiskelijoita projektiluontoisesti. Toteutuksen taustalla on Anu Carnegie-Brown, joka työskentelee toimitusjohtajana Sandberg Translation Partnersilla.
Hän oli pohtinut pitkään, miten railoa käännöstoimistojen ja vastavalmistuvien opiskelijoiden välissä saataisiin kavennettua.
– Haluamme tarjota sellaisia tietoja ja taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat alalle työllistyessään. Näin rekrytoivan yrityksen ei tarvitse käyttää niin paljon resursseja perehdytykseen.
Vuonna 2014 Carnegie-Brown nosti asian puheeksi eri yrityksissä työskentelevien kollegoidensa kanssa. Yksi heistä oli nykyisin Arancho Doc Groupin toimitusjohtajana työskentelevä Danilo Monaco. Yhdessä he lähestyivät nykykielten laitoksen opettajia ja Suomessa toimivia käännösalan yrityksiä. Tästä alkoi kurssimuotoisen yritysyhteistyön testaaminen opetuksessa kevätlukukaudella 2015.
Toivottavasti kurssimme auttaa opiskelijoita olemaan ylpeitä ammattitaidostaan ja rohkeampia oman osaamisensa sanoittamisessa
Carnegie-Brownia ja Monacoa yhdistää halu auttaa opiskelijoita saamaan realistinen kuva alalla työskentelystä sekä konkreettisia työelämätaitoja. He arvostavat yliopistojen tarjoamaa teoreettista kieli- ja käännösopetusta, mutta ihmettelevät, miksi opiskelijoilta tuntuu puuttuvan luottamus mahdollisuuksiinsa työllistyä.
– Toivottavasti kurssimme auttaa opiskelijoita olemaan ylpeitä ammattitaidostaan ja rohkeampia oman osaamisensa sanoittamisessa, toteaa Carnegie-Brown.
Käännösalalla vallitsee kova kilpailu, mutta toimijat ovat huomanneet, ettei keskinäinen kyräily auta ketään menestymään. Parhaat työntekijät kiertävä firmasta toiseen, joten on luontevaa tehdä yhteistyötä myös yliopisto-opiskelijoiden suuntaan.
– Yksi vahva osallistumismotivaatio yrityksillä on tietysti se, että pääsemme tutustumaan potentiaalisiin uusiin työntekijöihin ja näemme, millaista erityisosaamista valmistumisvaiheessa olevilla on tarjota, kertoo Danilo Monaco.
Yritysten asiantuntijat ja ohjelmistot kurssilaisten käyttöön
Yliopistoilta odotetaan aktiivista kontaktia yhteiskuntaan. Englannin kääntämisen yliopisto-opettaja Juha Eskelisen mukaan tällä kurssilla toteutetaan aidosti yliopiston kahta päätehtävää: opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
– Kyse ei ole projektikurssista, jossa yritykset toisivat jonkinlaisen ongelman tai haasteen opiskelijoiden ratkaistavaksi. Tässä yritysten panos on paljon suurempi, Eskelinen lisää.
Kurssille pääsee vain 16 opintojen loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa, joten moni jäi tänäkin vuonna rannalle. Osallistujamäärän rajaaminen mahdollistaa opiskelijoille henkilökohtaisen ohjauksen.
– Tammikuussa pidetyn viikon osalta opetuksesta vastasivat Anu Carnegie-Brown ja Danilo Monaco. Maaliskuussa muiden viiden mukana olevan yrityksen työntekijät toimivat opettajina kukin yhden päivän ajan. Toukokuussa on vielä yksi viikko, josta vastaa Monacon luotsaama Arancho Doc, kertoo Eskelinen.
Kolmen intensiiviopetusviikon lisäksi opiskelijat lukevat käännösalan kirjallisuutta, kirjoittavat reflektoivaa oppimispäiväkirjaa ja vierailevat vähintään kahdessa mukana olevista yrityksistä.
Opiskelijat saavat laajan kattauksen tietoa yritysten toiminnasta, alan konkreettisista työtehtävistä ja pääsevät lisäksi opettelemaan eri firmojen käyttämiä käännös- ja projektinhallintaohjelmistoja.
– Ohjelmistot on saatu työkaluohjelmistoja valmistavilta yrityksiltä opetuslisensseillä käyttöön tätä ja muita syventäviä käännöskursseja varten.
Yritysten tarjoama taloudellinen panostus on merkittävä. Tämänkin kurssin puitteissa yliopisto saa yli 100 tuntia työelämätaitojen asiantuntijoiden opetusta maksutta.
– Yrityksille tämä lisäksi tarkoittaa työntekijöidensä poissaoloa käännös- ja projektinhallintatehtävistä, toteaa Eskelinen.
”Työnantajakontakteja pitäisi olla koko opintojen ajan”
Saara Mälkiä osallistui keväällä 2015 pilottikurssille, jossa mukana oli samat seitsemän yritystä kuin tänä vuonnakin ja lisäksi neljä käännöstoimialan ohjelmistoja valmistavaa yritystä.
– Oli oikeasti silmiä avaava kokemus nähdä, mitä muuta firmoissa tehdään kuin vain kääntämistä ja kielenhuoltoa.
Kurssin aikana Mälkiä rohkaistui kysymään kesätyötä yhdestä mukana olleista yrityksistä. AAC Global Oy:ssä Mälkiä todettiin hyväksi työntekijäksi ja työsuhdetta jatkettiin. Nykyisin hänen tittelinsä on projektipäällikkö.
– Työskentelen asiakkaan ja kääntäjän välissä. Tehtäväni on hoitaa asiat niin, että kääntäjä saa keskittyä kääntämiseen ja asiakas saa tilaamansa tuotoksen laadukkaana ja sovitussa aikataulussa.
Akateeminen opiskelu tuottaa teoriaosaamista, mutta työelämän arki avautuu vasta alan toimijoiden kautta. Mälkiä kannustaa opiskelijoita hakeutumaan vastaavanlaisille kursseille.
– Sain yrityksiltä hyödyllistä tietoa käännösprojektien hoitamisesta ja asiakasrajapinnassa työskentelystä. Ne ovat asioita, joita ei käsitelty muussa yliopisto-opetuksessa.
Opiskelijoiden palaute kurssista on kahtena aiempana vuonna ollut ylistävää. Kritiikki on kohdistunut lähinnä siihen, että miksi tällaista opetusta on tarjolla vasta opintojen loppuvaiheessa.
– Työnantajakontakteja pitäisi olla koko opintojen ajan, jotta yliopistolta saatava teoriatieto linkittyisi sulavammin työelämän arkeen, pohtii Mälkiä.
Entä jos opiskelijat loikkaavat työelämään kesken opintojen?
Työnantajien osallistuminen opetukseen ei ole vain positiivinen asia yliopiston näkökulmasta. Jos työelämä imaisee opiskelijan, niin maisterin tutkinto saattaa jäädä suorittamatta ja yliopisto menettää ison summan rahaa. Keskenjääneet opiskelut haittaavat myöhemmin myös opiskelijoiden urakehitystä.
– Tänä vuonna olemme tehneet herrasmiessopimuksen mukana olevien yritysten kanssa siitä, että he eivät rekrytoisi opiskelijaa ennen kuin hän on oikeasti valmistumassa maisteriksi, toteaa kurssin vastuuopettaja Juha Eskelinen.
Toisaalta opiskelijan lipsahtaminen työelämään ei voi olla yliopistolle ongelma. Yksi Helsingin yliopiston strategisista tavoitteista on tuottaa asiantuntijoita yhteiskunnan eri aloille. Aiempien vuosien kursseilta suurin osa opiskelijoista on työllistynyt mukana olleisiin yrityksiin.
Saara Mälkiä on yksi niistä opiskelijoista, ja hänelläkin jäivät opinnot roikkumaan. Mälkiän tapauksessa huoli valmistumattomuudesta on kääntymässä iloksi: hän viimeistelee parhaillaan pro graduaan.
– Työnantaja on tukenut antamalla mahdollisuuden osallistua keskellä päivää graduseminaareihin. Valmistun filosofian maisteriksi nyt kesäkuussa, lupaa Mälkiä.
Kumppanuustoiminta tukee yliopiston opetusta
Kurssin jatkuvuus on kaikkien osapuolien toive, mutta pelkästään Anu Carnegie-Brownin ja Danilo Monacon aktiivisuuden varaan sen toteuttamista ei voi jättää.
– Vetovastuu voisi jakautua jatkossa tasaisemmin kaikille mukana oleville yrityksille, toteaa Carnegie-Brown.
Helsingin yliopistossa parhaillaan käynnissä oleva koulutusuudistus sisältää jatkossa työelämäorientaatio-opinnot pakollisena osana sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opintoja. Juha Eskelinen on ollut mukana suunnittelemassa nykykielten laitoksen tulevia opetusohjelmia.
– Jatkossa tämä kurssi on osana käännösviestinnän maisteriohjelman valinnaisia opintoja nimellä Johdatus käännöstoimialaan. Kurssi kuuluu Iso pyörä -koulutusuudistuksen ehdottomiin voittajiin, iloitsee Eskelinen.
Opetukseen integroitu yritysyhteistyömalli on kopiotavissa etenkin sellaisille koulutusohjelmille, joissa yliopisto antaa opiskelijoille teoreettisen osaamisen, mutta käytännön työelämäarjen realiteetteihin parhaan perehdytyksen tarjoavat yritykset ja muut alan organisaatiot.
Ainakin me käännösfirmojen toimitusjohtajat kaipaamme yliopiston suunnasta tutkimustietoa oman alamme tulevaisuudesta
Toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä myös yliopiston sisällä ja resursseja etsiä sopivia kumppanuustahoja. Lisäksi Eskelinen muistuttaa siitä, että kurssijärjestelyihinkin uppoaa runsaasti aikaa.
– Toisaalta olen päässyt kurssien myötä näkemään laajasti käännösalan yritysten toimintaa ja saanut monipuolisemman kontaktiverkoston kuin ehkä esimerkiksi tutkijana saisin yksittäisen konferenssin aikana. Niistä on hyötyä minulle opetus- ja tutkimustyössä.
Kumppanuustoimintaa toteutettaessa olisi yliopistolla hyvä pohtia myös sitä, mitä muuta kuin työvoimaa yrityksille voisi tarjota. Tutkimustiedolle ja -sovelluksille olisi kysyntää akateemisen maailman ulkopuolellakin. Näin saadaan tähän yhteistyökuvioon mukaan yliopiston kolmaskin päätehtävä.
– Ainakin me käännösfirmojen toimitusjohtajat kaipaamme yliopiston suunnasta tutkimustietoa oman alamme tulevaisuudesta, kertoo Anu Carnegie-Brown.
Lisätietoa
- Anu Carnegie-Brown: “Director’s Cut, take 6: University challenges”, 1.2.2017
- Anu Carnegie-Brown on vienyt kurssi-ideaa laajempaan käyttöön käännösalan toimijoiden kansainvälisen ELIA-verkoston ELIA Exchange -ryhmän kautta. Vastaavanlainen yritysyhteistyökonsepti on nyt kokeilussa muutamassa yliopistossa ympäri Eurooppaa.
- Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen An Introduction to the Translation Industry -kurssin toteutukseen osallistuvat yritykset vuonna 2017: AAC Global, AranchoDoc, Delingua, Lingsoft, Maris, Sandberg Translation Partners ja Semantix
- Nykykielten laitoksen uutinen: ”Pioneerikurssilla opettajina toimivat yritykset”, 15.1.2015
- Tutustu Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikön tarjoamiin työnantajayhteistyöpalveluihin